Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit
maanantai 3. joulukuuta 2018
Tohtori Norjassa
Tänäisessä Doctor Whon jaksossa seikkailtiin Norjassa, metsässä vuonon rannalla. Tohtorin useampi inkarnaatio on käynyt tai ainakin maininnut Norjan seikkailuissaan. Mutta Suomessa hän ei ole käynyt, ainoa maininta Suomesta koko tv-universumissa on Good bye, Sarah Jane Smith -spinn-offissa, jonka yhdessä jaksossa osoitetaan kartalta maatamme.
Brittien näkökulmasta Norja on paljon kiinnostavampi rosoisine rannikkoineen. Ja onhan se naapurimaa meren takana. Ja Beatles lauloi Norwegian Woodista, vaikka Lennon tarkoitti sillä halpaa sisustusmateriaalia.
Mikähän toisi Tohtorin Suomeen? Olisiko egyptinparrusta houkuttimeksi?
sunnuntai 2. joulukuuta 2018
Babylon Berlin
Ylen Areenassa on katsottavissa kaksi kautta saksalaista suursarjaa Babylon Berlin. Volker Kutscherin romaaneihin perustuva sarjaa on tehty suurella rahalla ja hyvällä maulla. Televisiosarja oli vaikuttava katselukokemus.
Fiktiivisten henkilöiden ympärille rakennettu kerronta on sijoitettu historiallisesti todenmukaiseen ympäristöön. Vuodesta 1929 liikkeelle lähtevä komisario Gereon Rathin työn ja elämän seuranta muistuttaa sellaisesta Saksan historiasta, joka ei liian usein nouse muisteluksissa tai historiakirjallisuudessa esille.
Kaikkihan tietävät mitä sarjan jatkuessa tulee vastaan. Ensimmäisellä kaudella Adokf Hitlerin nimi mainittiin, mutta samaan sävyyn kuin Timo Soinin 1990-luvulla. Toisella kaudella lauma natseja oli kurmottamassa pormestaria lahjussyytösten vuoksi.
Odotin hieman nousisiko Suomen sukellusvenelaivasto esiin, mutta käsikirjoituksessa pysyttiin ilmavoimissa ja laajemmin tunnetuissa yhteyksissä. Ehkäpä seuraavilla kausilla.
Weimarin tasavallan historiallisena opetuksena on yleisesti pidetty sitä, että voitettua ei saa lyödä ja rajoittaa liikaa. Sitä taitaisi Babylon Berlinkin toistaa.
* Babylon Berlin. Yle Areena
maanantai 12. marraskuuta 2018
Päivämäärän opettaja
Ensimmäisen maailmansodan vihollisuuksien loppumisajaksi aseleponeuvotteluissa sovittiin hyvin muistiin jäävä ajankohta, 11.11.1918, kello 11.00 Ranskan aikaa. Tätä lukua ei ole tarvinnut erikseen päntätä tai opetella, se piirtyi mieleeni tv-viihteen kautta.
Safiirin ja Teräksen toinen tehtävä oli tutkia ja palauttaa ennalleen elämä eräällä rautatieasemalla. Tunnelma oli hyvin pelottava, ja muistan istuneeni television edessä kuin naulittuna. Jännitys oli valtava.
Tutkintojen myötä paljastui, että rautatieaseman oudot tapahtumat johtuivat ensimmäisen maailmansodan loppuhetkistä. Häiriötekijäksi jäänyt sotilas oli kuollut 11.11.1918, yksitoista minuuttia yli yhdentoista. Aselepo oli jo voimassa, mutta ampuja ei sitä tiennyt.
Jaksoa en ole sitten lapsuuden uudelleen katsonut, enkä aio katsoakaan. Luultavimmin Safiiri ja Teräs olisi nyt suuri pettymys. Haluan säilyttää muiston entisellään.
maanantai 22. lokakuuta 2018
Uusi tohtori
Yle on esittänyt nyt kolme jaksoa kolmannentoista Tohtorin seikkailuja. BBC:n Doctor Whota on tähän mennessä esittänyt 12 miesnäyttelijää, nyt on vuorossa ensimmäinen nainen, Jodie Whittaker.
Whittaker tuntuu kolmen jakson perusteella istuvan hyvin rooliin. Vaikka tohtorin ulkomuoto regeneraatioissa muuttuu, niin tietyt luonteenpiirteet säilyvät samoina. Kolmastoista tohtori tuntuu olen muutamaan edeltäjäänsä lennokkaampi ja vauhdikkaampi. Tyyli toimia on tuttu ja turvallinen.
Kolmannessa jaksossa tohtori kumppaneineen on 1950-luvun Alabamassa. Tardis ei halunnut viedä joukkoa takaisin Sheffieldiin, vaan Montgomeryn kaupungissa oli hoidettavana tärkeämpiä hommia. Joku tulevaisuudesta halusi estää Rosa Parksin istumisen väärällä penkillä linja-autossa.
Tällä kertaa tehtävä ei ollut muuttaa historiaa, vaan pitää se entisenlaisena. Nykyajan näkökulmasta 1950-luvun Yhdysvaltain etelävaltiot olivat melko vastenmielistä seutua. Asenteet ovat muuttuneet, mutta paljon on vielä tekemättä.
Täällä Suomessakin on keskusteltu missä kulkee ihmisoikeusuudistusten rajat. Mitä ihmisten tulisi sietää ja mitä ei. Tuskin kuitenkaan koskaan ihmisoikeudet ovat niin hyvällä tolalla, ettei uudistustarpeita olisi olemassa.
* Doctor Who. Areena
tiistai 7. elokuuta 2018
The Handmade's Tale
Tänään Yle Areenaan tulee katsottavaksi The Handmade's Talen ensimmäisen kauden kymmenes ja viimeinen jakso. Maksukanavilta sarjaa seuranneet ovat varmaan nähneet jo toisenkin kauden, mahdollisesti jo osia kolmannestakin.
Margaret Atwoodin tuoreelta suomennettu romaani Orjattaresi (Kirjayhtymä 1986) on saanut vaikuttavan tv-sarjamuodon. Ainakin yhdeksän ensimmäisen jakson perusteella. Jos muistelen 1980-luvun lopulla lukemaani kirjaa, niin dystooppista kuvausta Gileadin valtiollisesta elämästä on nähty jo aika paljon.
Ensimmäiset jaksot nähtyäni toivoin, että tästä olisi tehty brittiläiseen tapaan selkeä ja tiivis sarja. Silloin en tiennyt kolmannen kauden jo tulleen kuvatuksi, ja ehkä jo osin esitetyksikin. Se, että nykyajasta länsimaissakin voidaan luiskahtaa aatteellisesti vuosisatoja takaisin päin on ollut pelko jo pitkään, ainakin 1980-luvulta lähtien. Tosin se silloin ei tuntunut niin todelliselta kuin nyt.
Jotenkin dystooppisen yhteiskuntaelämän venytetty kuvaus ei tunnu tarkoituksenmukaiselta. Tosin tv-sarjan käsikirjoittajat ovat varmaan taitavia ja ansiokkaista työssään, ja voivat tuoda mukaan romaanissa olemattomia aihepiirejä, jotka pitävät jännitettä yllä.
Silti toivoisi, että alistava maailma menisi pois yhtä nopeasti kuin se tulikin. Fiktiossakin.
* The Handmade's Tale. Yle Areena
tiistai 31. heinäkuuta 2018
Wishlist
Kun kummempaa ei ole jaksanut tehdä, niin olen käynyt läpi Yle Areenan antia. Palvelussa on tarjolla muun muassa saksalainen teinisarja Wishlist. 17-vuotiaat lukiolaiset käyvät koulua normaaleine kujeineen. Tunnollinen Mira pääsee letkeämpiin piireihin mukaan uuden kännykkäsovelluksen ansiosta. Hänelle lähetetään kutsu Wishlistiin, sovellukseen, joka täyttää kaikki toiveet, mikäli ensin täyttää sen antaman tehtävän.
Mira toivoo vaaleanpunaista elefanttia, ja vietyään roskikset sisäpihalta kadun puolelle sellainen pehmolelu ilmestyy hänen huoneeseensa. Kaikki tuntuu olevan hyvin ja järjestyksessä, kunnes yksi opettajista saa potkut Miran suorittaman tehtävän vuoksi.
Rikkaan perheen vesa Casper alkaa selvitellä Wishlistin taustaa, mutta mitään ei löydy. Paitsi epäilyttäviä onnettomuuksia ja omituisuuksia. Lopulta Casper kidnapataan ja yritetään murhata. Kaverukset päätyvät Puolaan Kaminskin rautatieasemalle ihmettelemään mistä on oikein kyse.
Noin vartin mittaisissa kymmenessä jaksossa ei vielä saada probleemia ratkottua. Jatkoa sarjalle seurannee. Lyhyestä mitastaan huolimatta sarja rönsyilee turhan paljon ja muutamassa jaksossa nuorisoelämän kuvaus vie tilan kokonaan juonenkehittelyltä. Vaihteeksi saksan kieltä oli mukava kuunnella, vaikka tarina eteni poukkoillen ja osoittelevan tiedostavasti.
* Wishlist. Yle Areena
keskiviikko 13. kesäkuuta 2018
Sarjakuvaelämää Ylen kanavilla
Eilen alkoi Yle Teemalla Olli Kangassalon toimittama Sarjakuvaelämää-sarja. Neliosaisen sarjan ensimmäisessä osassa seurattiin Hanneriina Moisseisen ja Marko Turusen sarjakuvaelämää. Televisiossa sarjaa esitetään tiistaisin klo 20, Yle Areenassa sen voi katsoa kokonaan vaikka heti.
Kangassalon dokumenttisarjaa Teema on täydentänyt sarjakuva-aiheisilla dokumenteilla maailmalta. Eilen nähtiin kotimaisten sarjakuvataiteilijoiden jälkeen ohjelma Hergé, taiteilija Tintin varjossa. Tuttuja asiantuntijoita haastattelevassa dokumentissa nimestään huolimatta käsitellään enemmän Tinttiä kuin sen tekijää. Tinttinsä tunteville siinä ei ollut uutta. Mutta kertaushan ei koskaan ole pahasta.
Viikon päästä Sarjakuvaelämän jälkeen on luvassa Hugo Pratt, Corto Maltesen isä. Tiistaina 26.6. on luvassa Sami van Ingenin Teuvo Tulion materiaaleihin pohjautuva Polte (2018), eli kansainvälisiä sarjakuvadokumentteja on vain kaksi.
Sarjakuvaelämää käsiteltiin eilen myös Kulttuuriykkösessä Yle Radio 1:lle. Sarjasta on myös nettiartikkeleita, jotka löytää Areena-sivun kautta.
* Sarjakuvaelämää. Yle Areena
sunnuntai 27. toukokuuta 2018
Uutisvuoto loppui
Eilen oli Uutisvuodon viimeinen lähetys. Lauantai-illan humoristinen tietovisailu pysyi Yleisradion ohjelmistossa todella pitkään, vuodet 1998-2018. Muihin Ylen tv-ohjelmiin verrattuna Uutisvuoto on pysynyt paikallaan kuin tatti, henkilövaihdoksista huolimatta.
Uutisvuodon alkaessa syksyllä 1998 kirjalijat olivat tv:ssä kovaa valuuttaa. Jari Tervo ja Tommy Tabermann päätyivät Uutisvuotoon ja Kari Hotakainen MTV3:n Ensi-ilta-ohjelmaan. Hotakaisen valinta tuntui tuolloin kirjailijalle sopivammalta ja luontevammalta.
Uutuselokuvia esittelevä ja arvioiva Ensi-ilta jäi nopeasti tv-historiaan. Ohjelma ei Hotakaisesta huolimatta on saanut edes omaa sivua wikipediaan. Nytteminhän Hotakainen on takaisin televisiossa nuorempien kollegoiden kanssa Uutisvuoto-duplikaatissa Pitääkö olla huolissaan.
Kevyt tietokilpailumaisuus salli Uutisvuodolle kehittyä ajankohtaisia asioita käsitteleväksi ja rakentua Tervon, Tabermannin ja tuomari Peter Nymanin persoonien ympärille. Kuten Tervo totesikin, ohjelman suurin valtti oli lähetyspaikka.
Ohjelman olisi voinut lopettaa jo vuosikymmen sitten ja se olisi jäänyt kansalaisten mieliin mukavana launtai-illan viihteenä.
* Uutisvuoto. Yle Areena
lauantai 28. huhtikuuta 2018
Herra Heinämäki
Muistan kuinka melkein kaksimymmentä vuotta sitten valkoiset heterot yrittäjämiehet kovaan ääneen vaativat Pikku Kakkoseen ilmestyneen Herra Heinämäki -ohjelman poistamista televisiosta. Vaatimusten esittäjien mukaan ohjelma antoi täysin epärealistisen kuvan maatalousyrittäjän arjesta. Ei yrittäjän arkeen kuulunut esitetyn tapaista tekemisen puutetta ja ladossa lauleskelua.
Vaatimukset poistamisesta saivat korkea-arvoista tukea muun muassa maataloustuottajain keskusjärjestö MTK:lta. Silloinen maatalousministerikin taisi sanoa asiasta painavan sanansa.
Heikki Salon ja Janne Louhivuoren Herra Heinämäki jäi kuitenkin lastenohjelmistoon. Herra Heinämäen Lato-orkesteri on sittemmin tehnyt kolme pitkäsoittoa.
Nyt Herra Heinämäki on siirretty Ylen Areenasta Elävän Arkiston puolelle. Siirtoa on saatellut yrittäjämiesten napina. Ohjelman "poistaminen" on koettu vahvasti, kauniimpaa sanamuotoa käyttäen, vääräksi päätökseksi.
Koettakaa nyt päättää.
sunnuntai 4. helmikuuta 2018
1984
Eilen Yle Teemalla esitettiin kaksi elokuvaa, jotka perustuivat George Orwellin romaaneihin. Animaation Eläinten vallankumouksesta olen nähnyt usein, elokuvan pohjalta on tehty myös sarjakuva-albumi. 1984 (Iso-Britannia 1984) on sattunut kohdalle harvemmin.
1984 on tunnettu Isosta Veljestä, Puolueesta ja Uuspuheesta. Kirja on nostettu usein esiin demokraattisissa yhteiskunnissa, kun sen on nähty olevan muuttuvan autoritäärisempään suuntaan. Trumpin valinnan jälkeen kirja nousi myyntilistoille, erityisesti 'newspeakin' vuoksi. Suomessa kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Effi on pitänyt kirjaa paljon esillä, yhdistys on lahjoittanut sen kaikille kansanedustajille ja jakanut vuosittaista Winston Smith -palkintoa.
Elokuvassa keskeiseen osaan kielen lisäksi nousee menneisyyden hallinta. Se joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee nykyisyyttä. Se joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä. Päähenkilö Winston Smith työskentelee ministeriön arkisto-osastolla, jossa vanhoja sanomalehtiä editoidaan nykyhetkeen paremmin sopiviksi. Epähenkilöt katoavat historiasta ja kaikki on paremmin nyt kuin aikaisemmin. Sodat ovat ikuisia sotia, periviholliset ikuisia.
Smith on lojaali ja uskollinen puolueen kannattaja. Mutta se ei riitä. Winstonin täytyy rakastaa Isoa veljeä, ja siksi hän joutuu koneiston käsiteltäväksi.
Orwell on tarttunut kirjassaan moniin demokraattisen yhteiskunnan ongelmallisiin kohtiin. Monet ihanteet ovat vaarassa muuttua kammottaviksi vastakohdikseen. Poliittisella kentällä näitä aiheita käsitellään jatkuvasti, ja siksi teos -- tai ainakin sen idea -- on säilyttänyt ajankohtaisuutensa erittäin hyvin. Erään lehden lyhyessä esittelyssä mainittiin hallituksen "aktiivimalli" esimerkkinä sen kuvaamasta ilmiöstä.
Aktiivimalli on tosiaan orwelilaista uuskieltä parhaimmillaan. Työtön ei omalla aktiivisuudellaan pysty täyttämään lain vaatimaa, vaan se on aina kiinni toisten ihmisten toiminnasta.
* 1984. Yle Areena
tiistai 9. tammikuuta 2018
Orvillen retket käymättömillä korpimailla
Eilen illalla Foxilta tuli toinen jakso Orvillea. Ennakkomainoksista oli vaikea päätellä millainen sarja oli kyseessä, ja samalta tuntui ensimmäisen jakson jälkeen. Tekijät ovat selvästi katsoneet paljon Star Trekiä ja ottaneet sen maailmasta paljon omaansa. Toisen jakson jälkeen voi varmuudella sanoa, että kyseessä on Star Trek parodia.
Orvillen luonut ja samannimisen avaruuslaivan kapteenia Ed Merceriä näyttelevä Seth MacFarlane on aikaisemmin luonut animaatiosarjat Family Guy ja American Dad. Huumori on ollut peruslinjana aikaisemminkin MacFarlanen tv-töissä.
Planeettojen Unioni palkkaa Ed Mercerin keskitason tutkimusaluksen kapteeniksi. Koska Unionilla on kolmetuhatta alusta, niin kaikkien johtoon ei moitteettomia olentoja riitä. Näin valinta perustellaan Mercerille. Valinnan takana oli kuitenkin ex-vaimo, joka tulee entisen miehensä yliperämieheksi. Eron syistä keskusteltiin kahdessa ensimmäisessä jaksossa paljon, ja huumori aiheesta jatkunee. Pari kun istuu rinnakkain komentokannella.
Keskitason tutkimusalus kohtaa ongelmia avaruudessa ja miehistön kesken. Asetelmat ovat kuin suoraan Star Trekistä, mutta ongelmat ovat sellaisia, joita Star Trekin maailmassa ei ollut olemassakaan. Älykkäät olennot eivät pidä eläintarhoja ja sukupuolettomat eivät saa sukupuolellisia jälkeläisiä. Orvillessa nämä ovat mahdollisia.
En kahden jakson jälkeen ole kovin ihastunut Orvilleen. Ehkä tätä kuitenkin tulee seurattua, katsottua mitä Star Trekin universumissa ei olisi voinut tapahtua.
* The Orville. Foxplay
sunnuntai 17. joulukuuta 2017
Game of Thronesin lopputulema
Lähes kuusi vuotta sitten kirjoitin Game of Thronesista, että siinä "fantasialle tyypilliseen tapaan jo televisiosarjan ensimmäisessä osassa rakentui tarinan kaari käytännössä loppuratkaisua myöten". Tv-sarjan edetessä kausi kaudelta eteenpäin tämä toteamus on alkanut häiritä enemmän ja enemmän. Sarjassa ei ole edetty niin lineaarisesti kuin perinteisessä fantasiassa ja monta umpikujaan päätynyttä sivujuonta on nostettu kerronnan keskiöön.
Nyt luin kirjasarjan ensimmäisen osan Valtaistuinpeli (Kirjava) testatakseni tunnistaisinko samat enteet kuin tv-sarjan ensimmäisestä jaksosta. Mielestäni ne olivat siellä.
Ajatukseni Tulen ja jään laulun lopputulemasta perustui Englannin historiaan keski- ja uuden ajan taitteessa. George R.R. Martinin luomat ulkoiset puitteet ja mahtisukurakenteet viittaavat vahvasti tuohon aikaan. Niinpä tv-sarjasta aloin etsiä Englannin Elisabethiin ja Skotlannin Jaakkoon perustuvia hahmoja. Sellaisilta vaikuttivat Daenerys Myrskysyntyinen ja halvaantunut Brandon Stark.
Martinin kirjasarja perustuu vaihtuviin näkökulmiin. Esipuheen jälkeen jokainen luku kerrotaan jonkun keskeisen henkilön näkökulmasta. Ensimmäisen luvun näkökulma on Branin ja kolmannen Daenerysin. Heidän välissään Branin äiti Catelyn käy lyhyesti tapaamassa miestään jumalmetsässä saattaakseen ensimmäisen luvun loppuun.
Ainakin otsikkotasolla Martin nostaa keskeisimmiksi tv-sarjasta noteeraamani henkilöt. Ainakaan toistaiseksi nämä kaksi eivät ole kuolleet, vaikka muutoin sarjassa ihmishenki on ollut hyvin herkässä. Innokkaimmat fanit ovat laskeneet tv-sarjassa näytettyjä kuolemia ja päässeet yli tuhanteen.
Game of Thrones on synnyttänyt mediaan kokonaan uuden juttutyylin, spekuloimisen sarjan tulevilla käänteillä. Blogeissa on pohdittu vuosien mittaan muidenkin kirjasarjojen juonien etenemistä, mutta tämän tv-sarjan myötä tapa on levinnyt valtamediaan. Suomessa sekä Yle että Helsingin Sanomat ovat osallistuneet spekulointiin.
Alun lukeminen lopputuleman näkökulmasta antoi melko selkeän ratkaisun. Alun rakenteiden perusteella koko mahtaviin mittoihin kasvanut tarina voisi olla Branin koomassa kuvittelemaa. Tämä ei tietenkään kerro kuka valtaistuinpelin voittaa, joten se kysymys jää auki.
Ilmeisesti tarinalle on luvassa kaksi erilaista loppua. Tv-sarjaan tulee omansa ja myöhemmin valmistuvaan kirjasarjaan omansa. Spekuloijilla on siis paremmat mahdollisuudet osua oikeaan. Mutta pointti lienee toisaalla, kuten aikaisemmin kirjoitin: "Fantasiaa tuskin luetaan juonten yllättävyyden ja äkillisten käänteiden vuoksi. Tärkeämpää on miten fantasiamaailmaa rakennetaan ja miten sen taianomaista elämänpiiriä kuvataan".
* Game of Thrones. Yle Areena
perjantai 8. syyskuuta 2017
Heimat arki-iltapäivisin
Edgar Reitzin Kotiseutu (Heimat) uusitaan Teema Femillä arki-iltapäivisin. Suursarja valottaa yhden suvun kautta Saksan 1900-luvun historian. Sarjasta ovat innostuneet ainakin musiikin (näyttelijät soittavat kappaleet itse) ja murteiden ystävät (sarjassa puhutaan luontevasti lukuisia saksan eri osien murteita). Vaikka Reitzin panostuksen yksityiskohtiin unohtaisi, niin kokonaisuus itsessäänkin on erinomaisen hieno.
Kotiseudun jokainen osa on elokuva. Ensimmäisessä, 1980-luvun alkupuolella tehdyssä sarjassa oli yksitoista filmiä ja siinä käytiin vuodet 1919-1982. Toisessa sarjassa seurattiin Hermann Simonia 1960-luvun pyörteissä 13 filmin verran. 2000-luvun alussa tehdyssä sarjassa kuljettiin Saksojen yhdistymisestä uuden vuosituhannen juhliin. Tuorein osa sarjaa on 1840-luvulle sijoittuva esiosa suvun vaiheista.
Tarjolla on yli 52 tuntia yksilöiden näkökulmasta maailman menoa ruotivaa katsottavaa. Sarjassa oivallisesti tulee esille miten tunnetut poliittiset päätökset heijastuivat tavallisen kylän arkeen ja elämään.
Tarkemmin Kotiseutu esitellään Yle sivuilla. Sitä voi seurata myös Areenasta.
maanantai 24. heinäkuuta 2017
Rajat kiinnostavat aina
Kesällä on tullut uusintana Totti Toivosen juontama Rajatarkastelija (Suomi 2013). Muutaman minuutin mittaisissa ohjelmissa on tarkastelu Suomen valtion rajojen erikoisuuksia. Tänään aiheena oli Märketin rusetti.
Ensimmäisessä ohjelmassa käsiteltiin Suomen aluevaltausta Norjalta. Vuonna 2000 säännönmukaisessa rajatarkastuksessa todettiin Inarinjoen syväväylän muuttuneen ja siksi yksi pieni saari Alakalkujärvellä siirtyi Norjalta Suomelle.
Sulassa sovussa.
Rajat ja niiden kulku on kiinnostava ilmiö. Vanhojen rajojen selvittelijöitä Suomessa riittää, ja osa heistä on tehnyt maastossa merkittäviä löytöjä.
Nykyisetkin rajat ovat kiinnostavia, kuten Rajatarkastelijasta käy ilmi.
* Rajatarkastelija. Yle Areena
lauantai 10. kesäkuuta 2017
National Geographic
VB-Keskuksen kesänäyttelynä on 50 Greatest Photographs of National Geographic. Kuukausittain ilmestyvä tiedelehti on tunnettu hienoista valokuvistaan, joten näyttely on varmasti kiinnostava ja upeita kuvia esittelevä.
Näyttely tai lehti ei kuitenkaan ole tämän kirjoituksen aihe. Toukokuussa televisiossa alkoi kanavapaikalla 20 näkyä vapaana National Geographic-kanava. Sen sisältö on ollut joltinen pettymys.
Tietenkään kaikki kanvan ohjelmat eivät voi olla laatudokumentteja. Mutta erilaisten tosi-tv-ohjelmien määrä on yllättänyt. Albert Einsteinista olisi saanut aikaan paremmankin tv-draaman. Ja osa nyt esitettävistä ohjelmista on jo nähty toisilla kanavilla.
Kanavan nettisivuilla ohjelmia esitellään kauniin kuvin. Ne National Geographic hallitsee.
* 50 Greatest Photographs of National Geographic. VB-Keskus
* National Geographic tv-kanvan nettisivut
keskiviikko 24. toukokuuta 2017
Pyhimys
Suru-uutinen kertoi Roger Mooren (1927-2017) edesmenneen. Uutisissa muistettiin erityisesti Roger Mooren James Bond. 1970-luvun nuoruudessa Moorella oli toinenkin rooli, joka piti häntä tapetilla. Pyhimystä esitettiin televisiossa ja julkaistiin sarjakuvalehtenä (Semic 1970-1984).
Pyhimyksen tunnuksena oli tikku-ukkohahmo, jonka piirtäminen ruutupaperille onnistui helposti. Illalla piti kaivella ruutupaperia ja kokeilla vieläkö hahmon piirtäminen onnistuisi. Kyllä. Helposti sujui vuosikymmeninen tauon huolimatta.
Kepeät mullat!
keskiviikko 11. tammikuuta 2017
torstai 29. joulukuuta 2016
Ladatuimmat tv-sarjat
Kun katselin Amerikan uutisista mitä kaikkia betoniporsaita Barack Obama on asettanut Donald Trumpin tulevien päätösten esteeksi, niin Google tiesi suositella minulle uutisia Game of Thronesista ja uudesta Sherlockista. Timen mukaan edellinen oli vuoden 2016 eniten epävirallisia teitä katsottu tv-sarja. Titteli ei ollut yllätys, samaan tv-sarja on yltänyt jo monta vuotta peräkkäin. Sarjan luojat ja tuottajat ovat ottaneet tittelin positiivisesti, todellisena kiinnostuksena sarjaa kohtaan.
Voisin veikata, että pohjoismaissa ainakin alkuvuonna ladatuin sarja tulee olemaan BBC:n Sherlock. Sarjan neljäs kausi ei tule yleisradioyhtiöiden kautta, vaan sen lähetysoikeudet on ostanut Netflix. Ilmeisesti nattipalvelussa sarjaa pääsee Suomessa katsomaan 2.1.2017 lähtien. Koska sarja tulee tarjolle kaupallisesti nopeasti, niin se saattaa laskea epävirallisen lataamisen määrää. Pitkään oikeudenhaltijoilta meni tämän asian oppimiseen.
Game of Thronesin kuudes kausi alkaa Yle TV2:lla loppiaisen jälkeen 9. tammikuuta 2017. Alkujaan kauden piti alkaa jo toinen päivä, mutta urheilu, nuorten miesten jääkiekko, siirsi esittämistä viikolla. Televisiossa käy usein näin, urheilu syrjäyttää muun vaikka näillä näkymin Suomen joukkue ei ole edes mukana toinen päivä pelattavissa peleissä.
Parhaillaan viimeisteltänee Game of Thronesin seitsämännen kauden jaksoja. Ulkokuvaukset lienee tehty ja sarja palaa maailmalla televisioihin keväällä. Silloin se ottanee taas paikkansa ladatuimpana. Sarjan loppuratkaisut nähdään kahdeksannessa kaudessa, joka tällä tietoa on neljän, viiden jakson mittainen tynkäkausi.
Vielä pari vuotta siis peli valtaistuimesta jyllää netissä ja televisiossa. Sitten ladatuimman kruunu siirtyy jollekin muulle sarjalle.
keskiviikko 30. marraskuuta 2016
Heil Trump, meil Sipilä
Uutisaamu on alkanut vilkkaasti. Suomen Kuvalehti kertoi, että pääministeri Juha Sipilä on painostanut Yleisradiota uutisoimasta ja arvioimasta enempää Sipilän sukulaisten yritysasioita ja hänen mahdollista esteellisyyttään päätöksenteossa.
Jo viime viikonloppuna muutamat viestimet ihmettelivät, että miksi Sipilä antoi jupakan oman esteellisyytensä ympärillä velloa koko lauantaipäivän. Hänhän oli jo aamulla pyytänyt oikeuskansleria selvittämään asian.
Tänäiset uutiset paljastavat syyn. Sipilä oli perjantain ja lauantain välisen illan ja yön lähetellyt sähköposteja Ylen toimittajalle. Viesteissä oli pääministerin saamaan kansalaispalautetta ja omia epäluottamuslauseita julkiselle uutisvälittäjälle. Viestien mukaan Sipilä ei luota Yleisradioon lainkaan.
Ylen uutisten päätoimittaja saatujen viestien perusteella päätti olla tekemättä jatkojuttuja Katera Steelista, Sipilän sukulaisista ja mahdollisesta esteellisyydestä. Ruben Stillerille annettiin varoitus linjauksen vastaisen ohjelman valmistelusta. Nyttemmin varoitus on peruttu. Stiller on ilmaissut itseään twitterissä erilaisin sanankääntein.
Tällainen viestittely on uutinen jo itsessään. Meilläkin on kauhisteltu Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin yöllisiä tviittejä, joiden arveltiin loppuvan uuden aseman myötä. Eivät ole loppuneet. Trump tviittaa edelleen ja samanlaisia päättömyyksiä kuin kampanja-aikana.
Sipilä siis kirjoittelee sähköposteja toimittajille. Näin aivan koko kansalle ei paljastu pääministerin yölliset ajatukset. Ehkä kannattaisi kuitenkin nukkua yöt, että päivisin ajatus kulkisi kirkkaammin. Ja hoksaisi paremmin jäävätä itsensä lähipiiriä hyödyttävistä päätöksistä.
Sekä Trumpin että Sipilän mahdollisuutta toimia päätöksentekijänä on kyseenalaistettu suurien omaisuuksien vuoksi. Sipilän omistukset ovat vakuutuskuoressa, jonka sisältöä ei tunneta. Trumpilla on omistuksia ympäri maailman ja tuhansissa eri yhtiöissä. Tulevalle presidentille on suositeltu omaisuuden myymistä ja rahastoimista presidenttikauden ajaksi. Jos Trump ei tee niin, on arvioitu, että hän joutuu jonkun esteellisyyden vuoksi eroamaan virastaan kesken kauden.
Millaisia juttuja olisikaan voitu kirjoittaa jos Sipilän vakuutuskuoren sisältö tiedettäisiin?
* Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen. Suomen Kuvalehti
maanantai 21. marraskuuta 2016
Tänään on television päivä
Tänään vietetään Yhdistyneiden kansakuntien Maailman televisiopäivää. Otsikko 'tänään on television päivä' ei siis viittaa tv-formaattien maailmaan niin kuin SDP:n viestintä. Antin päivä oli lauantaina ja toisten päivät tulevat aikanaan.
Maailman televisiopäivän viettämisestä päätettiin vuonna 1996. Vaikka 1990-luvun lopulla televisio oli jo yleinen ja melko pitkäikäinen media, niin oman päivän nimeäminen ei saanut suuria taputuksia. Monet ajattelivat, että lehdistön vapaudenpäivä olisi riittänyt hyvin.
Olohuoneen valtiasta kutsutaan joskus sontalaatikoksi. Nykyisin televisiosta tulee aina jotakin, ja aina joku katsoo lähetyksiä. Siinä ohessa välittyy erilaisia maailmankuvia, viestejä ja kaupallisia tiedotteita. Joku katsoo aina, siksi aina lähetetään.
Laajan katselijakunnan tavoittaminen mahdollistaa myös laadukkaiden tv-ohjelmien tekemisen. Ohjelmiin kannattaa satsata, koska siten voi antaa todella monille ihmisille elämyksiä.
YK:n televisiopäivän tämän vuotisena teemana on todellisten tarinoiden kertominen. YK:lla on ollut omaa televisiotuotantoa vuodesta 1947. Televisiopäivänä YK:n tv-studioilla on avoimet ovet ja netin kautta voi katsoa erilaisia ohjelmia liki 70 vuoden ajalta.
Omaan huomiseen tv-rupeamaan kuulunevat ainakin Kolme muskettisoturia (1922) ja Game of Thrones-uusinta.
* World Television Day 21 November
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















