Tauko (Tacet)

Tänään tulee kuluneeksi sata vuotta säveltäjä John Cagen (1912-1992) syntymästä. Yllä on hänen kuuluisimman sävellyksensä nuotit sellaisina kuin säveltäjä ne kirjasi ylös vuonna 1960.

I tacet, II tacet, III tacet, yhteensä kolme taukoa. Yleensä sävellys tunnetaan sen ensimmäisen esityksen kestoon viittaavalla 4'33'' nimellä. Pianisti David Tudor ensiesitti teoksen 29. elokuuta 1952 Woodstockissa New Yorkissa. Tuolloin soittimena oli piano, ja osat kestivät 33 sekuntia, kaksi minuuttia 40 sekuntia ja minuutti kaksikymmentä sekuntia. Cage sittemmin määritteli, että teos voidaan soittaa millä tahansa kokoonpanolla ja sen kesto voi olla mitä tahansa.

Cagen kirjoittamasta huolimatta 4'33'' ja Tacet lasketaan yleensä eri sävellyksiksi. Samaan sävellysperheeseen lasketaan myös Cagen 1962 tekemä 0'00''.

Ylläoleva on kopioitu Ubuwebistä, joka on varsinainen 1900-luvun kokeellisen taiteen aarreaitta. Sen syövereissä on paljon erilaista aineistoa John Cagelta, ja lukuisilta muilta taiteilijoilta. Esitysten taltiointeja, levytyksiä, elokuvia, tekijöiden haastatteluja ja luentoja, tutkijoiden kirjoituksia ja jopa tv-sarjoja. Ubuwebissä vierähtää päivä jos toinenkin.

Suomen Yleisradio on muistanut Cagea monin tavoin. Tänään illalla Helsingin Musiikkitalosta tulee suorana lähetyksenä Yle Radio1:ssä John Cage sata vuotta -teemailta. Sen aikana on mahdollisuus kuulla myös 4'33''. Yleisöksikin saa paikalle mennä.


* Ubuweb Sound: John Cage
* Ubuweb: John Cage Tacet
* Yle: John Cage sata vuotta teemailta - linkkejä myös muihin Ylen Cagea käsitteleviin radio- ja televisio-ohjelmiin.

Naantalin luostarin ohjeita tautien karkotukseen

Keskiajan lopun Suomessa, Naantalissa toimi reilun sadan vuoden ajan luostari. Sen perustamisen myötä syntyi Naantalin kaupunki 1443 ja paljon myöhemmin sen rantaan Wanha Naantali kauppa. Alkuvuodesta tämä kauppa julkaisi Seija ja Rauno Tirrin toimittaman ja kääntämän Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirjan (Wanha Naantali 2011).

Kolmikielinen kirja (suomi, ruotsi ja englanti) juontuu Naantalin luostarin aikoihin. Sen alkuperäistä tekijää tai tekijöitä ei tunneta, teoksen lähteinä ovat olleet vielä vanhemmat tanskalaiset ja englantilaiset yrttikirjat. Osa tekstistä on ilmeisesti Suomessa kirjoitettua. Esipuheessa mainitaan Naantalissa paljon kirjoittanut Jöns Budde, Suomen ensimmäinen kirjailija, mutta hänen tekemäkseen lääke- ja yrttikirjaa ei mainita.

Lääke- ja yrttikirja on yhdeksän foliolehden mittainen osuus Naantalin luostarin kirjaa (nadhen dals closters book), kaikkiaan luostarin kirjassa on 268 sivua. Elias Brenner löysi sen 1600-luvulla Turun tuomiokirkon romahtamaisillaan olleesta huoneesta, ja sittemmin käsikirjoitus on päätynyt Tukholman kuninkaalliseen kirjastoon.

Eläinfysiologian emeritusprofessori Rauno Tirri ja hänen vaimonsa, kääntäjä Seija Tirri ovat tehneet käännöksensä G. E. Klemmingin vuonna 1883 julkaiseman transkription pohjalta. Myös se on liitetty satasivuiseen teokseen. Käsikirjoitus on vanhin Suomesta tunnettu ruotsinkielinen hoito-opas, ja se käsittelee kahdeksaa eri yrttiä tai lääkeainetta.

Keskiajan lopulla lääketiede perustui vanhoihin tuttuihin tapoihin antiikin ajoilta. Hoitojen tarkoituksena oli saada ruumis ja ruumiinnesteet tasapainoon. Useimmat mainitut lääkeaineet (thus-suitsuke (pihka?), kataja, mirha, sinappi, koiruoho, nokkonen ja myrtti) kuvaillaan kuumiksi ja kuiviksi. Tästä voinee päätellä, että useimmat hoitoa vaativat sairaudet aiheuttivat ihmisille kylmän ja märän tilan.

Lääke- ja yrttikirjassa kerrotaankin useista erilaisista salva- ja juomasekoituksista, joita suositellaan horkkaan, märkiviin haavoihin, paiseisiin ja niin edelleen. Sinappia suositellaan vilustumisen estämiseksi.

Kylmän aiheuttamaksi taudiksi kerrotaan myös päänsärky. Siihen auttoi majavanhausta (Majavan castor-rauhaset ja niiden erittämä neste), hätätilassa myös majavan pissa. Pahimmatkin myrkytykset hoituivat majavasta saaduilla nesteillä, ainakin kirjan kirjoittanut vakaasti uskoi näin. Ja vakuutena oli mestari Pliniuksen (23—79 jKr) sana. Myrtin tehosta erilaisiin särkyihin Pliniuksen lisäksi todisti mestari Isaak (juutalainen oppinut, 830-920).

Mielenkiintoinen opus, jolla on pitkä traditio takanaan korkeasta iästään huolimatta. Jotakin kaikuja tästä ja vastaavista teoksista on nykyisissä vaihtoehtohoito-oppaissakin.


* Kirja Nostalgia Shopissa

Paavo ei ollut täälläkään

Eilisen nettihupi oli sen seuraaminen, missä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ei ollut. Esimerkiksi perjantain Kalevassa julkaistiin oheinen STT:n uutinen "Arhinmäki ei päässyt [Sofi] Oksasen kirjan julkistukseen". Ministeri oli sairastunut yllättäen ja joutui perumaan lupaamansa.

Perjantaiaamuna pikku-uutisen otsikko jo herättää ajatuksen, että missä kaikkialla kulttuuriministerin pitäisi ehtiä olemaan? Koko mennyt elokuuhan Arhinmäkeä on moitittu oopperan aliarvostamisesta. Onneksi jo pikku-uutisen ensimmäisessä kappaleessa kerrottiin asiallinen syy poissaoloon.

STT:n pikku-uutinen ei estänyt Aamulehteä ja MTV3:a lauantaina lyömästä lisää nauloja vasemmistoliittolaisen ministerin arkkuun. Poissaolon syy unohtui uutisoinnista pois, ja MTV3 lisäksi vihjaili samana iltana Helsingissä olleesta jalkapallo-ottelusta. Poissaolon syy ei estänyt Lenita Airistoa haukkumasta Arhinmäkeä, mikä tietysti erikseen uutisoitiin.

Vasemmistonuori Kaisu Suopunki perusti lauantaina uutisoinnille irvailevan facebook-ryhmän Paavo ei ollut täälläkään. Lauantaina perustettu ryhmä sai nopeasti suosiota, ja tätä kirjoitettaessa sillä on yli kahdeksan tuhatta tykkääjää.

Kaikki alkoi oikeastaan Arhinmäen ensimmäisinä ministeripäivinä. Hän valitsi koripallo-ottelun kulttuurin sijaan. Uudelleen keskustelu leimahti heinäkuussa kun Arhinmäki ei osallistunut Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisgaalaan. Eilen selvisi syy siihenkin. Kuten tunnettua, heinäkuussa suurin osa ministereistä on kesälomalla. Töissä oli vain viisi ministeriä, ja viisi on pienin määrä jolla valtioneuvoston istunto on päätösvaltainen. Kuullostaa ihan pätevältä syyltä olla lähtemättä maakuntiin kuohuviinilaseja kilistelemään.

Varsinainen mekkala syntyi, kun MTV3 uutisoi Paavo ei ole täälläkään ryhmän perustamisesta ja suosiosta. Toimittaja kirjoitti niin kuin ei olisi ymmärtänyt ryhmän kohdistuvan oman firman aikaisempaan uutisointiin. Se uutinen on MTV3:n sivuilta kadonnut, kopioituna täällä ("kiitti vitusti" ei ole kehu).

Missä Paavo ei sitten ollut? Kansalaiset raportoivat:

Lintsillä käytiin. Stadilaista lastenkulttuuria parhaimmillaan. Ei sielläkään näkynyt yhtään kulttuuriministeriä, edes Paavoa. On se kumma.

Rentouttava mökkiviikonloppu takana hyvien ystävien seurassa Puumalan suunnalla. Mutta yksi oli joukosta poissa.

Miksei se ollu Oulun Päivillä?

Miksi Paavo ei ollut Jaskan grillillä syömässä makkaraperunoita Anthony Bourdainin kanssa?

Keskustelu vessakulttuurista käy kuumana vaan missä on Paavo? Ei taida kansan kusetus Paavoa kiinnostaa!!!

Korkeatasoinen lauluyhtyeemme kokoontui harjoituksiin tänään reilun vuoden tauon jälkeen, mutta oliko kulttuuriministeri paikalla? Ei ollut! Vihaako Paavo lauluyhtyeitä ja jatsia?

Haukiputaalla oli syystaimimyynti tänään iltapäivällä. Sateisesta säästä huolimatta innokkaat istuttajat rynnivät paikalle sankoin joukoin vain toteamaan, ettei Paavoa kiinnosta perennat. Lähdin itkien paikalta, maani myyneenä, muutaman perennan ostaneena ja sateesta kastuneena.

Pave ei ollut tänään Aleksanterin teatterissa katsomassa kaksikielistä Aladdin musikaalia. Tulkitsen tämän solvaukseksi ruotsin kieltä ja sen asemaa kohtaan.

Kulttuuriministeri Arhimäki jäi tahallaan pois Lammassaaren tansseista tai ainakaan häntä ei siellä nähty. Mitä mielessä ministerillä? kysyn vaan.

Koirani täytti 10v. Ei näkynyt Paavoa.

Can't see him at Leonard Cohen's concert either....

Paavo ei ollut eilen FC Hämeenlinna-SJK-ottelussa, vaikka siellä oli peräti Mixu Paatelainenkin. Tämä on jo suuremman luokan skandaali. Paavo ei ilmaantunut edes lähiöpubiin matsin jälkeen, korvatakseen sen edellisen kerran, kun jättäytyi pois illanvietosta Hämeenlinnassa.

Leppäkoskella julkaistiin kyläkirja eilen, ja kulttuuriministeri ei ollut paikalla! Kirja on hieno ja juhlissa oli mukavaa, joten oli kyllä Paavon tappio kun ei vaivautunut paikalle.

En nähnyt Paavoa tänään Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumassa. Miksi?

Töölön ala-asteella oli Stadin juhlaorkesterin konsertti keskiviikkona. Ei näkynyt Paavoa. Ei tosin kutsuttukaan, mutta olisihan hän voinut silti tulla:)

Ei näkynyt Paavoa silakkamarkkinoilla. Monta valkosipulituotetta sekä monta makua hunajaa olisi flunssaa varten ollut. Mutta eipä näkynyt ei. Ei kunnioittanut edes työnäytöstä läsnäolollaan. Siinä pisti kokki kalaa paloiksi, mutta niin oli turhauttavaa, kun ei Paavo paikalle vaivautunut.

Meillä oli täällä Pispalassa katujuoksu. Ei näkynyt Paavoa. Ei edes katsomassa. Se on sentään urheiluministeri!

Me nostimme maljan ja söimme kakkua Pentti Saarikosken 75-vuotis syntymäpäivän kunniaksi. Ei osallistunut Paavo tähän suuren runoilijan muisteluun.

Linkkejä keskusteluun:

* Paavo ei ollut täälläkään. Facebook-ryhmä
* Minna Lindgren. Väärin arvosteltu. Yle
* myös: "kiitti vitusti" ei ole kehu. Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille
* Panu Raatikainen. Päivä jona MTV3 teki itsestään vitsin. Uusi Suomi puheenvuoro
* Paavo Arhinmäen poissaoloille oma Facebook-ryhmä. Ksml.

+ Arhinmäki iloitsee: Rahaa oopperan vuokriin. Kansan Uutiset 30.8.2012

Synttäriparlamentaarikot

Tänä päivänä, syyskuun toinen päivä on syntynyt kolme suomalaista europarlamentaarikkoa. Television visailuista paremmin tunnettu Jyrki Otila 1941, oululainen Liisa Jaakonsaari 1945 ja kaikkien tuntema Paavo Väyrynen 1946. Länsimaisessa horoskoopissa Otila, Jaakonsaari ja Väyrynen ovat siis neitsyitä.

Kariston julkaisema Horoskooppikirja (1997) luonnehtii neitsyttä järjestyksen ja etukäteissuunnittelun ystäväksi. "Neitsyt nauttii elämästään hillitysti. Hän tekee harvoin mitään harkitsematonta tai repäisevää. Hänen elämänsä olisi paljon vapaampaa, jos hän pystyisi edes joskus unohtamaan velvollisuudet, joita hän usein itselleen asettaa." Horoskooppikirjan muotoilut tuntuisivat sopivan mainittujen poliitikkojen julkikuvaan.

Myös ensimmäinen lause neitsyestä työelämässä tuntuisi sopivan. "Neitsyt on täydellisyydentavoittelija ja yleensä viimeinen joka lähtee työpaikalta kotiin." Jaakonsaari ja Väyrynen ovat saaneet mainetta ahkerina vaikuttajina, Väyrynen aina äärimmäisyyksiin menijänäkin. Väyrynen ja hänen kumppaniensa olivat 1970-luvulla ahkeria iltalypsijöitä, 1990-luvun alkupuolella Väyrynen kavereineen puhui eduskunnassa ympäripyöreitä vuorokausia estääkseen Euroopan unioniin liittymisen. 1990-luvun lamaa torjuttiin Liisan listan leikkauksilla.

Jyrki Otila (1941-2003) ei varsinaisesti ollut poliitikko, vaikka yhden kauden (1996-1999) hän europarlamentissa vaikuttikin. Television lisäksi hänet muistetaan tamperelaisena pubiasiakkaana. Taitaa Ohranjyvän seinällä olla silhuetti Otilastakin. Päivällä visailutuomari, illalla pubivisailija.

Sen sijaan Neitsyt työelämässä -osion seuraava lause tuntuu sopimattomalta kaikkiin kolmeen. "Hän on vaatimaton ahertaja, joka ei pidä meteliä itsestään." Julkisiin ammatteihin ei pääse olemalla pitämättä itsestään meteliä. Monen keskustalaisenkin mielestä Väyrynen ei osaa lakata yrittämästä. Eikä pyrinnöissä ole auttanut, vaikka on syntynyt päivää ennen Kekkosta. Ei siitä enempää.

Horoskooppikirja pitää neitsyelle sopivina farmaseutin ja terveydenhuollon ammatteja. Neitsyt olisi erinomainen sihteeri, neitsyt viihtyisi hyvin insinöörin tehtävissä, lopettelee Horoskooppikirja.

Sarjakuvia Tähtitornin kahvilassa

Oulun taiteiden yönä avautui Tähtitornin kahvilassa Oulun sarjakuvaseuran näyttely. Tähtitornin ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä oululaisten ja lähiseudun sarjakuvatekijöiden originaaleja ja sarjakuvaprinttejä.

Poiketkaa katsomassa. Näyttely on avoinna kesäkahvilakauden loppuun saakka, ainakin tämän kuun jos säät niin sallivat.