maanantai 10. huhtikuuta 2017

Monenlaisia kirjoja


Avain on julkaissut Niklas Bengtssonin kirjaa esineenä tarkastelevan tietoteoksen Kirja erikoisena esineenä (2017). Bengtsson takakansitekstin mukaan on esitelmöinyt aiheesta eri puolilla maailmaa ja aikaisemmin kirjoittanut ainakin lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuuden historiasta.

Kirja on monen ajatuksissa tietynlainen, määrämuotoinen esine, sellainen kuin nyt julkaistu Bengtssonin teos. Historian mittaa kirjan määrämuoto on kuitenkin vaihdellut savikiekoista ja papyrusrullista alkaen. Nykyinen kirja kehittynyt vuosisatojen mittaan ja hioutunut lukijan käsiin mainiosti sopivaksi.

Kaikenlaisia kokeita on kuitenkin ajan mittaan tehty, eikä nykyaika ole tuosta poikkeus. Bengtsson esittelee tekstissä oivallisesti noita kokeita. Sidosasut ovat vaihdelleet suurestikin. 1900-luvun erikoisuuksia ovat erilaiset irtolehtipainokset ja korteista koottavat kirjat.

Kirjan hinnan (42 €) perusteella odottaisi, että teoksen kuvitukseen olisi panostettu kunnolla. Näin ei kuitenkaan ole. Erikoisia esineitä esitellessä niihin olisi kannattanut sijoittaa.

Usein on niin, että asiallinen teksti ei saa arvoistaan kuvitusta. Ja ulkoasultaan näyttävien kirjojen tekstiä olisi voinut miettiä vielä toisenkin kerran. Bengtssonin kirjan teksti on ehdottomasti lukemisen arvoinen, mutta sen rinnalle kannattaa ottaa jokin toinen esimerkkejä esittelevä kuvakirja.



sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Kuntavaalimainonta


Edellisten kuntavaalien aikaan lokakuussa 2012 tein arvion kannattiko ehdokkaan laittaa mainos Kalevan etusivulle vaalipäiväksi. Tuolloin kaksi eniten ääniä saanutta, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja perussuomalaisten Olli Immonen, eivät mainostaneet lehden etusivulla. Suuri osa mainostaneista kyllä pääsi kaupunginvaltuutetuksi.

Meneillään olevista kuntavaaleista ei voi samanlaista analyysiä tehdä. Tabloidiksi vaalikauden aikana muuttunut Kaleva on myynyt koko etusivun Kokoomukselle. Myöskään takakannessa ei ole muiden kuin kokoomuslaisten ehdokkaiden mainoksia. Sisäsivuilla sentään on useampien puolueiden ehdokkaiden vaali-ilmoituksia.

Oulun 67-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa Kokoomus on ollut toiseksi suurin puolue 13 valtuutetulla. Kärki on Keskustan, 19 paikkaa. Kolmantena on Vasemmistoliitto kymmenellä paikalla.

Jos viime kuntavaaleissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta eivät mainostaneet etusivulla, niin sen perusteella voisi varovaisesti olettaa, että nyt mainostava jää kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Mutta se jää nähtäväksi.



* Kuntavaalit


lauantai 8. huhtikuuta 2017

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Mustaselja ja 34 muuta suomalaista puuta

Mustaselja.

Pari päivää sitten Yle uutisoi Suomessa kasvavan 35 puulajia. Uutinen perustui kasviensuojelujärjestö BGCI:n listaukseen. Sen mukaan maailmassa on yli 60 000 puulajia, joista lähes joka kuudes on uhanalainen. Vakavasti uhanalaisia on vajaat 300 lajia. Näitä kasvaa luonnossa alle viisikymmentä kappaletta.

GlobalTreeSearchissa voi hakea puita myös maittain. Haun listaus antaa puiden latinankieliset nimet. Seuraavassa listassa Finton mukaiset hyväksytyt suomenkieliset nimet:


euroopanmarjakuusi Taxus baccata
(viita)halava Salix pentandra
harmaaleppä Alnus incana
hieskoivu Betula pubescens
huurrepaju Salix acutifolia
jokipaju Salix triandra
kataja Juniperus communis
kaunopihlaja Sorbus teodori
korpipaatsama Frangula alnus
kotipihlaja Sorbus aucuparia
kynäjalava Ulmus laevis
metsähaapa Populus tremula
metsäkuusi Picea abies
metsälehmus Tilia cordata
metsäomenapuu Malus sylvestris
metsäsaarni Fraxinus excelsior
metsätammi Quercus robur
mustaselja Sambucus nigra
mustuvapaju Salix myrsinifolia
(metsä)mänty Pinus sylvestris
orapihlaja Crataegus monogyna
oratuomi Prunus spinosa
pähkinäpensas Corylus avellana
raita Salix caprea
rauduskoivu Betula pendula
ruotsinpihlaja Sorbus intermedia
suippuorapihlaja Crataegus rhipidophylla
suomenpihlaja Sorbus hybrida
tervaleppä Alnus glutinosa
tunturipaju Salix glauca
tuomi Prunus padus
tyrni Elaeagnus rhamnoides
(metsä)vaahtera Acer platanoides
valkosalava Salix alba
vuorijalava Ulmus glabra
Luken tietojen mukaan Suomessa kasvaa noin kolmekymmentä puumaiseksi kasvavaa puulajia. Kaikkiaan puuvartisia kasveja on kuutisen sataa.

Puulajienkin määrittely on rajankäyntiä. Kansainvälisellä listalla oleva huurrepaju on suomalaisten biologien mielestä yksi härmäpajun alalaji. Entisen Metlan pitkällä listalla on molemmat, mutta huurrepaju on eri latinalaisella nimellä.


* Puulajinimiluettelo. Metla/Luke

torstai 6. huhtikuuta 2017

Asterix Italiassa


Maailmalta kantautuvat tiedot kertovat, että seuraavaksi Asterix ja Obelix seikkailevat seuraavaksi Italiassa. Pääjuonena on jonkinlainen kilpa-ajo Italian päästä päähän, ainakin julkistetun nimen perusteella: Asterix et la Transitalique, Asterix and the Race Through Italy.


Albumi julkaistaan samaan aikaan ympäri maailman tulevan lokakuun puolivälin jälkeen. Kahta eri päivämäärää on uutisissa tarjottu, joko 19.10. tai 26.10.2017. Tullee suomeksikin samaan aikaan.

Tekijöinä ovat kahdesta aikaisemmasta albumista tutut Jean-Yves Ferri ja Didier Conrad.


LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset