Kuinka käy Lewis Trondheimilta Piko?

Fabrice Parme & Lewis Trondheim
Paniikki Atlantilla
Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 4
Egmont 2011
64 s.

Pikon ja Fantasion seikkailuja on viime vuodet tuotettu aivan uudella innolla. Franquinin jouduttua jättämään sarjan tekemisen 1960-luvulla Pikon seikkailut ovat olleet hyvin erilaisissa käsissä. Joistakin tekijöistä on tykätty, joistakin vähemmän. Vanha, 1930-luvulla syntynyt sarjakuvasankari on uudella vuosituhannella saanut samanlaisen kohtelun kuin useat amerikkalaiset supersankarit. Samanaikaisesti hahmo seikkailee eri jatkumoissa, ja lisäksi julkaistaan erillisiä näihin liittymättömiä albumeja. Paniikki Atlantilla (Egmont) 2011on viimeksi mainittua tuotantoa.

Pikon ja Fantasion käsikirjoittajaksi on saatu houkuteltua uudemman ranskalaisen sarjakuvan suuri nimi, Lewis Trondheim (oik. Laurent Chabosy, s. 1964). Trondheim tunnetaan Suomessa Jussi Jäniksen seikkailuista (7 osaa, WSOY 2004-2008) ja Ville Rannalle käsikirjoittamasta Julkimoista (WSOY 2006). Tämän lisäksi hän on tehnyt paljon käsikirjoitusyhteistyötä Joann Sfarin kanssa, ja kehittänyt sarjakuvailmaisua Oulipon periaatteiden mukaisesti, konseptuaalisen sarjakuvan ympärille syntyi marraskuussa 1992 Oubapo-ryhmä.



Trondheim on käsikirjoittanut Piko-seikkailunsa klassisesti. Vaikka hahmogalleria on tuttu, kukin joukosta on paikalla sattumalta. Aluksi vain Pikon piti vaihtaa konsernin uuden omistajan edellyttämänä työpaikkansa hotelli Mousticista valtamerialus Merten Kuningas II:lle. Fantasio päätyy laivalle jahdatessaan kuvaa Marinella Cabotinin uudesta poikaystävästä, Sieninevan kreivi on paikalla matkustajana. Kreivin sienikokeet kartanollaan olivat epäonnistuneet ja hän oli paennut läheisen kylän asukkaiden reaktioita Atlantin aalloille.

Aluksella kaikille löytyy omanlaistansa tehtävää. Kreiviä pyydetään selvittelemään kollegansa ydinfyysikko Sprtschkin turvallisuuslaitteen turvallisuutta. Merten Kuningas I oli hieman aiemmin salaperäisesti kadonnut. Fantasio kehittelee skuuppeja, ja Piko hyttipalvelijan toimensa ohessa joutuu pitämään ohjat käsissään.

Trondheim osaa annostella ainekset oikein. On teknisiä uutuuksia, on huumoria, on jännitystä ja onnellinen loppu. Juuri sopiva soppa.

Farbice Parmen (s. 1966) 60-luvusta vaikutteita hakeva kynänjälki täydentää seikkailun. Trondheim ja Parme ovat aikaisemminkin tehneet yhteistyötä, esimerkiksi kahdeksanosaisen lapsille suunnatun Le Roi Catastrophe-sarjakuvasarjan (2001-2005, ei suomennettu).

Riemukas ilottelu, tämä Paniikki Atlantilla.

* Hajanaisia ruutuja on kirjoittanut ennakkojuttua tästä albumista. 

Marraskuun valo

vertaa Maaliskuun valo.

Konst 11

Mukavat avajaiset olivat eilen Kulttuuribingolla, Konsta Koiviston työt saivat ajatukset liikkeelle. Taiteilija itse kuvaili töitään värien ilotteluksi, sitäkin näistä löytyy. Tarjoilu oli runsas.

Kankaan lisäksi maalausten pohjana olivat erilaiset rakennustyömaalta löydetyt materiaalit: laudat, metallikaihdin ja ikkunat. Kartongille oli tehty kollaaseja.

Toistuvana teemana oli ympyräkuvio. Yllä Yks vitun Klimt (1862-1918) antaa nimellään koordinaatteja taidehistoriaan. Klimtin yltäkylläistä kullankeltaista ei näy, Koivisto on maanläheisempi.

Esillä on töitä viime ja tältä vuodelta. Koivisto signeeraa hauskasti: Konst 10, Konst 11.

Näyttely Kulttuuribingolla tämän kuun. Mäkelininkatu 29, Oulu. Koiviston blogi Seinä.

Vesterbacka Kunnaxen kiälessä

Marko Vesterbacka
Kunnaxen kiäli
elikkä lukemista niille jokka tiarostaa että Mauri Kunnaxen kirjoisa on muutakin hianoo kuin kuvat
elikkä Tyrväätä Mauri Kunnaxen Nyrokeissa, Koiramäisä ja muisa Teoxisa
elikkä Tyrvään murteen plakkarisanakirja
Warelia 2011
240 s.


Marko Vesterbacka (s. 1972) on koonnut taskusanakirja, eli plakkarisanakirjan Mauri Kunnaksen kielestä. Aikaisemmin Vesterbacka on tehnyt Tyrvään murteen sanakirjan (kaksi osaa, Warelia 2008-2009) Heikki Ojansuun 1800-luvun lopulla keräämän sanaluettelon perusteella. Niinpä tekijä keskittyy Kunnaksen, kuuluisan tyrvään murteen käyttäjän, kielessä nimenomaan tyrvääläisyyksiin. Murre onkin säilynyt Kunnaksen suussa ja kirjoissa, vaikka kirjailija enää käy murrealueella vain Heinoolla kesämökkeilemässä.

Kunnaksen kieltä voisi lähestyä toisinkin. Tyrvään murresanojakaan Vesterbacka ei ole systemaattisesti esitellyt, pyrkimyksenä Kunnaxen plakkarissa on ollut edustava otos. Valitut murresanat käsitellään yksi sivullaan.

Silmämääräisesti tarkastelleen murresanakirjaan on valikoitunut sanoja pääasiassa Nyrok Citystä ja muista Mauri Kunnaksen sarjakuvista. Koiramäki-kirjoistakin on kirjaan jonkin verran sanoja otettu. Jälkimmäisissä ajattelisi tyrvään vaikutuksen olevan suurempi, onhan kirjat noihin maisemiin sijoitettu. Populaarikulttuuriyhteyksistä on kieltämättä hauskempia esimerkkilauseita teokseen saanut.

Sanakirjassa on sanoja aallopista öötiin. Tyrväässä aalloppi on pakoputki, viemäri tai likaoja, kunnaxessa Riki Sorsan nenä. Ööti kunnaxessa ja tyrväässä on sama, sitä itseään, paremmin jöötinä tunnettu aines. Lautasellinen hiiren öötiä oli panoksena Mustanaamion ja Lotharin kädenväännössä.

Populaarimusiikki vaikuttaisi Vesterbackalle olevan tutumpi kuin sarjakuvat. Kaikki tietävät, että Maukka Perusjätkän soitin oli moottorisaha, mutta minkä merkkinen? Vesterbacka tietää kertoa: Partner. Kunnaksen Nyrok Cityssä merkiksi vaihtui kuitenkin "hoto", joka tyrvään murteessa tarkoittaa moukkamaisen ahnetta syöjää tai laajemmin liian suurisuista. Hyvä oivallus Kunnakselta.

Sarjakuvia tunteva ei voisi vastustaa kiusausta mainita maailman älykkäintä koiraa, Jäyhä Jököttäjää, jos sanakirjassa tulisi selitettäväksi "jököttäjä". Kotland Jaartissa mainittu jököttäjä oli varjostettu diplomaatti, tyrväässä sellainen on paikallaan hievahtamatta. Niin oli Aku Ankan hetken aikaa omistama koirakin.

Pääasiassa murresanojen sisällön hoxaa ilmankin, kuten sammakan sammakoksi. Itäsuomalaiselle arvoituksiksi ilman kuvien tukea olisivat sen sijaan jääneet esimerkiksi kekkaruusi (suuret luulot itsestään), holtteeraaminen (ohjaaminen) ja töönä (turha roju).

Vesterbacka kertoo kirjoittaneensa kirjan Kunnaksen fanina. Ainakin Tyrvään murteen faneille plakkarisanastoa voi suositella.

Tutkimusretki sarjakuvaan -näyttely

Eilen illalla Oulun pääkirjaston ala-aulassa avattiin Oulun sarjakuvaseuran Tutkimusretki sarjakuvaan -näyttely. Samassa yhteydessä seuran perustajajäsenelle ja ensimmäiselle puheenjohtajalle Pentti Nuortimolle ojennettiin Skrew you -tunnustuspalkinto pohjois-suomalaisen sarjakuvan hyväksi tehdystä työstä.

Näyttely on esillä 24. marraskuuta saakka. Käykää tutustumassa.