Tervan tiellä (53-57/100)

Oulusta Kajaaniin vievä maantie on nimetty Tervan tieksi. Hailuodosta aina Kuhmoon saakka kulkevaa reittiä markkinoidaan tieksi muinaisesta moderniin. Eilen poikkesin Vaalan ja Kajaanin välillä kolmessa museossa ja kahdella museoväylällä. Kulttuurihistoriallisissa museoissa terva ja -kauppa on toki näyttävästi esillä myös Oulujokivarren kuntien museoissa, Turkansaaressa se on jopa ollut myyntituote.

Vaalassa Oulujokitörmällä olevan Lamminahon talon on omistanut sama suku yli kaksisataa vuotta. Jakamattomana pidetty talo lahjoitettiin testamentilla 1992 Museovirastolle. Päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta, vanhimmat talousrakennukset 1700-luvulta. Päärakennuksen syntyaikoihin Lamminahot olivat kolmessa polvessa valantehneitä Niskakosken laskumiehiä. Lamminahojen luotsaamana moni tervavene siirtyi Oulujärveltä Oulujoelle.

Lamminaho on kokonainen maatila museoituna. Kaikki rakennukset ja esineet ovat alkuperäisiä. Museotilan peltoja viljellään, ja tilusaidat kiertävät niitä. Kokonaisuus on suorastaan hämmentävä. Maisema Oulujoelle on hieno.

Paltamossa Kiehimäjoen suulla on rannassa kaksi tervavenettä eli paltamoa. Laskeskelin näiden pituudeksi noin viittätoista metriä.

Kainuun museossa Kajaanissa oli esillä pienoismalli paltamosta. Samalla kerrottiin niiden olleen tavallisimmin 10-14 metriä pitkiä. Parhaimmillaan yhteen veneeseen mahtui 30 tervatynnyriä.

Kainuun museon alakerrassa oli perusnäyttely, jossa esiteltiin alueen historiaa esihistoriasta nykypäivään. Ville Rannan Kajaanikin (Asema 2008) oli huomioitu. Elinkeinoista esiteltiin muualtakin Suomesta tutut, ja lisäksi helmenkalastus! Olin jo ehtinyt unohtaa sitäkin Suomessa harrastetun.

Yläkerrassa oli vaihtuva näyttely, jonka teemana oli 1960-luku, aivan samoin kuin Kajaanin taidemuseossa. Erityisesti esillä oli populaarikulttuuri.

Veikko Huovinen talvikalastajana.

1960-luvun kesänäyttelyssä oli sarjakuviakin.

Tervaveneliikennettä varten Kajaanin linnan raunioiden kohdille rakennettiin 1840-luvulla Ämmäkosken venekanava. (Linnan raunioilla en tällä kertaa käynyt, täällä aikaisemmin niistä ottamiani kuvia). Tervakaupan hiivuttua kanava ehdittiin lapioida umpeen, mutta nyttemmin se on kaivettu esiin museokanavaksi. Sulku on pitkä ja kapea, ja vene laskeutuu kerralla aika monta metriä. Alakanavan puolella veneet kulkevat lyhyen matkan tunnelissa. 
 

 

Kajaanin toinen museoväylä on Paltaniemen museotie. 1800-luvun alusta oleva tien varrella on muun muassa Paltaniemen kuvakirkko, ja sen viereen siirretty keisarin talli, rakennus, jossa Aleksanteri II yöpyi Suomen vierailullaan. Tieltä oli avarat maisemat Oulujärvelle.

Keisarin talli on hyvin suojattu.

Kainuun museossa alkanut 1960-luvun teema jatkui Kajaanin taidemuseossa. Vuonna 1993 ensimmäisen näyttelynsä pitänyt museo esitteli 1960-luvun lopun suomalaista pop-taidetta. Eri tekijöitä oli esillä kattavasti.

Taidemuseota en saa pisimmälläkään aasinsillalla kytkettyä tervaan. Liikenteeseen kylläkin. Yksi esillä olevista töistä oli Paul Osipowin Punainen Parooni.

Arvo Siikamäki, Painajainen, 1967.

Paul Osipow, Punainen Parooni, 1965-66.

Arvojohtaja Niinistön postimerkki

Itella tiedotti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön 65-vuotispäivien kunniaksi ilmestyy postimerkki. Sen on suunnitellut emeritusprofessori Tapio Vapaasalo. Merkki perustuu Pertti Nisosen valokuvaan. Suunnittelija kertoi, että

- Valittu tyyli heijastaa Sauli Niinistön persoonaa ja asemaa tunnistettavalla tavalla. Merkissä esiintyy yhtäaikaisesti sekä persoona että asema läsnäolevasti, mutta presidentillisen hallitsevasti.

- Merkin visuaalisuuden pohjana on valon luova käyttö. Nisosen monissa yritys- ja laatujulkaisuihin kuvaamissa muotokuvissa haetaan arvovaltaa näillä keinoin. Tapa käyttää valoa laadukkaan valokuvan muodossa luo presidenttimerkkeihin uutta postimerkkikulttuuria.

Uuden tavoittelu on aina kunnioitettavaa. Sivuprofiilin käyttö postimerkissä ei kuitenkaan ensimmäisenä tuo mieleen uutta. Aivan ensimmäiset, Iso-Britanniassa painettujen postimerkkien kuva-aiheena oli hallitsijan sivuprofiili. Samaa tapaa ovat noudattaneet muutamat muutkin maat, joita ei ole tavattu demokraattisina pitää.

Ajatus valokuvasta postimerkin aiheena korostaa tasavaltalaisuutta. Tarjoaahan Itella kaikille kansalaisille mahdollisuuden omalla kuvalla varustettujen postimerkkien tilaamisen (omakuvapostimerkki). Vaikkapa omalla sivuprofiililla.

Henkisten lajien mestaruuskisat 2013

Voittaja Ate koettaa lukea ajatuksia.

Muusajuhlat päättyivät eilen. Viimeisen päivän ohjelmistoon kuuluivat henkisten lajien mestaruuskisat, joissa kilpailijat mittelivät teleportaatiossa, telepatiassa ja telekinesiassa. Tänäkään vuonna yksikään kilpailijoista ei kyennyt yhteenkään suorituspisteeseen. Tuomariston jakamin tyylipistein kilpailijoiden järjestys saatiin kuitenkin selville.

Kujalan rauhallinen tyyli toi hänelle toisen sijan.

Kolmanneksi sijoittunut Kukka sai tuomareilta
moitteita liiasta näyttämisenhalusta.

Kesän kuvat

Eilen sain napattua kesän parhaan keskipäiväkuvan. Muusajuhlien kirjalliselle patsaskävelylle lähtiessä eräs nuori mies esitti toisenlaista patsaskävelyä.

Jatkan kesäblogia vielä muutaman päivän, että saan sen lopetettua samaan paikkaan kuin aloitinkin.

Oulun taidemuseo (52/100)

Parin tulevan viikon ajan Oulun taidemuseo on levittäytynyt Hupisaarille, Oulujoen suistoon on tehty ympäristötaidenäyttely Täällä! Kuten tätä blogia pidempään seuranneet ehkä ovat huomanneet, että tavallinen kulkureittini kaupungin keskustaan kulkee Hupisaarten läpi. Tänään taidemuseolla on Paikalla! -tilaisuus, jossa taiteilijat kertovat tarkemmin teoksistaan. Tilaisuus päättyy Hupisaarten kesäteatterissa järjestettävään keskustelutilaisuuteen oululaisesta tiernaperinteestä. Pohjana keskustelulle on Minna L. Henrikssonin työ Tiernapojat. 

On taidemuseossa näyttelyitä seinienkin sisällä, vaikka rakennuksen huoltotoimista äkkinäinen voisi toista päätellä. Ilokseni myös yhdeksännen luokan aloittanut tyttäreni kävi eilen oma-aloitteisesti taidemuseolla koulussa jaetun kulttuuripassin innoittamana. Kulttuuripassilla pääsee pääsee moniin kaupungin kulttuurilaitoksiin ilmaiseksi.

Essi Korva, Yhteys.

Riikka Mäkikoskela, Perillä.

Timo Vaittinen, Meteoriitti.

Jaakko Pernu, Vellikello.