Kääpiä

Pajunkissoja, osa 2

Alkavat pajunkissat purkautua. Etenee kevät kuitenkin.

* osa 1

Massimo Taccoon

Massimo Taccoon, Loppu (2010) (Fair use, Link)

Tänään italialainen käsitetaiteilija Massimo Taccoon täyttää 50 vuotta. Italialaiset wikipedistit ovat päättäneet, että Taccoon ei ole merkittävä taiteilija. Italiankielisessä Wikipediassa ei siis ole enää artikkelia hänestä. Saksaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, portugaliksi ja venäjäksi taiteilijan töistä ja vaiheista voi lukea.

Ainakin toistaiseksi.

Jo vuodesta 2008 englanninkielisessäkin Wikipediassa on käyty keskustelua Taccoonin merkittävyydestä. "Riippumattomat lähteet puuttuvat", toistellaan.

Taidekritiikin tilasta on puhuttu jo pidempään. Eipä taida perinteisiä maailman taidelehtiä netissä juuri olla luettavana. Google ei tavoita.

Ja googlaus ei tuo tietoja epäilijöille, koska yleensä he harrastavat kokonaan muita aloja kuin taidetta. Personoitunut hakukone ei tuo edes näytille linkkejä arvovaltaisiin taidelähteisiin.

Ehkä Taccoonin sivu saa vielä armonaikaa. Viimeisin ehdotus poistamisesta on tammikuulta 2016.

ntamo sai jatkajan

Eilisen illan uutinen oli ntamon siirtyminen uusiin käsiin. Kustantamo siirtyy taiteilijaeläkkeelle päässeeltä Leevi Lehdolta filosofi Jarkko S. Tuusvuorelle. Uutisesta eniten ajantasalla oli Nuori Voima, joka julkaisi uuden kustantajan haastattelun (linkki kuollut).

Kymmenen vuotta sitten perustettu ntamo on lyönyt leiman suomalaiseen kustannusmaailmaan. Ntamo haastoi WSOY:n, ja onnistui siinä. (Kusta)ntamo on vahvasti ollut Leevi Lehdon kokonaistaideteos. Jopa siinä määrin, että Aleksis Salusjärvi kirjoitti 2012 kirja-arvion kokonaisuudesta.

Käsitteellisenä taideteoksena ntamo sen sijaan verhoaa kirjakustantamisen käytännöt esteettisiin kerroksiin, jotka profiloituvat Lehtoon. Lisäksi taidefilosofinen kysymys tekijyyden ja teoksen suhteista nousee esiin. On toki mahdollisesta käsitteellisesti kääntää mikä tahansa taiteeksi, mutta kun esteettinen huomio kiinnittyy ntamoon taiteena, mihin se itse asiassa kiinnittyy? Taideteoksena ntamon on oltava jotakin muuta kuin ne nimikkeet, joista kustantamo koostuu, sillä tuskin ntamon kirjojen tekijöistä syntyy epäselvyyttä tällaisella nimeämiselläkään. Vaihtoehdoiksi jää siten tulkita ntamo taiteelliseksi prosessiksi tai nähdä taiteen rakenteissa tapahtuva työ taiteen tekemisenä. Taiteellisen prosessinkin vaihtoehto on hämärä, sillä ntamon kirjailijoista tuskin yksikään on tiennyt tekevänsä Leevi Lehdon teosta tarjotessaan hänelle käsikirjoitustaan, mistä johtuen asiassa on moraalisiakin ongelmia. Tuntuukin siltä, että ntamo voi olla taidetta vain suhteellisesti tai teoreettisesti ja että sen painoarvo taiteena motivoituu lähinnä instituutioita vasten. Kirjallisuuden rakenteissa ntamo osittain toimiikin itsenäisen taiteellisen ympäristönsä luovana projektina.

Tällaista taustaa vasten uuden omistajan täytyy astua isoihin saappaisiin. Lehdistötiedotteessa sanotaankin, että "Tuusvuoren ntamo aloittaa 1. kesäkuuta 2017".

Nuorelle Voimalle antaman haastattelun perusteella vaikuttaisi siltä, että Tuusvuorella on näkemys millaisen taideteoksen hän aikoo Lehdon työn pohjalta luoda. Meille lukijoille se selviää aikanaan.



* ntamo

Keramiikkalintuja ja tasavuosia

Nyt Siilinjärven kirjaston Artsi-näyttelytilassa olevat työt eivät tule herättämään samanlaisia tunteita kuin edellinen näyttely, josta Sampo Kemppainen joutui peittämään tissit. Mikko Pitkäsen keramiikkatyöt ovat ajankohtaisia, ulkonakin linnut ovat aktiivisia ja valmistelevat pesimistä.

Kirjastossa muistutettiin, että Suomi 100 vuoden lisäksi on meneillään Kanada 150 vuosi. Lisäksi Siilinjärven kansalaisopisto täyttää 50 vuotta.

Siinä on tasavuosia juhlittavaksi.