Mustikat lääkkeenä

Päivän lyhetessä ja valoisan ajan jäädessä lähes kokonaan pois on mukava kaivaa pakastimesta marjoja ja rouskutella niitä puolijäisinä. Muistuupa mieleen mikä vuodenaika on meneillään. Mustikat ovat viime vuosina olleet esillä superfoodina. Mutta on marjan terveysvaikutuksista osattu ennenkin kertoa. Siitä osoituksena tämä Lappeenranta -lehdessä vuonna 1908 julkaistu artikkeli:


Huvittavaa on kai näin mustikka-ajalla kuulla, mitä lääkärit arvelevat näistä metsän antimistamme saksalaisessa aikakauskirjassa "Blätter für Hydraterapie" kirjoittaa tri Rudolf Müller.

Vanhimpia kasvikunnasta saatavia lääkkeitä ovat mustikat. Niistä puhuvat jo Hipokrates ja Galenus sekä Plinius vanhempi. Keskiajan ja uudenkin ajan kaikki kasviopit kertovat niiden lääkinnöllisestä arvosta. Sittemmin ne myöhempinä aikoina unohtuivat lääketieteestä ja jäivät kansan lääkkeiksi, kunnes prof. W. Winternitz ne taaskin keksi. Kansan lääketaito oli jo kauvan aikaa sitten keksinyt mustikkamehun vatsurin pettämättömäksi lääkkeeksi; prof. Winternitz rupesi sitä myöskin lääkkeenä käyttämään. Mustikkamehua valmisti hän lääkkeeksi seuraavan ohjelman mukaan: Marjain päälle kaadetaan kylmää vettä ja keitetään sitten liedellä ahkerasti liikutellen vähintäin 2 tuntia. Kun koko keitos on lopulla muuttunut ohueksi liemeksi, siivilöidään jälelle jääneet marjat pois mieluummin liinavaatteella. Mehu puristetaan siitä voimakkaasti puristamalla. Saatu mehu säilytetään kylmällä paikalla ja on se jäähtyneenä valmis käytettäväksi.

Tätä mehua käytti prof. Winternitz vatsuritaudissa 1-3 kahvikuppia päivässä. Myöskin muissa heikontavissa kivuissa on tuolla mehulla parantava tai huojentava vaikutus.

Myöskin tippurissa käytti Winternitz tätä hyvällä menestyksellä lääkkeenä.

Rohtumaa eli ihottumaa parannetaan myöskin mustikoilla. Siitä kertoo professori W:

Kuivattujen mustikoiden päälle kaadetaan vettä ja keitetään ne sitten vitkaisella tulella kunnes väliaine on irtautunut marjoista ja koko seos on helposti juoksevaa. Hienolla sihdillä siivilöidään sitten lämmintä vettä seokseen valellen marjojen jätteet erilleen. Saatua mehua keitetään useita tunteja, kunnes se muuttuu siirappimaiseksi. Keittäessä voidaan seokseen lisätä veteeb liotettua salisyyrihappoa; 1-2 grammaa litraan seosta. Hieman kumia voidaan myös pirauttaa sekaan.

Saatua seosta sivellään paksulta puhdistetulle ihottumalle, hienolla siveltimellä. Päälle asetetaan ohut kerros puuvillaa ja sidotaan se harvalla kankaalla. Visvaa juokseva rohtuma on aluksi siveltävä riisijauholla tai muulla kuivalla pulverilla. Sidettä vaihdettaessa pitää pumpuli varoen tai pesten irroittaa paikaltaan.

Suolitauteja parannetaan nykyisin paljon mustikoilla. Seosta pannaan ruokalusikallinen neljänneslitraan vettä, johon hapon vastineeksi lisätään kukkura teelusikallinen suutaa. Sitä käytetään tavallisimmin peräruiskeena kahdesti päivässä.

Sietääpä siis koota mustikoita lääkkeeksikin, samalla kun niitä ruokavarojen lisäksi kootaan.



Lappeenranta no 86 4.8.1908.

Vadeerattuja kappoja ja muita tarpeellisia joululahjoja

Näinä aikoina on liikkeellä paljon kyselijöitä. Mitä haluaisit joululahjaksi? Kun tähän ikään on kaikenlaista kertynyt, kysymykseen on vaikea vastata. Kysyjä toivoisi antavansa lämpimiä, tarpeellisia ja tervetulleita joululahjoja. Aivan kuten Wilh. Zimmerin kappa- ja turkkikauppa vetosi ostavaan yleisöön joulukuussa 1897.

Kirjoittajalle saattaisi Zimmerin valikoimista sopiva olla kirjoituspöytämatto. Tosin pöytä on jo niin täynnä, että matto jäisi piiloon koneiden ja kaiken paperitavaran alle. Ehkä nurkka jäisi hieman pilkottamaan ja ilahduttamaan?

Varmin valinta olisi kuitenkin vuoratut ajokäsineet. Zimmerin valikoimien ulkopuolelta lämpimimmät, tarpeellisimmat ja tervetulleimmat olisivat villasukat.

Jätti kakkakikkare

Rune Ryberg
Jätti
Kumiorava 2014


Tanskalainen Rune Ryberg (s. 1979) on uusi tuttavuus suomalaisilla sarjakuvamarkkinoilla. Tulokas hän on sarjakuvamaailmassa muutenkin, Ryberg on tänä vuonna valmistunut taiteen maisteriksi ja suomennettu Jätti on hänen esikoisteoksensa. Kirja ilmestyi tanskaksikin tänä vuonna.

Sarjakuvan päähenkilö on pienikokoinen mies, jonka lempinimi on Jätti. "Se on vitsi", selvittää Jätti treffiseuralleen viinilasien äärellä. "Sain sarkastisen pilkkanimen aikoja sitten."

Retkiviltillä vietetty hetki muuttuu hetkessä allegoriaksi niistä mielenkuohuista, joita itseluottamuksen puute aiheuttaa matkalla ihastuksesta seurusteluun. Tuhatsilmäinen paskiaishirviö nielaisee tulevan tyttöystävän. Mitä pitäisi tehdä? Paeta vai taistella?

Rybergin viiva on letkeätä ja silmää miellyttävää. Joissakin kohdin mieleen tulee Christphe Blain. Ryberg antaa viivansa täristä huomattavasti enemmän. Jätin jalat ovat eläväisesti monilla mutkilla pitkin matkaa.

Mainio uusi tuttavuus.


* Rune Ryberg
* Kumiorava

Lunan Espanja ja Filippiinit

Tänään 1899 kuoli filippiiniläinen taidemaalari Juan Luna (s. 1857). Espanjassa ja Ranskassa kannuksensa hankkinut taiteilija maalasi lähinnä pariisittaria ja klassisia aiheita. Aivan kokonaan hän ei kotimaataan unohtanut. Allegorisen España y Filipinas (Espanja ja Filippiinit) teoksen hän teki useampaan otteeseen.

Filippiinit itsenäistyivät Espanjasta 1898. Juan Luna oli mukana delegaatiossa, joka kävi Yhdysvalloissa hakemassa tunnustusta uudelle valtiolle. Matka ei ollut erityisen onnistunut, koska 1902 maa liitettiin Pohjois-Amerikan johtavan valtion alaisuuteen. Vasta 1946 Filippiinit itsenäistyivät oikeasti.

Alla on Lunan näkemys emämaan ja sen alaisen suhteesta vuodelta 1884. Kahdeksan vuotta myöhemmin 1892 maalattu yllä oleva versio kertonee millaista valtiosuhdetta maalari piti parempana, kun toinenkin vaihtoehto ilmaantui horisonttiin.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2014!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Jo eilisen mittaan itsenäisyyden muistamisesta keskusteltiin, taisipa professori ja kulttuurikonservatiivi Laura Kolbe olla peräti kahdessa eri radio-ohjelmassa taustoittamassa juhlintaa. Presidentinlinnan remontti on valmistunut ja pääsemme illalla seuraamaan kättelyjä vanhassa tutussa paikassa.

Tätä kirjoitettaessa Mel Gibson riehuu televisiossa naama sinivalkoisin värein maalattuna. Braveheartin tapauksessa värit symbolisoivat Skotlantia, joka siis tänä vuonna päätti olla itsenäistymättä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Suomen itsenäistymisessä ei ollut suurta sotilaallista dramatiikkaa. Suomen ja monen muun maan itsenäistyminen sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan valtapolitiikasta, mutta sotilaallista itsenäisyystaistelua ei käyty.

Siksi eilen useasti kysyttiinkin miksi itsenäisyyspäivänä muistetaan niin paljon talvisotaa? Kasper Strömman kysyi blogissaan, milloin talvisota loppuu? Radiossa pohdittiin miksi isänmaallisuus leimataan niin helposti sotilaalliseksi patriotismiksi ja kiinnostukseksi rajojen paikoista. Kolbe toisessa ohjelmassa tarjosi vastaukseksi sitä, että vasta 1940-luvulla itsenäisyyspäivää alettiin viettämään kaikki yhdessä nykyisellä paikallaan. Valkoinen Suomi oli siihen asti juhlinut 16. toukokuuta Helsingissä tuona päivänä 1918 pidetyn suojeluskuntaparaatin muistoksi. Virallisesti päivä oli Suomen sotaväen lippujuhla. Vuonna 1942 puolustusvoimain lippujuhla siirrettiin kesäkuun 4. päivään.

Google on muistanut juhlapäivää doodlella. Google myös vahvistaa, että itsenäisyyspäivä ja talvisota yhdistetään todella usein hakukoneen äärellä.