Tänään on Tampereella jaettu kaksi Finlandia-palkintoa. Aamupäivällä Sarjakuva-Finlandian sai Kati Närhen Seitsemäs vieras (WSOY). Kari Hotakaisen Henkireiän (Siltala) lause "Varokaa heikkoja" sai puolestaan illalla Lause-Finlandian.
Sarjakuva-Finlandia jaettiin meneillään olevilla Tampere kuplii -sarjakuvafestivaaleilla. Esiraadin valitsemista kymmenestä ehdokkaasta näyttelijä Heli Sutela valitsi voittajaksi siis Närhen teoksen. Seitsemäs vieras on Agnes-trilogian kolmas osa. Sen ensimmäisen osan kustannusoikeudet on hiljan myyty Ranskaan.
Lause-Finlandia jaettiin myös meneillään olevilla Vihtorin kirjamessuilla. Lause-Finlandian yhden miehen esiraatina ja diktaattorina on useamman vuoden ollut kirjailija Marko Kulmala. Kuuden ehdokkaan joukosta Kulmala valitsi voittajaksi Hotakaisen ajankohtaisia ajatuksia herättävän lauseen.
Hotelli Ilveksessä järjestettävät Vihtorin kirjamessut kutsuvat itseään maailman pienimmiksi kirjamessuiksi. Siitä on Lause-Finlandiakin saanut alkunsa: pienimmillä messuilla on hyvä palkita kaunokirjallisen teoksen pienin yksikkö, lause.
Hotakainen oli viime vuonna myös Finlandia-palkinnon ehdokkaana. Sen kuitenkin sai Laura Lindstedtin Oneiron. Asetelmaa täydentää se, että Lindstedt oli myös Lause-Finlandian ehdokas.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampere. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampere. Näytä kaikki tekstit
lauantai 19. maaliskuuta 2016
maanantai 16. joulukuuta 2013
Salainen Tove Janssonin patsas
Tutustuessani Tajukankaan kutojaan, Jiivana Julmaksi esittäytyvän sarjakuvablogiin, törmäsin tarinaan salaisesta Tove Janssonin patsaasta. Kuva yllä siitä. Tampereen Sorsapuistossa on Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin patsaita. Yhden niistä, vuonna 1930 suunnitellun Kajastuksen, mallina on ollut taiteilijan tytär.
Sorsapuistossa on kaikkiaan kolme Viktor Janssonin veistosta. Myös Nuoren naisen (1933) mallina oli tytär Tove. Kolmas, Istuva nainen (1923), on esittelysivujen luonnehdinnan mukaan lähinnä puistokoriste. Se katsoo vastarannalla olevaan Kajastukseen.
Viktor Janssonista tuli Tampereella kiistelty veistäjä. Janssonin Hämeenpuistossa oleva Vapaudenpatsas (1921) herätti pahaa verta paikallisessa työväestössä, ja sitä vaadittiin poistettavaksi. Viimein Korkein hallinto-oikeus antoi sen olla vuonna 1923.
Sorsapuiston veistokset ovat enemmän mallina olleen tyttären muistamista kuin itse kuvanveistäjän. Kajastus ja sen sisarveistos Convolvulus syntyivät osana Helsingin kaupungin järjestämää kutsukilpailua, jonka tarkoituksena oli koristaa pääkaupunkia. Convolvulus pystytettiin Kaisaniemenpuistoon ja puolta pienempänä Hietaniemen hautausmaalle Bertel Hintzen haudalle.
Tampereen Sorsapuiston veistokset saivat paikkansa vuonna 2011. Veistokset oli valettu pronssiin 1980-luvun lopulla, yleisölle ne esiteltiin vuonna 1988 näyttelyssä.
* Victor Jansson. Kajastus. Tampereen julkiset veistokset.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


