Näytetään tekstit, joissa on tunniste liputus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liputus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. huhtikuuta 2024

Biseksuaali Alexander Stubb

 


Presidentinvaalien alla twitterissä huhuttiin, että ehdokas Stubb olisi biseksuaali. Todisteena tästä oli wikipediasta poistettu tieto:

Stubb on kertonut poliittisen uransa alkuvaiheessa olevansa biseksuaali.[76]

Viitteen mukaan tämä olisi kerrottu kokoomuslaisen Nykypäivä-lehden numerossa 3/2004. Kuten yltä käy ilmi, ei kyseisessä lehdessä ollut tällaista kertomusta. Vain eurooppapoliittista kolumnointia.

Vuoden 2011 jälkeen tämä "tieto" on noussut esiin sosiaalisissa medioissa joka kerta, kun Stubb on ollut ehdolla vaaleissa. Useampaan otteeseen se on todistettu vääräksi. 

Pahantahtoinen väite on nimimerkki Kokkareen keksimä. Hän lisäsi sen 23. kesäkuuta 2011 kello 12.02. Väite sai olla artikkelissa parin viikon ajan, kunnes se todistamattomana poistettiin 8. heinäkuuta 2011. 

Väite sai olla paikallaan näin pitkään, koska asiaa ei voitu tarkistaa Nykypäivä-lehden nettisivuilta. Tämä usein aiheuttaa ongelmia wikipedian vapaaehtoisessa ylläpidossa.

Kokkare ei ollut ensimmäinen, joka väitti Stubbia biseksuaaliksi. Nimimerkki Rikko  23. huhtikuuta 2011 kello 13.35 " Stubb on kertonut avoimesti olevansa biseksuaali[74]" samaiseen Nykypäivään viitaten. 

Sillä kertaa "tieto" sai olla artikkelissa neljä minuuttia. Pariksi viikoksi artikkeliin jäänyt "tieto" lisättiin juhannuksena, jolloin ylläpitäjät eivät ymmärrettävästi ole olleet yhtä tarkkoja.

Kirjoitan tämän siksi, että tämä asia nostetaan tulevaisuudessa varmasti uudelleen esiin. Toivottavasti päivittelijät silloin saavat varmistuksen tämän blogin avulla.

Siis yhteenvetona: Stubb ei ole Nykypäivässä kertonut olleensa biseksuaali. Se on tarkoitushakuinen, perätön väite.

 

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Anton Tsehovin merkkipäivä


Juliaanisen kalenterin mukaan 17. tammikuuta (meidän gregoriaanisen 29.1.) 1860 syntyi Mustanmeren lahdessa, Asovanmeren rannalla Taganrogissa Anton Tsehov (k. 1904). Novelleistaan tuttu venäläinen kirjailija oli ja on edelleen suosittu Suomessakin. Hänen tarinoitaa julkaistiin paljon sanomalehdissä, osin jopa ilman tekijän nimeä. 


Jatkokertomuksiin olen koonnut koko liudan noita lehdissä julkaistuja novelleja. 


Anton Tšehov. Aivan epätoivoiseksi. (Uuden Suomettaren Juttu-tupa 1901)

Anton Tšehov. Albumi. (Suomen Kansa 1901)

Anton Tšehov. Haavurin luona. (Säkkijärven Sanomat 1901)

Anton Tšehov. Hautauspuhe. (Päivälehti/Kaunokirjallinen lisälehti 1902)

Anton Tšehov. Hyvä loppu. (Päivälehti/Kaunokirjallinen lisälehti 1902)

Anton Tsehov. Hänen ilonsa. (Raahen Lehti 1900)

Anton Tšehov. Koleeraa pelättäessä. (Suomen Kansa 1901)

Anton Tšehov. Koomikko. (Uusi Suometar 1901)

Anton Tšehov. Kosto. (Uuden Suomettaren Juttu-tupa 1901)

Anton Tšehov. Kynttelikkö. (Savikukko 1/1901)

Anton Tšehov. Morsian. (Aika 1908)

Anton Tšehov. Painajainen. (Uuden Suomettaren Juttu-tupa 1901)

Anton Tšehov. Pojat. (Uuden Suomettaren Juttu-tupa 1901)

Anton Tšehov. Postikonttorissa. (Joutohetki 1910)

Anton Tšehov. Postissa. (Sosialisti & Hämeen Voima 1907)

[Anton Tšehov]. Sahaliinin vanki. (Raatajan joulu 1908)

Anton Tšehov - Salaperäinen luonne. (Työmies 1904)

Anton Tšehov. Toimen miehiä. (Teuva, ilmoituslehti 1901)

Anton Tšehov. Vanhuus. (Kansan Toveri 1900)

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Hakaristilipun kieltäminen


Kansalaisaloitteeseen hakaristilipun ja muiden natsitunnusten kieltämiseksi kerätään nimiä. Taustalla on itsenäisyyspäivän tapahtumat, jolloin poliisin suojeluksessa marssineet uusnatsit tekivät aatteensa koko kansalle tutuksi.

PVL sai marssia noin 20 minuuttia lippujen kanssa ennen kun poliisi poisti liput. Kulkue oli tulossa Kallioon, jossa olisi varmasti syntynyt kahakka tunnusten vuoksi. Imagotappio olisi poliisille ollut massiivinen.

Kansalaisaloitteeseen on kertynyt nimiä nihkeästi. Sen teksti on hyvin mustavalkea, kiellon poikkeuksia varten pitäisi saada lupa. Keneltä, sitä ei aloitteessa ilmaista.

Täyskielto lisäisi symbolien kiehtovuutta. Ja luultavasti se johtaisi päinvastaiseen tulokseen kuin olisi tarkoitus. Antaa natsien näyttää, että he ovat natseja. Se toivoakseni pitää fasistit paremmin kurissa kuin kiellot.


tiistai 4. joulukuuta 2018

Uusi vaalilaki käytännössä

[Tänään liputetaan ensimmäiselle yleisille ja yhtäläisille kunnallisvaaleille. Päivän tarina on Väinö Katajan (1867-1914) ensimmäisistä eduskuntavaaleista kirjoittama, mutta sopii hyvin teemaan.]




Levisi huhu kylällä, että kansakoululla on joku kokous, johon sai mennä kenen mieli teki, että siellä puhutaan ja selitetään ja äänestetään. Ja kertoi huhu lisäksi, että vaimoväki varsinkin oli tervetullutta. Mutta tiesivät jotkut kertoa, ettei siellä puhuta kuin uudesta vaalilaista, jota ei kukaan ymmärrä, ja että esitelmän pitäjä oli Helsingistä mikä lie ollut "temokraatti".

Mutta uutta vauhtia sai huhu, kun lukkari kertoi, että siellä oli "näytelmä".

Ja kun oli joutilas päivä, niin olipa aikaa käydä "näytelmää" katsomassa, sillä enemmistö tuntui olevan sitä uskoa, että "näytelmä" siellä oli, mikä liekin. Ja alkoi koululle väkeä kokoontua, tuli vaimoväkeäkin laumoittain, poikasia ja vakavia ukkoja sekaisin.

Useimmat eivät tienneet, mistä tulee kysymys, mutta Eeli-Mikkolan Vante, joka oli kaupungissa käydessään asiasta kuullut ja muutenkin oli lukenut ja aikaansa seuraava mies, selitti kämmeniään levitellen, että "se pitää esitelmän uudesta vaalilaista".

Selitti sen ja kertoi lyhyesti vaalilaista mitä tiesi, kertoi ja silmäili ympärilleen juuri kuin ei kukaan muu asiasta tietäisi tai ymmärtäisi mitään.

"Niin... jaa... vai uudesta vaalilaista", virkkoi välinpitämättömästi Erkkilän Jooseppi. "Minä olen sen jo tutkinut moneen kertaan... ja sitä paitsi on siitä jo muilla paikkakunnilla ammon aikoja pidetty esitelmiä."

"Kuuluu olevan vaimokin tämän uuden lain mukaan yhtä suuri herra kun mieskin", kuului joku sanovan sieltä oven puolelta.

"Joo, saavat kyllä äänestää herrainpäivämiestä, mutta eivät ne saa huutaa ja kurkuta muuten enempää kuin ennenkään", tiesi Eeli-Mikkolan Vante taas selittää.

"Ei suinkaan sitä kaikille vaimoille ole yhdenlaista valtaa annettu", lausui epäilyksensä Sillanpään emäntä, joka oli varakas leski ja aina etukynnessä miestenkin keskellä.

"Yhtä suuri on nyt ääni teillä, Sillanpään emäntä, kuin tuolla Olkkos-Kaisalla tuolla oven suussa, ei enempää vähääkään", vastasi Erkkilän Jooseppi, ymmärtäväinen mies.

"Siinä vain valhe tuli", riensi Sillanpään emäntä sanomaan, mutta oven suussa syntyi naurua ja hihitystä ja joku virkkoi ääneen, että kuului kaikille:

"Olkkos-Kaisalla on valta huutaa, että maa tärisee."

Siitä sitten keskustelu vilkastui, kun tuo arveli tuota, tämä tätä. Ja koetti joku jakaa sukkeluuksiakin.
Mutta etumaisilla riveillä istuvilla oli tullut kiivas tinka, ja väittely oli täydessä vauhdissa. Tinka oli syntynyt siitä, että Ollilan Isso, joka muutamia kuukausia sitten oli palannut rahamiehenä Amerikasta, tahtoi olla viisaampana kuin muut ja väitöksillään kumota toisten mielipiteet. Mutta kiivaasti vastusti häntä Eeli-Mikkolan Vante.

Ja kovin siinä sydäntyi kumpikin, ja väittelyinto tarttui muihinkin; oven puolessa jo kuului Tolos-Sakari kiroilevan.

"Sinulla ei ole äänivaltaa vielä ollenkaan", sanoi Eeli-Mikkolan Vante Ollilan Issolle.

Se harmitti Issoa, koski hänen kunniaansa kipeästi. Hänelläkö ei olisi äänivaltaa, joka vasta joku viikko sitten oli kunnan säästöpankkiin pannut monta tuhatta markkaa!

"Minulla on äänivaltaa vähän enemmän kuin muilla", hän vastasikin Eeli-Mikkolan Vantelle.
"Ei ole. Saadaan nähdä, kun ääniluetteloa tarkastetaan."

"Ja miksei ole? Vissiin sentähden, että taidan olla velassa jollekin... esimerkiksi kunnalle", sanoi hän ylpeänä Vantelle.

"Sinä olet ollut monta vuotta ulkomaalla ja semmosilta on äänivalta kielletty useammaksi vuodeksi..."

"Minä olen veroni maksanut niinkuin sinäkin... vähän paremminkin..."

"Ei se auta..."

Mutta yhä enemmän sydäntyi Ollilan Isso, ja kun ei muuta osannut, niin rupesi soimailemaan. Siihen sekaantuivat muutkin, ja kun alussa väittelyä oli ollut kysymys vaalilaista, niin nyt jo oli ehditty Eero Kalskeen kiväärijuttuihin.

Mutta oven puolella oli myös syntynyt tinka suntion ja Tolos-Sakarin kesken, ja siihen sekaantuivat kaikki itsellismiehet ja mäkitupalaiset.

Suntio, joka uskotteli olevansa erittäin tärkeä jäsen kirkonpalvelijain kirjavassa ketjussa ja muutenkin oli "maallisestikin" oppinut, alkoi ensin härnäillä Tolos-Sakaria, ettei Sakarilla muka ole äänioikeutta, koska ei ollut verojaan maksanut, oliko koskaan. Mutta Sakari sai puolelleen kaikki jätkät, ja muuan, joka oli nähnyt mitä kansa voi, huusi suntion korvan juuressa:

"Pian me hävitämme koko kirkon ja paistamme suntion vartaassa... vartaassa, niinkuin Kukkolan siian... Minä olen ollut Rovaniemellä... niin minä kyllä tiedän, että jätkä se nyt on herra... hei, pojat!"
Siitä saivat Sakarin puoluelaiset uutta vimmaa ja mellastamisen halua, ja yhä kiivaammasti väiteltiin ja kovemmaksi ääni paisui.

"Olkaa hiljempaa siellä oven suussa!" huusi joku sitten etempää.

Mutta äskeinen rohkea jätkä vastasi:

"Täällä saapi puhua yksi niinkuin toinenkin."

Ja väittely ja tingan halu tarttui vähitellen kaikkiin, ja vähän ajan päästä oli koko kansakoulusali yhtenä ainoana äänimerenä, jossa myrsky vimmatusti myllersi ja mellasteli. Mutta oli yksi, joka ei mitään virkkanut, vaan itsekseen naureskeli toisten huutoja, haukkumisia huvikseen kuunteli. Hän oli tuon Taavettila-vainajan köykkyselkäinen poika, Jooseppi.

Viisaasti vilkkuivat hänen pienet harmaat silmänsä, kun hän seurasi valkearintaisen suntion ja pitkäsäärisen Tolos-Sakarin tuimaa tinkaa, vilkkuivat silmät ja suu hymysi...

Mutta Ollilan Issolla ja Eeli-Mikkolan Vantella oli tullut tosi, ja vihassa vaahtosivat ja pauhasivat molemmat, koska "nokolla lämminneitä" järkensä puolesta tiedettiin molempain olevan...

"Lyö!... Koskepa...! Satuppa kädelläsi!" huusi Vante.

"Nykäseppä sinä ensin... nykäseppä vähä... sinä maarotta ja paulakengän paikkaaja", kiljui Ollilan Isso vastaan.

"Sillä lailla, pojat! Iskekääpä yhteen!" kehoitteli se äskeinen jätkä, Tolos-Sakarin puolustaja.

"Asettukaa hiidessä!" kuului joku vanhempi mies huutavan jostakin nurkasta.

Ja mikä kehoitti, mikä kielsi, mikä nauroi ja mikä taivasteli, että tämäpä vasta elämää on...
Mutta juuri kun pauhu ja huuto oli ehtinyt korkeimmilleen ja juuri kun Ollilan Isso ja Eeli-Mikkolan Vante olivat iskemässä yhteen, kuului oven suusta huuto:

"Jo maisteri tulee!"

Ja hän tulikin ja päästyään sisälle karjaisi:

"Mikä hirmuinen elämä täällä on?"

Mutta sai hän huutaa toisen ja kolmannen kerran ennenkun pauhu taukosi, taukosi vähitellen kuulumattomaksi.

Silloin hän vielä kerran silmäsi ympäri pirttiä ja virkkoi:

"Tämähän ei ole... Mikä kauhea rähinä täällä oli?"

Ei kuulunut vastausta.

Silloin nousi Taavettila-vainajan poika, köykkyselkäinen Jooseppi ylös ja virkkoi:

"Täällä oli uusi vaalilaki käytännössä."

Virkkoi, iva suupielissä.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Juhlapäiviä

Toukokuun toisella viikolla voi tuntua, että juhlapäiviä on joka toinen päivä. Niitähän on, mutta Eurooppa-päivän, suomalaisuuden päivän ja äitienpäivän liputtaminen tekee asian tiettävämmäksi.

Ja jos ehditte ajatella, että selviää ilman juhlapäiviä juhannukseen, niin tässä tämän ja tulevien päivien listaa.



Afrikka-päiväperjantai25.05.2018
Kansainvälinen kadonneiden lasten päiväperjantai25.05.2018
Pyyhepäiväperjantai25.05.2018
Steppauspäiväperjantai25.05.2018
Pyhän Kolminaisuuden päiväsunnuntai27.05.2018
Amnesty Internationalin vuosipäivämaanantai28.05.2018
Hampurilaispäivämaanantai28.05.2018
Kansainvälinen rauhanturvaajien päivätiistai29.05.2018
Keskiajan loppumisen päivätiistai29.05.2018
Maailman MS-päiväkeskiviikko30.05.2018
Kansainvälinen tupakaton päivätorstai31.05.2018
Suojele kuuloasi -päivätorstai31.05.2018
Heitä lanttia -päiväperjantai01.06.2018
Pukeudu hameeseen -päiväperjantai01.06.2018
Rohkeuspäiväperjantai01.06.2018
Toistopäiväsunnuntai03.06.2018
Halaa kissaasi -päivämaanantai04.06.2018
Kansainvälinen väkivallan viattomien lapsiuhrien päivämaanantai04.06.2018
SuomiPuolustusvoimain lippujuhlan päivämaanantai04.06.2018
Vanhojen piikojen päivämaanantai04.06.2018
Maailman ympäristöpäivätiistai05.06.2018
Jojopäiväkeskiviikko06.06.2018
Venäjän kielen päiväkeskiviikko06.06.2018
Suklaajäätelön päivätorstai07.06.2018
Maailman valtamerien päiväperjantai08.06.2018
Aku Ankan päivälauantai09.06.2018
Jääteepäiväsunnuntai10.06.2018
Helsinki-päivä (Helsinki)tiistai12.06.2018
Lapsityövoiman vastainen päivätiistai12.06.2018
Punaisen ruusun päivätiistai12.06.2018
Ompelukonepäiväkeskiviikko13.06.2018
Maailman verenluovuttajien päivätorstai14.06.2018
Hymypäiväperjantai15.06.2018
Lennätä leijaa -päiväperjantai15.06.2018
Maailman tuulipäiväperjantai15.06.2018
Oulun päivät (Oulu)perjantai15.06.2018
Maailman jonglöörien päivälauantai16.06.2018
Kansainvälinen kuivuuden ja autioitumisen vastaista päiväsunnuntai17.06.2018
Syö vihanneksesi -päiväsunnuntai17.06.2018
Autistipäivämaanantai18.06.2018
Kansainvälinen paniikkipäivämaanantai18.06.2018
Kansainvälinen picnic-päivämaanantai18.06.2018
Kansainvälinen siirtolaisten päiväkeskiviikko20.06.2018
Musiikin juhlatorstai21.06.2018
Juhannusaattoperjantai22.06.2018
SuomiJuhannuslauantai23.06.2018



maanantai 7. toukokuuta 2018

Syttende mai


Tänään 1905 norjalaiset päättivät personaaliunionin Ruotsin kanssa purkautuneen. Norja itsenäistyi täysivaltaiseksi valtioksi, jolla oli oma hallitsijansa. Norjan kansallispäivää ei kuitenkaan vietetä tänään, vaan vasta 17. toukokuuta. Syttende mai on vapaa päivä koko maassa ja koululaisten marssit juhlistavat kansallispäivää laajasti.

Napoleonin sotien loppuvaiheissa Norja ehti laatia oman perustuslain ja valita oman kuninkaan. Huhtikuun alkupuolelta 1814 istunut perustuslakiasäätävä kokous äänesti lopputuloksesta 17. toukokuuta ja kuningas otti vallan vastaan 19. päivä. Kokous päättyi seuraavana päivänä.

Uusi valtio oli syntynyt ja pitkä yhdysside Tanskaan oli katkaistu. Tästä oli sovittu jo Kielissä tammikuussa 1814. Kielin rauhansopimuksessa Ruotsin ja Tanskan välillä ei kuitenkaan oltu annettu norjalaisille oikeutta valita omaa kuningasta, vaan maan johtoon piti valita Ruotsin kuningas Kaarle XIII.

Kun ruotsalaiset joukot palasivat Keski-Euroopasta toukokuun lopulla, niin kuningas määräsi ne valmiuteen Norjan rajalle. Kansainvälisen diplomatian avulla pyrittiin saamaan Norjan tuore kuningas Kristian Frederik luopumaan kruunustaan, mutta hän ei suostunut. Lukumäärältään tai taidoiltaan ylivoimaiset ruotsalaiset marssivat maahan ja lyhyen kesäsodan päätteeksi Norjan oli taivuttava Kielissä sovittuun.

Laadittu perustuslaki jäi kuitenkin voimaan. Ruotsi-Norjasta tuli suunnitelmien mukaan personaaliunioni, jossa maita yhdisti vain yhteinen kuningas.


* 17 mai. nrk.no

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Kekkonen 117


Jos Kekkonen ei olisi kuollut, niin täyttäisi hän tänään 117 vuotta. Vielä olisi yli kymmenen vuotta kituutettava maailman vanhimman ihmisen tittelin saamiseen.

Pari vuotta sitten Museovirasto laittoi verkkoon valokuvaamo Kuvasiskojen studiokuvia. Kuvasiskot nappasivat ylläolevan kuvan Kekkosesta vuonna 1975, siis noin 75-vuotiaana.

Nykypuheiden mukaan vuonna 1975 Kekkonen oli jo täysi dementti ja asiaa varjeltiin kansalta. Tähän kuvaan voi siis suhtautua lavastuksena, jolla kansalle luotiin nuorekas kuva ikämiespresidentistä tai sitten kuvana aikaansa seuraavasta kansanjohtajasta.

Luulen, että 1975 ajateltiin vain jälkimmäistä vaihtoehtoa.


torstai 12. toukokuuta 2016

Yhtä ja toista merikorteista, salakareista ja julkisuudesta


Tänään vietetään J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. Sen kunniaksi otin kirjahyllystä Th. Reinin Snellmanin elämäkerran toisen osan ja avasin sen satunnaisesti sivulta 185.

Th. Rein (1838-1919, kuvassa yllä) oli Aleksanterin yliopiston filosofian oppituolin haltija J. V. Snellmanin jälkeen. Hänen tehtäviinsä luontevasti kuului edeltäjänsä elämäkerran kirjoittaminen ja kohottaminen kansallisfilosofin asemaan.

Elämäkerran toisen osan sivulla 185 ollaan vuodessa 1856. Suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörinä oli kreivi F.W.R. Berg, josta ei pidetty yliopistolla. Vaikka Reinin mukaan Berg oli "älykkäin kenraalikuvernööri" Suomessa sitten vuoden 1809, niin kovin sopivana häntä ei virkaan pidetty.

Yliopistolaisia kiukutti etenkin tiukka sensuuri. Rein siteeraa Bergin elämäkerran kirjoittaja Philippaeusta, jonka mukaan "sensori Heimbürgerin ei tarvinnut käydä saunassa; kenraalikuvernööri löylytti häntä kyllin usein".

Vuonna 1856 piti ilmestyä G. Ehrströmin julkaiseman Dagen-lehden ensimmäiset näytenumerot. Ensimmäisessä näytenumerossa oli kirjoitus Yhtä ja toista merikorteista, salakareista ja julkisuudesta, jossa leikillisesti kuvailtiin vaikeuksia joita julkaisijoilla oli sensoreiden kanssa. Luonnollisesti kirjoitus johti painoluvan kieltämiseen.

Valituskierre päätyi hieman epätavallista reittiä kreivi Bergin pöydälle. Rein manailee, että Berg sai näin liikaa valtaa suomalaisen lehdistön suhteen. Tämä kaatui myös Snellmanin niskaan. Rein kirjoitti:

Snellmankin oli sanomalehdentoimittajana tuon tuostakin Bergin ahdisteltavana, niin että Litteraturbladinkin ilmestyminen siten joskus myöhästyi. 

maanantai 9. toukokuuta 2016

Euroopalle


Tänään on Eurooppa-päivä, tänään on siis liputettu Euroopalle. Päivän juhlatapahtumat ovat keskittyneet lähinnä Belgiaan ja Makedoniaan. Suomessa ei virallisluontoista juhlintaa ole järjestetty.

Meidän taloyhtiö liputtaa, ja niin useimmat naapurustonkin, mutta Oulun pääkirjastolta napattu kuva kertonee nykyisestä innostuksesta.

Ehkä tämä on vain tyly välikuva. Vielä tänään Eurooppa-päivän kunniaksi pääkirjaston ala-aulassa järjestetään vanhan musiikin konsertti klo 16.


keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kansallinen veteraanipäivä


Tänään vietetään kansallista veteraanipäivää. Tänään 1945 Lapin sota loppui ja Suomen lippu nostettiin kolmen valtakunnan rajapyykillä Kilpisjärvellä. Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran 1987 osana Suomen 70-vuotisjuhlallisuuksia.

Aloitteen liputuspäivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa. 1980-luvulla maailma tuntui olevan muuttumassa ja uudenlaisille juhlapäiville koettiin olevan tarvetta. Kansallisesta veteraanipäivästä toivottiin rauhanomaista juhlaa, johon ei liittyisi paraateja tai muutakaan voitonjuhlien tunnusmerkkejä.

Kalevi Sorsa ehdotti myös toista kansallista juhlaa, kansanvallan päivää. Veteraanipäivä on osoittautunut pysyvämmäksi. Kansanvallan virallinen liputtaminen lopetettiin vuonna 1995.

Tänä vuonna kansallisen veteraanipäivän pääjuhla on Oulussa. Päävieraita ovat sotaveteraanit läheisineen. Facebook-tapahtumasivuilla osallistumisestaan ilmoittaneita on perin vähän, mutta kohderyhmää ajatellen media ei liene tärkein.


* Kansallinen veteraanipäivä. Oulun kaupunki


tiistai 15. joulukuuta 2015

Lahja Suomelle: Haltin huippu

Norjan yleisradioyhtiö NRK:n vanavedessä iltapäivälehdet ehtivät kertomaan, että facebookissa on ryhmä, jossa norjalaiset suunnittelevat lahjaa vuonna 2017 syntymäpäiviä viettävälle Suomelle. Lehdistössä facebook on leimautunut paikaksi, jossa poliitikot möläyttelevät älyttömyyksiä ja perustetaan viharyhmiä. Sosiaalista mediaa voi käyttää positiivisiinkin asioihin.

75-vuotias Bjørn Geirr Harsson Sundvollenin kylästä Oslon lähiseudulta on pohtinut, että Norja voisi antaa Haltin huipun Suomelle syntymäpäivälahjaksi 6. joulukuuta 2017. Ajatuksen pohjalta Anne Cathrine Frøstrup perusti ryhmän facebookiin. Harsson itse ei ole mukana facebookissa.

Harsson karttoja tutkiessaan oli havainnut, että Suomen korkein kohta on Haltitunturin Haldičohkka-nimisen sivuhuipun rinteellä.  Haldičohkan huippu on Norjan puolella seitsemän metriä korkeammalla. Suomen korkein kohta on Suomen ja Norjan rajapyykillä 303B, joka on 1323,6 metrin korkeudella merenpinnasta.

Norjassa riittää tuntureita ja vuoria. Halti ei sijoitu Norjan korkeimpien huippujen joukkoon, Norjan Galdhøpiggen on koko Pohjois-Euroopan korkein vuori. Se sijaitsee Jotunheimenin vuoristoalueella Opplandin läänissä ja huippu on 2 469 metriä korkea.

Eikö siis olisi kohtuullista, että Norja lahjoittaisi edes puolet Haldičohkan huipusta suomalaisille? Norja menettäisi Harssonin laskelmien mukaan vain 0,05 neliökilometriä eli viisi hehtaaria.

Harssonin ajatusta kannattavassa ryhmässä on tätä kirjoitettaessa 784 tykkääjää. Useampi suomalainen on tervehtinyt ajatusta ilolla.

Tuskin ajatus toteutuu, mutta jo idea on positiivista ajattelua lisäävä.



Halti som jubileumsgave


tiistai 8. joulukuuta 2015

Kahdeksas

Jean Sibelius vuonna 1939.
Joulukuun kahdeksas päivä on Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä. Tänään virallisesti Sibeliukselle ja musiikille liputetaan neljättä kertaa. Liputuspäivä otettiin almanakkaan 2011.

Tänään on kulunut Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty monin tavoin ja kotimuseo Ainolassa on tehty kävijäennätys.

Lapsuudesta muistan miten Mustanaamiosta opin Sibeliuksen olevan merkittävä kansainvälisesti tunnettu säveltäjä. Mustanaamio kohtasi erään epäilyttävän tyypin, joka esitteli itsensä muusikoksi. Testatakseen onko tyypillä puhtaat jauhot pussissa, viidakon sankari tiedusteli häneltä onko hän soittanut Sibeliuksen kahdeksatta. Sanoi soittaneensa ja sai pääkallomerkin leukaansa. Kaikkihan tietävät, kuten Mustanaamio totesi jälkikäteen, että Sibelius on säveltänyt seitsemän sinfoniaa.

Ilmeisesti Sibelius sävelsi kahdeksannen sinfonian, mutta kukaan muu ei ole sitä kuullut. Viimeiset kolmekymmentä elämästään hän sävelsi ja valmisteli teosta, mutta koskaan se ei tullut valmiiksi. Kerran oli jo ensi-iltakin sovittu. Karikatyyrin mukaan Sibelius sävelsi päivät ja iltaisin poltti kirjoittamansa.

Lars Gustafsson arvelee syyn löytyvän seitsemännestä sinfoniasta. Se alkaa orkestroidulla C-duuriasteikolla, aivan kuin säveltäjä olisi lähtenyt liikkeelle tyhjältä pöydältä, uudestaan alusta. "On kuin hän haluaisi ... palata oman musikaalisuutensa alkulähteille tai päästä irti musikaalisuudestaan, räjäyttää sen kuin häkin." (Merkillinen vapaus, s. 117)

Yleisesti arvellaan, että kahdeksas oli tekijänsä mielestä liian moderni, liian uudenlaista musiikkia. Sibelius antoi paljon arvoa aseman mukaiselle käytökselle. Hän olisi halunnut olla aatelinen, edes vapaaherra. Mutta sattuneesta syystä hänestä tasavaltaisessa Suomessa ei sellaista tullut. Hänestä oli kuitenkin tullut Suomen kansallissäveltäjä, joten aikaisemman tuotannon hylkääminen, räjäyttäminen ei sopinut.

Sibeliuksen numero on kahdeksan. Hänet äänestettiin vuonna 2004 kahdeksanneksi Suurin suomalainen -tv-ohjelmassa.


* Radioteatteri: Kahdeksas sinfonia (Harri Virtasen kuunnelma)
* RSO: Jean Sibelius 150 -juhlakonsertti
* Sibelius 150 -sivusto


keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

George, ei Yrjö


Tänään Ison-Britannian kruununperimyksessä kolmantena oleva Cambridgen prinssi George täyttää kaksi vuotta. Jos kaikki menee niin kuin pitää, prinssi Georgesta tulee isoisänsä Charlesin ja isänsä Williamin jälkeen Ison-Britannian kuningas ja monien muiden maiden hallitsija.

Toisin kuin kuningashuoneen aikaisemmista kruunupääkaimoista Georgesta ei hallitsijana tule Suomessa Yrjöä. Suomen kielen lautakunnan 15. huhtikuuta 2002 antaman suosituksen mukaan kuninkaallisten nimiä ei enää suomenneta. Tästä olen aikaisemmin kirjoittanut, viimeksi Georgen syntymävuonna, ja mielestäni muutos kuvastaa kuninkaallisten aseman muutosta. Vaikka hallitsija on instituutio, niin sillä on enää pr-arvoa.

Briteissä rukattiin kuninkaallisia koskevia lakeja uusiksi pari vuotta sitten. Muutoksiin antoi aiheen luultavimmin Walesin prinssi Charlesin ja Dianan avioero. Pääministeri Tony Blair joutui parlamentissa ilmoittamaan, että hallitus ei vaadi Charlesin teloittamista tapahtuneen vuoksi. Vanha voimassa ollut laki olisi edellyttänyt eronneelle kruununprinssille synkeää kohtaloa.

Uusi kruununperimyslaki on sukupuolineutraali. Jos Georgen esikoinen joskus tulevaisuudessa on tyttö, niin pikkuveljet eivät enää syrjäytä häntä perimyksessä taaksepäin. Kirkon ja valtion sidos on edelleen vahva. Katoliseksi kääntyvä menettää kruununperimysoikeutensa. Katolisen kanssa uuden lain mukaan saa mennä naimisiin. Senkin vanha kielsi ja uuden lain myötä muutama herttua sai takaisin paikkansa kruununperimyksessä.

Hallitsijan hyväksynnän avioliitolleen tarvitsee enää kruununperimyksen kärkikuusikko, kun aikaisemmin sitä vaadittiin kaikilta Yrjö II:n (1727–1760) jälkeläisiltä.

Kovin räväköiksi ei uudistuksia voi sanoa. Ne ovat lähinnä ratkaisuja 1700-luvulla säädettyjen lakien tuomiin käytännön ongelmiin.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Luonnonkukkien päivä


Tämä tiedotus tulee liian myöhään. Eilen Temmeksen Salella huomasin, että tänään vietetään luonnonkukkien päivää. Sitä olisi vietetty myös Temmeksen kotiseutumuseolla tänään 12-14.

Luonnonkukkien päivää vietetään kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa päivän suojelijana tänä vuonna on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tässä iloksenne myös muita Temmeksen tapahtumia.





* Luonnonkukkien päivä. SLL


lauantai 6. kesäkuuta 2015

Ruotsin kansallispäivä


Tänään vietetään Ruotsin kansallispäivää. Valtio, joka ei ole tuntemaamme tyyliin itsenäistynyt koskaan, on valinnut juhlapäiväkseen seuraavaksi parhaan vaihtoehdon: 6. kesäkuuta 1524 Ruotsin kuninkaaksi valittiin Kustaa Vaasa. Valinta merkitsi parin sadan vuoden ajan vaikuttaneen Kalmarin unionin loppua.

Kansallispäivä on Ruotsissakin havaittu hyväksi ajankohdaksi tehdä suuria valtiollisia muutoksia. Maan nykyinen hallitusmuoto on vuodelta 1974, sen valtiopäivät hyväksyivät ensimmäisen kerran edellisenä vuonna juuri 6.6. Samoin vuoden 1809 hallitusmuoto hyväksyttiin Kustaa Vaasan valtaannousun muistopäivänä.

Kansallispäivää Ruotsissa on vietetty vuodesta 1983. Toki jo aikaisemmin päivää juhlistettiin Ruotsin lipun päivänä. Yleisenä vapaapäivänä kansallispäivää juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kansallispäivä on vakiintunut kesäkuun alkuun varsin myöhään. Kansallistunnetta on nostatettu suomalaisten tapaan kylmempänä vuodenaikana joko 6. marraskuuta Kustaa II Aadolfin tai 30. marraskuuta Kaarle XII:n kuolinpäivänä. Myös juhannusaatto ja kulloisenkin kuninkaan syntymäpäivä ovat olleet epävirallisen kansallispäivän asemassa.

Kansallispäivä on tietenkin liputuspäivä. Ruotsissa oman lipun käyttäminen tavallisena arkena on paljon yleisempää kuin Suomessa. Nämäkin kuvissa olevat liput juhlistivat ihan tavallista ruotsalaista arkea.


keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Päivänsankarin kukkia


Tänään 1882 syntyi ranskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä Georges Brague (k. 1963). Toki Flooran päivänä syntynyt taiteilija on maalannut kukkia. Päivän aiheeseen sopien yllä on Braguen litografia Bouquet de fleurs à l'aquarelle noin vuodelta 1960.

Tänään näin kevään ensimmäiset leskenlehden kukat. Kovin kuvauksellisia ne eivät olleet, havaintoaikaan paikalla oli varjoa ja kukat eivät päässeet avautumaan auringolle.

Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit (Tammi 2004) tietää leskenlehteä käytetyn yskänlääkkeenä jo antiikin ajoilta saakka. Myöhemmin kesällä kasvavia lehtiä on käytetty tupakan korvikkeena.

Nykyisin leskenlehden sisäistä käyttöä ei enää suositella. Varsinkin kukkien nupuissa on aineita, jotka saattavat vahingoittaa maksaa. Kuivatuissa lehdissä on noita aineita paljon vähemmän.

Antiikin auktoriteetit, muun muassa Claudius Galenos, suositteli kuivien lehtien polttamista jos halusi apua yskäänsä. Lisäksi palavien lehtien haju auttoi hammassärkyyn.

Kirjoituksen tässä vaiheessa kuuluisi esitellä Braguen tekemä kuva leskenlehdestä. Sellaista ei kuitenkaan ole. Ehkä niitä kasvaa tuolla Braguen vuonna 1907 ikuistamalla rannalla.






sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hyvää äitienpäivää!


Onnittelut kaikille äideille! Oulussa ensimmäiset koivut ovat tulleet lehteen eilisten sateiden innoittamana, sopivasti juhlapäiväksi.




sunnuntai 21. joulukuuta 2014

lauantai 6. joulukuuta 2014

Hyvää itsenäisyyspäivää 2014!


Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Jo eilisen mittaan itsenäisyyden muistamisesta keskusteltiin, taisipa professori ja kulttuurikonservatiivi Laura Kolbe olla peräti kahdessa eri radio-ohjelmassa taustoittamassa juhlintaa. Presidentinlinnan remontti on valmistunut ja pääsemme illalla seuraamaan kättelyjä vanhassa tutussa paikassa.

Tätä kirjoitettaessa Mel Gibson riehuu televisiossa naama sinivalkoisin värein maalattuna. Braveheartin tapauksessa värit symbolisoivat Skotlantia, joka siis tänä vuonna päätti olla itsenäistymättä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Suomen itsenäistymisessä ei ollut suurta sotilaallista dramatiikkaa. Suomen ja monen muun maan itsenäistyminen sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan valtapolitiikasta, mutta sotilaallista itsenäisyystaistelua ei käyty.

Siksi eilen useasti kysyttiinkin miksi itsenäisyyspäivänä muistetaan niin paljon talvisotaa? Kasper Strömman kysyi blogissaan, milloin talvisota loppuu? Radiossa pohdittiin miksi isänmaallisuus leimataan niin helposti sotilaalliseksi patriotismiksi ja kiinnostukseksi rajojen paikoista. Kolbe toisessa ohjelmassa tarjosi vastaukseksi sitä, että vasta 1940-luvulla itsenäisyyspäivää alettiin viettämään kaikki yhdessä nykyisellä paikallaan. Valkoinen Suomi oli siihen asti juhlinut 16. toukokuuta Helsingissä tuona päivänä 1918 pidetyn suojeluskuntaparaatin muistoksi. Virallisesti päivä oli Suomen sotaväen lippujuhla. Vuonna 1942 puolustusvoimain lippujuhla siirrettiin kesäkuun 4. päivään.

Google on muistanut juhlapäivää doodlella. Google myös vahvistaa, että itsenäisyyspäivä ja talvisota yhdistetään todella usein hakukoneen äärellä.


perjantai 7. marraskuuta 2014

Onko Ruotsissa suomalaisuuden päivää?


Eilen vietettiin ruotsalaisuuden päivää. Suomen ruotsinkielisen kansanosan ja pitkän yhteisen historian kunniaksi päätettiin 1908 viettää Kustaa II Aadolfin kuolinpäivää. Kuningas kuoli Lützenin taistelussa, joka oli yksi 30-vuotisen sodan keskeisiä yhteenottoja. Ruotsi ja suomalaiset ruotusotamiehet voittivat. Suomenkielisetkin voivat päivää omalla panoksellaan viettää.

Päivän mittaan esitettiin kysymys, että onko Ruotsissa vastaavaa suomalaisuuden päivää?

Kyllä on.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään 24. helmikuuta kansanrunouden keräilijä Carl Axel Gottlundin (1796-1875) syntymäpäivänä. Gottlund vietti elämästään kaksikymmentä vuotta Ruotsissa. Tuona aikana hän keräsi paljon metsäsuomalaista perinnetietoutta.

Ruotsin suomalaisuuden päivä ei ole perinteiltään yhtä vanha kuin ruotsalaisuuden päivä Suomessa. Ruotsin Akatemian päätöksestä ruotsinsuomalaisten päivä tuli viralliseksi almanakkaan merkityksi merkkipäiväksi vuonna 2013. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto juhlisti päivää jo aiemmin.

Ruotsinsuomalaisten päivän  tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan. Tätä tavoitetta on toteutettu lähinnä erilaisilla kulttuuritapahtumilla.


* Ruotsinsuomalaisten päivää juhlitaan 24.2. Tukholman suurlähetystö.


(Kuva ELKA:n kokoelmista, Frenckellin kirjapainon arkistosta)

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset