Lyhyt neitsytpurjehdus

Tänään 1628 Tukholman satamasta lähti neitsytmatkalleen Kustaa II Aadolfin Ruotsi-Suomen suuruuden kunniaksi rakennuttama Vasa-laiva. Alus lipui satamalaiturista, jossa se oli yli kaksi vuotta odottanut ensimmäistä matkaansa, noin vartin verran kunnes se kaatui ja upposi. Vasa neitsytmatkallaan pääsi kilometrin ja reippaan neljänneksen päälle laituristaan.

Alushan oli tietenkin aikansa suurimpia.

Ruotsi-Suomen suurvallan sotilaallisen suuruuden viimeiset hetket alkoivat olla käsillä. Ruotsi-Suomi yhtenä ja erillisinä valtioina voittivat viimeisimmän kerran sodan 1650-luvulla. (1670-luvulla Ruotsi voitti erään rajakahakan, mutta ilkeääkö sitä edes sodaksi laskea.)

Kustaa II Aadolfin tarkoitus oli tehdä Ruotsista myös merimahti. Vasan oli tarkoitus olla armadan lippulaiva, mutta onnettomien suunnitteluvirheiden vuoksi aluksen painopiste oli aivan liian korkealla. Tuulenpuuska riitti kaatamaan uljaan aluksen.

Tavoitteiden painopiste oli aivan liian korkealla.

Kustaan olisi pitänyt ottaa oppia historiasta. Jos suurvalta haluaa rakentaa voittamattoman armadan voittamattoman lippulaivan se tulee sijoittaa oikein. Caligula sijoitti valtavan suuruutensa tunnuskuvan sisäjärveen, Nemijärvelle noin 30 kilometrin päähän Roomasta.

Tukholmassa olisi järviä ollut lähempänä, ihan kaupungin alueellakin. Järveen makeaan veteen sijoittamisessa olisi ollut sekin hyöty, ettei nykyisten ruotsalaisten laivakonservaattoreiden tarvitsisi taistella hylyssä syntyvää rikkihappoa vastaan.

Esteettinen huippunumero tai groteski farssi

Maagisella päivämäärällä ja kellonajalla käynnistyivät Pekingin olympialaisten avajaiset. Olihan avajaisissa esinumeroita ja jalkapalloa pelattiin jo eilen, mutta silti. Kiinan kisaisännyys herättää tunteita, ja huomisen lehdissä esitettäneen otsikon molempien osien mukaisia arvioita juhlallisuuksista.

Tässä kirjoituksessa otsikko viittaa kuitenkin kaunoluistelun kuninkaaseen Jackson Hainesiin (1838-1875), koko lajin huomattavaan kehittäjään ja erinomaiseen taitajaan. Euroopassa ja Amerikassa vuosikymmenen ajan kiertäneen mestarin esitykset sisälsivät Sven Hirnin mukaan näitä molempia: "varsinaista nerokkuutta osoitti Haines kehittäessään intohimoisella tarkkuudella sekä esteettisiä huippunumeroita ja groteskeja farsseja".

Hirnin artikkelikokoelmaan Kaunotar ja hirviöitä (Yliopistopaino 2004) esiteltäväksi Jackson Haines on valikoitunut kuolemalla Kokkolassa. Keuhkotauti uuvutti mestarin juhannusaaton aamuna. Suomeen Haines tuli tammi- tai maaliskuussa Pietarista, Kokkolan esitys oli tarkoitus olla 9. toukokuuta, mutta se peruuntui.

Vierailu Suomessa ei ollut ensimmäinen. Se oli jo neljäs, kerroista on kiittäminen Pietarin sijaintia Suomenlahden pohjukassa. Viipuri-Turku linjaa pohjoisemmaksi Haines ei kuitenkaan aikaisemmin ollut uskaltautunut. Helsingissä 1872 Haines esitti sellaisia numeroita kuin Naamiaisten jälkeen tai Jääkarhupolkka.

Kiertueella oleva kaunoluistelija ei voinut luottaa paikallisiin jääolosuhteisiin. Niinpä Haines oli kehittänyt erityiset rullaluistimet, joiden jäännökset ovat Kokkolan museossa.

Sittemmin kaunoluistelusta tuli olympialaji, jo ajalla ennen kuin erillisten talviolympialaisten järjestämistä katsottiin tarpeelliseksi. Urheilussa estetiikka on hyvin tärkeää. Joskus kuitenkin pitää turvautua groteskiin farssiin, että saa yleisön puolelleen.


(Kuva Hirnin teoksesta, kuva otettu Hainesin vieraillessa Moskovassa)


***

Pitää kiittää Lurkeria, joka menneisyysikkunassaan esitteli parin parin päivän takaiset nonsense suomennosyritykseni, jopa nostaen yhden esille. Taannoin yritin kyseisestä limerikistä tehdä myös kalliomäki -versiota, mutta ei Kalliomäellä enää ministerin takkia tai lakkia ole.

Henrik Tikkasen sarjakuvat

Eilen purin kesän reissuilla mukaan tarttuneita ostoksia. Niiden joukossa oli jo unohtamani Tampereelta mukaan lähtenyt Erik Kruskopfin Henrik Tikkanen, piirtäjä (WSOY 2004). Kruskopf tuo teoksessaan erityisesti esiin Tikkasen työtä kuvittajana, erityisesti sanomalehtien.

Heti teoksen alussa odottaa yllätys: Tikkanen on aloittanut uransa sarjakuvapiirtäjänä! Veljensä Ulfin kanssa Henrik aloitti Konrad -stripin tekemisen Svenska Pressiniin vuonna 1941. Tuolloin 17-vuotias Tikkanen joutui oppimaan nopean työskentely tavan, Konradia ilmestyi lokakuusta 1941 heinäkuuhun 1944 325 strippiä. Sarja loppui lehden lakkauttamiseen.

Päävastuu Konradin tekemisestä oli Henrikillä. Hän ideoi ja piirsi, Ulf tussasi. Palkkiot veljekset laittoivat puoliksi.

Kruskopf kuvaa sarjakuvaa seuraavasti (2004, 13):

Päähenkilö Konrad on tyypillinen, vähän kömpelö sarjakuvahahmo, joka esiintyy eri ammateissa ja joutuu kaikenlaisiin kommelluksiin. Kyseessä on niin sanottu mykkä eli tekstitön sarja, ja siinä esitetään kolmessa tai neljässä ruudussa usein sattuvasti erilaisia koomisia tilanteita. Tyylillisesti se ei edusta sen kummempaa omaperäisyyttä. Konrad on isopäinen ja lyhytjalkainen olento, erikoispiirteenä musta, sileäksi kammattu tukka, jossa on suora jakaus vasemmalla puolella. Hahmo on jäykkä ja verkkainen. ... Komiikka on pääasiallisesti samanlaista kuin muissa sarjakuvissa: Konrad on välillä hätää kärsimässä, mutta selviää taas nokkeluutensa avulla.

Teoksessa on mukana vain kolme strippiä näytteeksi, joten Kruskopfin analyysiä en osaa arvioida. Ehkäpä joku päivä saisimme nämä stripit omana koosteena?

Svenska Pressenin lakkauttamisen jälkeen Tikkaset olivat tehneet historiallista seikkailusarjakuvaa, jota tarjosivat Helsingin Sanomille julkaistavaksi. Itse Eljas Erkko oli ottanut veljekset vastaan, ja haukkunut nämä maan rakoon. "Tekeleenne ovat täysin arvottomia".

Haukut saivat Ulfin luopumaan kokonaan alasta, Henrik sen sijaan yritti tehdä aikakauslehti Kuvaan sarjakuvaa nimeltä Sotamies Paukku. Koska lehti ilmestyi vain kerran kuussa, ei Tikkanen saanut motivoitua itseään uuteen sarjaan. Kruskopfin mukaan Sotamies Paukun tekninen toteutus vaihtelee huomattavasti, jaksot vaikuttavat jokseenkin huolettomasti tehdyiltä.

Pitkäikäistä Sotamies Paukusta ei tullut. Ura lähti kuvittamisen ja pilapiirrosten suuntaan. Vuonna 1947 Tikkanen pääsi Hufvudstadsbladetiin ja loppu onkin historiaa. Joissakin 1950-luvun 'maanantairuuduissa' on vielä sarjakuvamaisia piirteitä, mutta pilakuviksi ne kuitenkin on katsottava.

Ties minkälainen sarjakuvan suurnimi olisi Suomeen saatu, jos Erkko ei niin tyly olisi ollut. Mutta hyvä näinkin. Erinomaisia piirustuksia Kruskopfin teos on täynnä.

Äänisen observatorio

Eilen STT kertoi Äänisen rannoilla löydetystä muinaisesta observatoriosta. Kesän arkeologisissa tutkimuksissa karjalaiset tutkijat olivat löytäneet lisää kivikaiverruksia rantakallioista, ja löytö muodostaisi vanhojen kanssa joko pyhätön tai "jonkinlaisen muinaiseen observatorion".

Pikku-uutinen herätti kiinnostukseni ja etsin lisätietoja. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallisilla verkkosivuilla oli Itar-Tassin uutinen aiheesta -- suomeksi:

Äänisen rantakallioilla löydettiin vielä tutkimattomia muinaisia kalliokaiverruksia - petroglyfeja

PETROSKOI, 4 elokuuta. /Pietari-Tassin kirjeenvaihtaja Sergei Kulikajev/. Äänisen itäisellä rannikolla keksittiin arkeologien ahkeran ja määrätietoisen työskentelyn seurauksena aika paljon aivan uusia vielä perusteellisesti tutkimattomia kalliokaiverruksia eli kalliopiirroksia (petroglyfeja).

Tunnettu karjalainen arkeologi Aleksandr Zhuljnikov kertoi, että heinäkuun lopulla tehty löytö saattaa saada maailmanlaajuisen merkityksen: jo tutkittujen Äänisen kalliokaiverrusten ohella on siis olemassa vielä yksi rantakallio, joka on täynnä muinaisihmisten kaivertamia mitä erilaisimpia kuvioita. Tutkijat ovat tehneet varovaisia olettamuksia, että kyseessä saattaa olla muinainen observatorio, joka koostuu jo tunnetuista kaiverruksista ja äsken löydetyistä, jotka muodostavatkin eheän kokonaisuuden - observatorion. Maailman kaikkein vanhin observatorio perustettiin II vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, mutta Karjalan aluetasavallassa löydetty oli muodostettu 4-5 vuosisataa aikaisemmin.

Tutkijat suorittivat panoraamakuvauksia ja mittasivat kuvioita. Moskovan arkeologisen ja astrologian tutkimuslaitosten tutkijoita oli mukana retkikunnassa. Heidänkin on vastaisuudessa todistettava, että hiljattain keksityt Äänisen rantakallion kaiverrukset ovat muinaisobservatorio….

Äänisen petroglyfit keksittiin vuonna 1848. Kuvioita on löydetty tähän mennessä noin 1200 kappaletta. Noin puolet niistä on tutkittu perusteellisesti ja niiden sanoma on suurin piirtein tulkittu ja selvitetty. Ihmisten ja eläinten kuviot eivät aiheuta suuria vaikeuksia, mutta on olemassa sellaisiakin kallioon kaiverrettuja merkkejä, joiden tarkoitus on edelleenkin epäselvä. Jotkut tutkijat pitävät niitä Auringon ja Kuun kuvioina muinaisihmisten kuvaamina, toiset taas pitävät outoja kuvioita muukalaisten kulkuneuvojen (UFO) kuvina. Paikalliset asukkaat ovat aina pitäneet kalliopiirroksia "epäpuhtaan (pirullisen)" voiman aikaansaannoksena.

Karjalaisten petroglyfien arvoa voidaan verrata karjalais-suomalaisen Kalevala-eepokseen ja Kizhin saarelle (Ääninen) 18-19 vuosisadoilla rakennetun puukirkkokompleksin maailmanmerkitykseen.

Kun olin Karjalan tasavallan sivuilla, katselin muutoinkin mitä naapurissa on tapahtunut. Kolatselän kylässä oli pidetty karjalaisjuhlat, Karjalan valtiollista kotiseutumuseota rekonstruoidaan.

Suomalaisittain tärkeältä uutiselta vaikutti Karjalan metsäsuunnitelman valmistuminen vuoteen 2018. Kehitysskenaarioita näyttäisi olevan tarjolla useampiakin ja kaikissa kestävä kehitys on jonkinlaisena ohjenuorana.

Useista skenaarioista huolimatta vientiin ei puuta suuremmin näyttäisi riittävän.


(Kuva myös Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallisilta verkkosivuilta)

Nelvanan sarja jälleen

Ellipsen ja Nelvanan vuonna 1991 tekemä 39-osainen ranskalaiskanadalainen Tintti-animaatiosarja nähdään myös maksullisella Sub Juniori -kanavalla. Sama sarjahan on meneillään Yleisradion FST5-kanavalla, tänään illalla 19.30 nähdään 17 jakso, jossa ollaan Rakham Punaisen aarteen (Rackham den Rödes skatt) etsinnässä.

Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, niin suomeksi tekstitettynä FST5:n ohjelmia voi seurata, niin myös Tintin seikkailuja. FST5:llä Tintti ja kumppanit puhuvat ruotsiksi, kuten kanavan luonteeseen sopiikiin.

Sub Juniorilla Tintti kaveruksineen tulee puhumaan suomea. Kanavan nettisivuilta en löytänyt tietoja keitä suomalaisiksi ääniksi on palkattu.

Se selviää 11. syyskuuta kello 19:00, jolloin sarja alkaa.

Ainakin niille, jotka MTV3:n kanavapakettia tilaavat.


(Kuva sarjan Kultasaksinen rapu -jaksosta, vaaleahiuksisena toimittajana Hergé)