Teija Försti
Vauhtikausi - Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa
Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 371
Turun yliopisto, 2013
Joulukuun puolivälissä Teija Försti väittelee Turun yliopistossa autoilun sukupuolesta 1920-luvulla. Väitös tuli ripustukseen eli julkisesti nähtäväksi nettijulkaisuna muutama päivä sitten. Oppiarvoa tavoitellaan perinteisesti monografialla, vaikka historiassakin suuntaus on yhä enemmän artikkeliväitösten suuntaan.
Suomessa autoistuminen alkoi varsinaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Toki autoja oli ollut jo 1900-luvun alussa, ehkä jopa aavistuksen 1800-luvun puolellakin. Ainakin pietarilaisten ylimysten uusia menopelejä oli nähty Terijoella ja Kannaksella. Sota katkaisi kehityksen moneksi vuodeksi ja vuonna 1919 kaikki alkoi melkein kuin alusta.
Vielä 1920-luvun kuluessa autoilun tulevaisuuden läpimurto ei ollut varma asia vaikka auto, automobiili, lehtikirjoituksissa ja mainoksissa sellaiseksi mielellään esitettiin. Siksi ajanjakso sopiikin mainiosti auton sukupuolen, tai laajemmin, teknologian sukupuolittumisen tarkasteluun.
Förstin läpikäymässä aineistossa puhutaan paljon autoista nuorten miesten kapineina ja vähiten uutuutta ymmärtäviksi leimattiin vanhat akat. Försti kohottaa käsittelynsä sanojen yläpuolelle laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. "Nuori mies" oli ylipäätään uuden aikakauden symboli, konservatiivisin aikaisemmin totutuista tavoista kiinnipitäjä oli "vanha akka".
Jopa samaa automerkkiä ja mallia saatettiin 1920-luvun mittaan mainostaa sekä miehille ja naisille. Eri kohteille suunnatuissa mainoksissa korostettiin auton eri ominaisuuksia. Sama auto saattoi olla sekä kiitävä fallos että lämmin pesä.
Förstin mukaan ei voida sanoa, että auto olisi 1920-luvulla ollut miehinen esine, teknologia. Edes kilpa-autoilu ei ollut yksin miesten asia. Merkitykset syntyvät sukupuolittumisen, kulttuurin ja teknologian muodostamassa kehässä.
Auto, teknologia ei siis sisäsyntyisesti ole sukupuolittunut asia. Teknologia on sukupuolittunut vasta myöhemmin miehiseksi, toisenlaisissa kulttuurisissa oloissa tuotettuna. Voisi ajatella, että sata vuotta myöhemmin autot olisivat "vanhojen akkojen", taantumuksellisten konservatiivien asia.
Mielenkiintoista ajateltavaa Försti tarjoaa. Loppuluvussa hän pohtii jatkotutkimuksen aiheeksi 1920-luvun rallikuskin sukupuolittumisen tarkastelua. Usutan aiheen kimppuun. Miehisyyden linnakkeiden yksityiskohtainen syynääminen saattaa paljastaa jotakin oletetusta suuresti poikkeavaa.
 |
| Junnu ja Alli menivät vihille autossa. Mutta kumpi oli naimatavan valinnut? |
* Teija Försti. Vauhtikausi. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 371. Turun yliopisto, 2013 (pdf)
