Varkauden laivat

Tänään on netissä avattu kaksi tärkeää digitaalista kokoelmaa. Kansalliskirjasto on avannut luettavaksi Historiallisessa sanomalehtikirjastossa vuosien 1911-1920 lehdet. Nyt palvelusta voi tarkistaa, mitä on lehdet ovat kirjoittaneet sata vuotta sitten tapahtuneesta.

Toisen avauksen julkistivat Varkauden museot ja Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA. Uudella laivadata.fi -sivustolla tullaan julkaisemaan Varkauden laivanrakennusteollisuuteen liittyvä aineisto, Elkasta arkistot ja Varkauden kulttuurihistoriallisesta museosta lainojen tilauskirjat, valokuvia ja muuta aineistoa. Laivojen rakennuspiirustuksia on molemmissa muistiorganisaatioissa.

Kun digitointi etenee, tulee sivustolla olemaan kaikki saatavilla kaikki tieto Varkauden telakalla rakennettuista laivoista. Se on paljon luvattu, mutta ehkä kahden erilaisen muistiorganisaation yhteistyöllä luvattu voidaan pitää.

Varkaudessa rakennettiin muun muassa Maaninka-laiva. Siitä kerrotaan seuraavia tietoja

MAANINKA
Perustiedot
Nimi: MAANINKA
Rakennusnumero: 547
Rakennusvuosi: 1918-1919
Tyyppi: matkustajalaiva (Passagerarebåt)


Tarkemmat tiedot
Egare / Tilaaja: Maaninka - Pielavesi H. L. O. Y.
Material / Materiaali: Järn (Stål)
Största längd / Suurin pituus: 87' - 0"
Längd i ÖVL / pituus kvk: 82' - 0"
Största bredd på Ф / Suurin leveys kaarilla: 20' - 0"
Höjd fr. K:s Ö:k t. däck åt sidan / sivukorkeus: 8' - 7 ½"
Konstr:s djupg. / konstruktiosyväys, perä: 6' - 0"
Datum beställd / tilauspäivämäärä: 12/10/1918Datum för leverans / luovutuspäivämäärä: 6/1/1919
PrisFmk / hinta markoissa: 585,000
Nom. HK / Nim. HV: 25 HKTyp / malli: Compound strålk.
Dia af högtr:s Cyl. / ylimmän sylinterin halkaisija: 280 mm
Dia af Lågtr:s Cyl. / alimman sylinterin halkaisija: 530 mm
Slaglängd / iskunpituus: 300 mm
Prop. Axel Ф / potkurin akselin halkaisija: 110 mmKondensyta / kondensaattorin pinta: -
Pannans Typ / kattilan malli: Marin
Pannans Eldyta / kattilan tulipinta: 65 m2
Pannans Rostyta / Kattilan arinapinta: 2,3 m2Pannans Arbetstr. / Kattilan työpaine: 10 atm
Antal eldst. / tulipesien määrä: 2
Eldst:s Ф / tulipesän halkaisija: 750 / 850
Pump system / pumppujärjestelmä: Worthington
Pump förmåga / pumppausteho: 45 ton/tim

Lisäksi laivasta on tutkittavaksi yksitoista rakennepiirustusta.



* Varkauden telakat laivat 

Dekkarit – Rikospaikkana Varkaus

Eilen alkoivat Varkauden ensimmäiset dekkarifestivaalit. Tapahtuman tarkoituksena on neljän päivän aikana 18.-21. heinäkuuta tarkastella dekkarikirjallisuutta ja elokuvia. Järjestäjien visiona on ”olla lukijan, kirjailijan, kustantamon, tutkijan ja asiantuntijan kohtaamispaikka, jossa kokoonnutaan kunnioittamaan ajatonta ja kansan rakastamaa kulttuurituotetta”. Kesää pidetään dekkariaikana, joten ajankohta on ainakin sopiva.

Tapahtumalle oli luotu sopivat tilat Varkauden kotiseutukeskuksen yhteyteen. Tyyskänhovi väentuvan sisäpihalle oli tehty esiintymispaikka, Såltin-Areena. Festivaalit avatuiksi julistanut Jaakko Ikonen kertoi lavaa valmistellun vielä eilen, festivaalien alkaessa se oli ”sopivasti keskeneräinen”. Elokuvat esitetään paikallisessa elokuvateatteri Maximissa.

Ikonen kertoi idean kirjallisuus- ja elokuvatapahtumaan tulleen Ruotsista. Gotlannissa pidetyt dekkarifestarit ovat Varkauden tapahtuman esikuvana. Tosin ruotsalaisiin mittasuhteisiin on vielä matkaa, niin dekkareiden arvostuksen, panostuksen ja festivaalien koon suhteen.

Varkauden Dekkarit avasi Raimo Jokisalmen esitelmä Aarne Haapakoskesta eli Outsiderista. Naapurikaupunki Pieksämäen ahkera kirjoittaja, Kalle-Kustaa Korkista ja Pekka Lipposesta parhaiten tunnettu Haapakoski (1904-1960) aloitti 1930-luvulla rikoskirjailijana.

Haapakoskesta elämäkerran kirjoittanut Jokisalmi kertoi monia eri nimimerkkejä käyttäneen kirjailijan opiskelleen Pariisissa Sorbonnessa lehtimiestutkinnon ja saaneen Ranskan valtion apurahan. Noina aikoina hän aloitti reportaasien kirjoittamisen suomalaisiin lehtiin.

Jo nuorena Haapakoski oli päättänyt, että hänestä ei tule maanviljelijää tai tehdastyöläistä. Kirjoittamisella elättämisen ajatus tuli jo nuorena kun lastenlehti Pääskynen julkaisi hänen juttunsa. Siitä oli pitkä matka itsensä ja kuusilapsisen perheen elättäväksi kirjailijaksi. Se mahdollistui kirjoittamalla vain suurta yleisöä kiinnostavaa ja kioskikirjallisuutta. Haapakoski ei pitänyt rikoskirjallisuuden ja populaaritekstien arvostuksen nostamista omana tehtävänään.

Jokisalmen esitelmän kuuntelin paikanpäällä. Såltin-Areenan tapahtumista on livestriimaus. Netistä seurasin seuraavan ohjelmanumeron, keskustelun itäsuomalaisesta rikollisuudesta. Keskustelijoina olivat Satu Seppä Varkauden poliisista ja lakimies Jaakko Ikonen. Suomalainen törttöilee kännissä ja se näkyy rikostilastoissa monin tavoin. Useista rikoksista ei ole dekkareiden aiheiksi. ”Tappo on selkeä”, totesi Seppä, ”mutta kunnianloukkaus on hyvin monimutkainen selvitettävä”. Tapon tai murhan yksinkertaisuus ja lopullisuus tekevät niistä kiintoisia kirjojen aiheita.

Festivaalien tulevasta ohjelmistosta kiinnostavien lienee keskiviikkona esitettävä elokuva Tappajan näköinen mies (2016). Se perustuu Matti Röngän Tuliaiset Moskovasta -teokseen. Matti Rönkä kertoo menestysteoksesta ja siitä tehdystä elokuvasta ennen esitystä.

Yleisöä olisi paikalla mahtunut olemaan enemmänkin. Uudella tapahtumalla vie aikansa tulla tietoisuuteen. Hyvä alku tämä oli, paikalla oli muitakin kuin järjestäjien edustajia.


* Dekkarit – ohjelma

Kolmen sukupolven Mäntyset

Varkauden museoiden taidepuolella oli suunniteltu Taru Mäntysen (s. 1944) 70-vuotisjuhlanäyttelyä. Kuvanveistäjä tahtoi laajentaa muistamistaan kolmen sukupolven Mäntysten esittelyksi. Ajatuksena oli tuoda nähtäväksi myös aikaisempia Mäntysiä, jotka ovat vaikuttaneet Taru Mäntysen työhön. Näin syntyi 3XMäntynen.

Isoisä Jussi Mäntynen (1886-1978) muistetaan Hirvi-veistoksistaan, joista kuuluisin lienee Helsingin luonnontieteellisen museon edessä. Sama veistos on myös Viipurissa (1928), Lahdessa (1955) ja Turussa (1969). Helsingin Hirvi on vuodelta 1972.

Setä Olavi Mäntynen (1912-1996) oli taidemaalari, joka tosin 1940-luvun lopulla vetäytyi taidepiireistä maatilalleen Porvooseen. Suvun uuden sukupolven taiteilija sai hänet maalaamaan aktiivisemmin.

Kaikkia kolmea yhdistää luonnon kuvaaminen. Jussi ja Taru Mäntynen ovat usein veistäneet eläinhahmoja, hirviä, karhuja ja ilveksiä. Taru Mäntysellä ne ovat saaneet rinnalleen naisfiguureja.

Kolme sukupolvea ovat sulassa sovussa. Ajatus yhdistää oma työnsä aikaisempien sukulaisten tekemiseen on onnistunut. Ylihuomenna 23.10. klo 17 näyttelyyn on yleisöopastus.


* 3XMäntynen. Varkauden museot 2.11.2014 saakka.

Varkauden museot (18-19/100)

Joitakin vuosia sitten Varkauden taidemuseo siirtyi samaan rakennukseen Varkauden museon kanssa. Kaupungin väkiluku on ollut pitkään laskussa, eikä sellainen voi olla heijastumatta kunnallisiin palveluihin. Kaksi museota jakaa nyt siis yhden ja saman tilan. Taidemuseo on alakerrassa ja kaupunkia esittelevä historiallinen näyttely yläkerrassa.

Tämän kesän Muutos-näyttelyssä taidemuseo levittäytynyt kaupungin keskustaan. Museon vaihtuvien näyttelyiden salin lisäksi töitä on esillä yhdessätoista muussa kohteessa. Tilaa voi ottaa enemmän käyttöön näinkin.

Taidemuseon perustan, Rakel Kansasen kokoelman helmi
on Helene Schjerfbeckin Madonna.

Varkaus hahmottuu yritysten kautta: ensin oli Paul Wahl & Co,
sitten A. Ahlström ja nykyisin Stora Enso.

Tilaa on laajennettu ottamalla myös lattiat käyttöön.

Hotelli Taipale

Takavuosien menomesta ei viime vuosina ole enää suuressa suosiossa ole ollut.

Savon kesämenoja

Varkaudessa Taulumäen torin ilmoitustaulua tutkiessa kävi ilmi, että (onneksi) suuri osa kesäjuhlista tällä seudulla on jo ohi. Varkaus Pop ja Leppävirtapäivät on vietetty jo kesäkuun 7-8. päivä, Mikkeli on soinut seuraavana viikonloppuna. Myös Pieksämäen erikoisuus Goodmoodstock - Peace, Love & Jesus -festivaalit ovat menneet.

Syksyllä on tulossa kuningaskomedia Kekkonen. Sen ensi-ilta on 7. syyskuuta.

Taipaleen kanavamuseo (10/100)

Suomeen rakennettiin 1980- ja 1990-luvuilla kokonainen kanavamuseoiden verkosto. Vanhoja, käytöstä poistettuja sisävesistöjen kanavia on hoidettu museokohteina, ja muutamien oheen on luotu laajempia vesiliikenteen merkitystä ja historiaa esitteleviä näyttelyitä.

Yksi viidestä alueellisesta kanavamuseosta on Varkaudessa, Taipaleen kanavalla. Näyttelyrakennuksen lisäksi informaatiotaulut ja opastetut polut levittäytyvät koko kanava-alueelle. Juhannuksena näyttelyrakennus ja museokahvila olivat kiinni, muutoin ne ovat kesäkuukausina avoinna joka päivä 10-18.

Kiinnostavin kohde kanava-alueella taitaa silti olla käytössä oleva Taipaleen kanava. Kahden huviveneen sulutusta oli kymmenkunta ihmistä jäänyt seuraamaan.

Kirjasiepot

Varkauden kaupunginkirjaston edessä on Taru Mäntysen teos Kirjasiepot (1986). Kirjastotalo oli valmistunut edellisenä vuonna ja sen edustaa haluttiin koristaa julkisella taiteella.

Varkautelainen Mäntynen on tehnyt kotikaupunkiinsa monta teosta 1970-luvulta alkaen. Muualtakin Savosta teoksia tapaa, esimerkiksi Kuopion torilta Siskotytön (1984, joka tosin on nyt varastossa mualiman navan ronklaukselta suojassa).

Nimeltään teos on yllätyksetön, mutta sopii paikalleen.

Outokummun Mielihuvia

[Kesänäyttelyiden viikonloppu: 1, 2, 3 ja 4]

Varkauden kirjaston näyttelytilassa on esillä outukumpulaisten harrastelijoiden näyttely Mielihuvia. Paljon eläimiä esillä, myös Milla Paloniemen Veera-koira on erään harrastajan tauluun päässyt.

Naisia Väinölässä

Varkaudessa taidekeskus Väinölässä on heinäkuun ajan esillä neljän naisen grafiikkaa ja maalauksia. Meeri Torvisen grafiikka tutkii ihmistä, naista, tekojen ja ikäkausien kerrostumista. Kolme muuta tekijää ovat valikoineet esillä olevat teoksensa enemmän yhteen teemaan, ikään liittyen.

Maria Rouvinen-Mäkelän maalaukset ovat moneen kertaan kehystettyjä haavematkoja salaiseen puutarhaan. Kaarin Oresmaan grafiikassa ollaan syntymän, synnyttämisen ympärillä. Eeva Kirilinin grafiikka puolestaan kuvaa kypsiä siemenkotia ja (tyhjiä) kotiloita.

Esillä 30.7. saakka.

Zalaegerszegin aukio

Ystävyyskaupunkitoiminta oli aikoinaan suosittua. Useimmilla suomalaisilla kaupungeilla on useampiakin, pääasiassa Euroopasta. Varkauden kaupungilla on kahdeksan ystävyyskaupunkia, kaksi niistä Zalaegerszeg Unkarista ja Rüsselsheim Saksasta ovat saaneet nimeään kantavat aukiot Varkauden Kauppakadun varrelle.

Aukiot ovat olleetkin mukavaksi koettu tapa muistaa kaukaisia kaupunkiystäviä. Esimerkiksi Jyväskylässä on Jaroslavlin aukio.

Ystävyyskaupunkiajatuksessa oli keskeistä oli nykysananparrella sanoen verkostoituminen ja kontaktien luominen. Suosituinta se oli 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin kaupunkien eri järjestöt oppilaskuntia ja ammattiosastoja myöten loivat suhteita. Tuolloin ystävyys laajeni myös Pohjoismaita laajemmalle. Varkaudesta Unkariin 1977 ja (Länsi-)Saksaan 1979.

Sittemmin kiinnostus on laantunut. Paitsi Kiinassa. Suomalaiset kaupungit ovat saaneet ystäviä Aasian jättiläisestä, Varkauskin vuonna 2004 Lu'anista. Tampere solmi ystävyyskaupunkisuhteet Guangzhoun kanssa 2008 ja Lahti Deyangin kanssa 2000, muutamia mainitakseni.

Zalaegerszegissa on vastavuoroisesti Varkaus-aukio.


* Varkauden ystävyyskaupungit. Varkauden kaupunki.

Varkauden katutaidetta

Kuopiossa kun nostin jalat ulos autosta, pikeen jäi kuvat kenkien pohjista. Nostin jalat takaisin autoon ja jatkoin Varkauteen. Kauppakadun kuljin päästä päähän ja kuvasin. Kamera pelotti paikallisia. Toimittajaksi epäiltiin ja motiiveja kyseltiin.

Lehtoniemen työväentalo

Varkauden Lehtoniemen työväentalo valmistui 1906 kolme vuotta aikaisemmin perustetun Lehtoniemen työväenyhdistyksen kokoontumistiloiksi. Koko Lehtoniemi on idyllinen 1900-luvun alkupuolen pientaloalue, joka on rakentunut ilman asemakaavaa alueella toimineen konepajan läheisyyteen.

Insinööri Albert Krank aloitti laivanrakentamisen paikalla 1888. Hänen firmansa meni konkurssiin 1901 ja uudeksi yrittäjäksi tuli Sorsakosken sahan ja ruukin omistaja Carolus Wrede. Vuonna 1928 laitokset siirtyivät Ahlströmille, joka lopetti teollisentoiminnan niemellä 1940-luvulla. Jäi sentään Varkauden Vehnämylly.

Lehtoniemen työläiset saivat perustettua työväenyhdistyksen muita varkautelaisia pari vuotta aiemmin. Wrede suhtautui väkensä järjestäytymiseen myötämielisemmin kuin Wahlit.

Työväentalon merkitys väheni tehdasyhteisöjen yhdistyessä Ahlströmin omistuksessa. 1970-luvulta lähtien talo on ollut varastona tai tyhjillään, viime vuonna omistaja Lehtoniemen työväenyhdistys haki talolle purkulupaa. Talo on koettu taloudelliseksi rasitteeksi.

Sellaisen myöntämiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia. Varkauden historialle ja Lehtoniemen edelleen idylliselle asuinalueelle talolla on suuri merkitys. Toivottavasti omistaja innostuisi talostaan ja kunnostaisi sen. Valtiolla on määrärahoja juuri Lehtoniemen työväentalon kaltaisten kohteiden korjaamiseksi ja neuvojakin työhön on netissä.