Hirvisaaren musavideot

videovalintaansa perustelee
Hirvisaari musavideoina

metallin raskaan yksinkertaisesti
siis otettava on ne

natsisympatioita tai sota-
mitään ole tietenkään

ei itselläni sillä
johtopäätöksiä arveluttavia

mitään vetää syytä
ole ei niistä

eli yhtyeen Rammstein
mainion löysin sattumalta

sitten vuosia kautta
natsivideoiden kyseisten

Volgogradin taistelu

Maailmalla on herättänyt kummastusta Etelä-Venäjällä sijaitsevan Volgogradin kaupungin päätös muuttaa nimensä Stalingradiksi päiväksi. Kaupunki vaihtoi aiheellisista syistä nimensä, ja helmikuun 2. päivä voimassa ollut nimenvaihdos takaisin vanhaan ei liittynyt Josif Staliniin tai hänen kunnioittamiseensa. 2. helmikuuta 1943 päättyi kaksisataa päivää kestänyt Stalingradin taistelu, jonka 70-vuotismuistoa juhlittiin näyttävästi.

Stalingradin taistelua pidetään toisen maailmansodan käännekohtana. Pari miljoonaa ihmishenkeä vaatinut taistelu (1,15 miljoonaa venäläistä, 0,8 saksalaista ja heidän liittolaistaan) pysäytti saksalaisten etenemisen.

Volgogradissa järjestettiin monia näyttäviä tilaisuuksia ja paraateja 70-vuotismuistojuhlan kunniaksi. Paikalla oli myös maan presidentti Vladimir Putin.

Aikoinaan kaupunki sai monenlaista tunnustusta käännekohtataistelun paikkana olemisesta. Se nimettiin Neuvostoliiton sankarikaupunginksi, Ison-Britannian Yrjö VI myönsi kaupungille jalokivin koristellun miekan ja Pariisiin nimettiin puisto Stalingradin mukaan.

Osa kaupunkilaisista ilmeisesti näkisi Stalingrad -nimen pysyvämminkin kaupungin nimenä. Mutta osuus lienee suhteellisesti vain hieman suurempi kuin niiden vaasalaisten, jotka toivovat kaupunkinsa ottavan Nikolainkaupungin takaisin käyttöön.

Kummastelun estämiseksi Volgograd olisi voinut nimetä itsensä uudelleen Stalingradin taistelun kaupungiksi. Se kun päätöksen taustalla kuitenkin oli.


Hiljan Yle Turun jutussa pohdittiin vanhan uutisen ja historiakirjoituksen välistä eroa. Jututettu historianopettaja Miika Huhta esitteli toimittajalle 24. tammikuuta 1943 ilmestyneen Turun Sanomien etusivua. "Stalingradin puolustajat tekevät sankarillista vastarintaa", kertoi isoin otsikko.

Stalingradin puolustajilla tarkoitettiin saksalaisia. Hehän olivat jääneet kaupunkiin mottiin. Huhdan havaintojen mukaan tämä oli ensimmäinen kerta kun saksalaisten vaikeuksista itärintamalla kerrottiin, ja edellisen päivän lehdessä oli ensimmäisen kerran mainittu saarto joka oli alkanut reilut pari kuukautta aikaisemmin. Vuoden 1943 aikana sitten useammastikin uutisoitiin "rintamalinjojen oikaisuista", kun saksalaiset joutuivat perääntymään.


* Volgograd celebrates 70th anniversary of victory in Battle of Stalingrad. The Voice of Russia.
* Mitä eroa on uutisella ja todellisella historialla? Yle Turku.

Kusimanse ja muut sopimattomat nisäkkäiden nimet

Kusimanse.

Suomen kielen lautakunta piti lokakuussa 2008 seuraavia ehdotettuja nisäkkäännimiä sopimattomina:

haaremihylje

dugongi

jurumi

vähäorava

myllikäs

rattu

liituri

jolosaarenvillakko

kusu

pomppuli

mykrä

kusimanse

olympianiemenmurmeli

pusseli

hiiru

kuskus

pussikas

murrikka

kummittelija

isokultiainen

heko

lenkko

piikikäs


(lähde)

* Lajien suomenkieliset nimet

Talvisota-monumentti

Seuraavan suuren kansallisen veistotaidekeskustelun alkulaukaus ammuttiin eilen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotepalvelun kautta jaettiin talvisodan muistomerkkitoimikunnan suunnittelukilpailujulistus. 13. maaliskuuta 2015 Helsingin Kasarmitorilla paljastetaan Talvisodan kansallinen muistomerkki. Muistomerkkitoimikunta hakee kilpailulla ehdotuksia tulevaksi patsaaksi.

Kasarmitori on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa. Torin etelälaidalla on puolustusministeriön tilat. Kasarmitorin alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja siten Museoviraston valvonnassa.

Tällaiseen paikkaan ollaan sijoittamassa Talvisota-muistomerkkiä. Veistoskilpailu on kaksivaiheinen, nyt julkistetussa ensimmäisessä osassa etsitään kuutta hyvää ideaa. Ehdotukset on jätettävä 15. toukokuuta mennessä.

Vähään aikaan Suomessa ei ole käyty perinpohjaista kuvanveistokeskustelua. Kun ensimmäisen vaiheen valitut ehdotukset julkistetaan ja samalla esitellään muitakin kilpailuun lähetettyjä esityksiä, niin tällainen keskustelu oletettavasti alkaa.

Tällä kertaa vältettäneen puheet näköis- ja abstraktin taiteen eroista ja arvottamisesta. Että onko talvisota itsensä näköinen vai ei? Siitä varmasti puhutaan mikä ehdotuksista parhaiten kuvastaa talvisotaa ja sen myyttiseksi muodostunutta henkeä.

Jäämme odottamaan.


* Talvisodan kansallisen muistomerkin suunnittelukilpailu

Seinäjoki. Miksi?

Seinäjoki on ihmeellinen. Pari edellistä päivää olin Seinäjoella akateemisen historiantutkimuksen parissa muun joukon jatkona. Arvovaltaisille akateemisille vieraille esiteltiin kaupunkia. Ilkan entinen päätoimittaja luennoi kaupungin historiasta, kaupungin kehittämisjohtaja Erkki Välimäki kertoi nykyisyydesta ja Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan alueyksikön johtaja, tamperelainen Markku Mattila pyrki esittämään paikallisen ulkopuolisen näkökulman.

Seinäjoki on rautatien synnyttämä kaupunki. Hokkanen käänsi kuluneen puheen mitättömästä kylästä radan varressa, josta tuli keskus vain koska isommat eivät keskenään osanneet päättää mistä niistä tulisi lakeuden pääpaikka Seinäjoelle positiiviseksi asiaksi. Monesta Hokkanen antoi kiitosta Wasastjernan aatelissuvulle (suku päättyi 1891), myös heidän jälkeensä syntyneestä taajamasta. Koska ratalinjaus oli Wasastjernojen miettimä, niin siten myös kaupungin synty ja kehitys.

Seinäjoen monomentaalikeskuksen suunnitteli Alvar Aalto. Kaupunki näkyi juhlivan keskukseen kuuluvan "keraamisen" kaupungintalon 50-vuotisjuhlia. Uusin lisä keskukseen on viime vuonna valmistunut uusi maakuntakirjasto. Se on hieno, kuten aikaisemmin olen todennut. Nyt pääsin ensimmäistä kertaa sisätiloihin tutustumaan. Tilan tuntu on Aallon muotokieleen erinomaisesti sopiva.

1990-luvun lama oli syöstä Seinäjoen kuihtumiskierteeseen. Kaupunkiin yritettiin aikaisemmin saada omaa yliopistoa, mutta se ei onnistunut. Tilalle synnytettiin yliopistokeskus, johon koottiin kaupungissa toimivat eri yliopistojen yksiköt ja yritysten tutkimusyksikköjä. Näin joen rannalle syntyi Frami, joka Hokkasen mukaan sai kaupungin taas jaloilleen.

Kehittämisjohtaja Välimäki ei ollut nykyisyydesta aivan yhtä tyytyväinen. Kaupunki on taas kasvu-urilla ja kunnalliset tunnusluvut näyttävät hyviltä. Mutta kaupungin talous on kuralla. Syyksi Välimäki arvioi tähän työpaikkarakenteen muutosta. Yhä useampi seinäjokelainen on osa-aikainen myyjä. Sellaisten tuloista ei kassaan veroja juurikaan tule, mutta palveluja on kuitenkin tarjottava.

Uuden kirjaston lastenosastolla lapset näyttivät viihtyvän. Nuo ylimmässä kuvassa näkyvät hyllykuutiot toimivat myös lukunurkkauksina. Ainakin kahdessa oli käydessäni vanhempi jälkikasvulleen jotakin lukemassa.