Hergen satavuotisjuhlien tiimoilta Tinteistä kirjoittanutta tietokirjailijaa haastateltiin useampaankin otteeseen. Eräs toimittaja kysyi, että miksi sarjakuvista nousee kohuja niin usein, viitaten Dragon Balliin ja nimenomaan Tintteihin. Tuolloin vastasin, että vanhemmat eivät halua antaa lapsilleen luettavaksi sellaista, jota he eivät itse ymmärrä. Sarjakuva voimallisesti intertekstuaalisena ilmaisumuotona johdattaa lukijansa ajatukset helposti juuri sinne minne lukija haluaa niiden menevän. Ilmaisumuoto siis antaa lukijalle mahdollisuuden olla seikkailun sankari.
Pari kuukautta haastattelua myöhemmin Tintti on lastensuojelullisista syistä jälleen otsikoissa. Yhdistyneiden kuningaskuntien rasismin vastainen neuvottelukunta, The Commission for Racial Equality, on todennut, että Tintti Afrikassa -albumi sisältää julmia rodullisia stereotypioita. Samantyyppisiä havaintoja on tehty Tintti Amerikassa -albumista joissakin yhdysvaltalaisissa kirjastoissa, ja sarjakuvat on siirretty vain tutkijoille tarkoitetuiksi lukemistoiksi. Brittikomission tutkimusten perusteella Borders -kirjakauppaketju on siirtänyt Tintti Afrikassa -albumit pois lastenosastoiltaan, niin Briteissä, Yhdysvalloissa kuin Australiassakin.
Briteillä on omalaatuinen suhde Tinttiin muuhun maailmaan verrattuna. Briteille Tintti on britti, ei belgi kuten muulle maailmalle. Tintti Afrikassa -albumia ei julkaistu koskaan englanniksi Hergén eläessä. Mustavalkoinen, vuoden 1931 versio julkaistiin vuonna 1991 ja vuoden 1975, skandinavian markkinoita varten siistitty värillinen versio vasta muutamia vuosia sitten (2004 muistaakseni?).
Yhdistynyt kuningaskunta oli pitkään imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laskenut. Toisen maailmansodan jälkeen maalla oli vaikeuksia tunnustaa vaikutusvaltansa vähentyminen, The Beatles ja muut rokkarit 1960-luvulla loivat uutta perustaa uudelle kansalliselle identiteetille. Tintti Afrikassa brittiläisen Tintin kera olisi tuonut liikaa kolonialistisia mielleyhtymiä, ja siksi kustantaja onkin lykännyt albumin julkaisua pitkään. Mutta aika ei tuntunut olevan vielä 2000-luvullakaan kypsä.
Tintti, kuten sarjakuvat yleensäkin, perustuvat stereotypioihin ja ikonimaisiin hahmoihin. Myös valkoiset hahmot ovat stereotypioita. Tintti Afrikassa -albumin kolonialismi näyttäytyy kaksisuuntaisena. Se muistuttaa yhtä lailla afrikkalaisten sorrosta kuin eurooppalaisten ylimielisyydestä. Olemmeko valmiita näkemään itsemme noina ylimielisinä eurooppalaisina?
Kysymys on yhtä aiheellinen suomalaisille, vaikka meillä ei omia siirtomaita ollutkaan. Olihan meillä Ambomaa. Ja saamelaiset.
Tintti Afrikassa
Ray Cassin: The world of Tintin may be gone, but that's why we like it. The Age 20.07.2007
