Hiljan uutiset kertoivat amerikkalaisesta kirjastonhoitajasta, joka joutui oikeuteen petoksesta. Hän kollegoineen oli tehnyt väärennetyn kirjastokortin, jonka avulla lainattiin oman kirjaston teoksia joita kukaan asiakas ei lainannut. Näin kirjaston henkilökunta pystyi pitämään tarjolla kirjoja, jotka muutoin olisi kokonaan poistettu kokoelmista.
Suomessa kirjastonhoitajien ei tarvitse käyttää yhdysvaltalaisten kollegoiden kaltaisia keinoja pitääkseen arvostamiaan kirjoja asiakkaille tarjolla. Suomen yleisissä kirjastoissa ei ole niin ankaria poistosääntöjä kuin maailmalla.
Silti vähän tai ei ollenkaan lainattu kirja on vaarassa joutua poistetuksi myös meillä Suomessa. Poistaminen kuuluu normaaliin kirjastotyöhän. Sofi Oksasen parin vuoden takaisesta menekkiteoksesta ei tarvitse enää olla satoja kappaleita hyllyssä. Mutta joskus jonkun teoksen ainoakin kappale päätyy varaston sijasta muille kirjastokirjojen jälkimarkkinoille.
Eilen facebookissa julistettiin Vähälevikkisen kirjallisuuden lainausviikot. Ryhmässä innostetaan ihmisiä lainaamaan muutakin kuin myyntilistojen kärjessä olevia kirjoja. "Näytetään, että muullekin kuin luetuimpien kirjojen listalle on kysyntää!" on ryhmän kuvaus.
Ryhmän luonut Harto Hänninen kirjoittaa seuraavasti:
Mistä saan käsiini uusinta kotimaista lyriikka, filosofiaa, esseitä? Uusinta kotimaista sarjakuvaa? En kohta mistään.
Kirjastot hankkivat nihkeästi kokoelmiinsa vähälevikkistä kirjallisuutta, ja kirjastohankintojen puuttuessa suuret kustantamot eivät sitä julkaise.
Kirjastohankinnat perustuvat ainakin osittain lainausmääriin. Autetaan yhdessä vähälevikkisen kirjallisuuden asiaa: lainataan koko helmikuun ajan uutta, arvaamatonta, ällistyttävää luettavaa ja selailtavaa! Pannaan kirjastojen tavara liikkeelle, viedään kassillinen kirjoja kotiin vaikka vain selailtavaksi: samalla voi tehdä yllättäviäkin löytöjä. Ja seuraavalla viikolla uusi kassillinen!
Haaste on kannatettava. Mikäli jatkossakin haluaa lainata kotikirjastostaan monipuolista kirjallisuutta, niin ei kannata jättää monipuolisuuden vaalimista kirjaston henkilökunnan varaan. Hankintapäätöksiä tekevien on helpompi perustella valintoja, jos lainaajat ovat myös noiden päätösten takana.
Helmikuun aikana -- ja myöhemminkin -- kannattaa lainata runoja, filosofiaa, esseitä, tai ylipäätään jotakin sellaista johon normaalisti ei tule tartuttua. Anna kirjalle mahdollisuus yllättää!
* Vähälevikkisen kirjallisuuden lainausviikot
3 kommenttia:
Tärkeä ajatus. Täytyy lainata jotain.
Täjhän haasteeseen on helppo osallistua. Eikä maksa mitään!
Lähetä kommentti