Länsipohjan ensimmäinen auto

 

Länsipohjan museossa Uumajassa on esillä ensimmäinen läänin alueelle hankittu automobiili. Auto on vuoden 1899 mallia oleva Benz Victoria, ja sen hankki vuonna 1900 apteekkari Jon H:son Hedin. Museoon auton lahjoitti hänen leskensä vuonna 1928.

Hedin sai ensikosketuksen autoihin kylpylämatkalla Etelä-Saksaan 1890-luvulla. Uusi kulkuväline vaikutti olevan juuri sopiva Hedinin tarpeisiin: hän asui Lyckeselenissä, mutta työpaikka oli 75 kilometrin päässä Degerforsissa (nyk. Vindeln). Vuonna 1900 hän koeajoi Tukholman kivetyillä kaduilla Benzin, ja se tuntui sopivalta matkavälineeltä. Kaupat syntyivät ja auto lastattiin junaan kohti uutta kotia. Kauppahinta oli 5000 kruunua (nykyrahassa n. 30000 euroa).

Keskisen Västerbottenin tiet eivät kuitenkaan olleet kivettyjä ja muutenkin kunnoltaan aivan toista luokkaa kuin pääkaupungissa. Tämä paljastui ensimmäisellä matkalla. Teiden kunnon vuoksi sitä ei voinut käyttää ajateltuun tarkoitukseen.

Hedinin Benz Victoria vietti suurimman osan ajastaan autotallissa. Silloin tällöin se nähtiin Lyckelen pääkadulla Storgatanilla, muttei juurikaan muualla.

* Länets första bil

 

Uumajan kirjastossa

Kulttuuripääkaupunkivuodesta lähtien Uumajan kaupungin tunnusmerkki on ollut Kulturväven, valkoinen joen tuntumaan ylettyvä rakennus. Hotellin, ravintoloiden ja Naishistorianmuseon lisäksi rakennuksessa on Uumajan kaupunginkirjasto. Viimeksi mainitulla on rakennuksessa suuret tilat.

Kirjastossa on kohtalaisen laaja valikoima suomenkielistä kirjallisuutta. Hyllyjen välissä kulkiessa valikoima vaikutti ajantasaiselta ja ajankohtaiselta. Erityisesti silmiin pisti Sisaret 1918 -sarjakuva-albumi.

Useisiin kerroksiin levittäytyvässä kirjastossa ensimmäistä kertaa asioivan oli vaikea löytää suomenkielistä osastoa. Etsin sitä ensin muiden vieraskielisten kirjojen joukosta.

Mutta eihän suomi ole Ruotsissa vieras kieli. Vähemmistökielien hyllyt olivat eri paikassa.

Uumajan ystävyyskaupunkipuisto

Ystävyyskaupunkiaate on kansainvälinen. Oulussa Linnansaaressa muistetaan ystävistä kilometriviitoilla, Varkaudessa on Kauppakadun varrella aukiot on nimetty ystävien mukaan. Uumajassa on Ystävyyskaupunkipuisto, jossa taiteen ja tolppien avulla kerrotaan läheisistä ja kaukaisemmista kaupunkikavereista.

Uumajan Naishistorian museo

Uumajaan valmistui uusi maamerkki, Kulturväven-rakennus, keskustan jokirantaan kaupungin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki muutama vuosi sitten. Rakennuksessa on hotelli, kaupunginkirjasto ja kokonaan uusi museo, Naishistorian museo.

Museon roolista ja naisten historian näkymättömyydestä on käyty keskustelua. Naishistorian pitäisi olla osa "normaalia" historiaa, mutta miten valtakunnallinen erityismuseo nostaisi naisia ja heidän elämäänsä esille kun perustutkimusta aiheesta on niukasti? 

Museo on ratkaissut ongelman nyt esillä olevissa kahdessa näyttelyssä korostamalla pedagogiikkaa. Molemmat näyttelyt sopivat hyvin johdatukseksi koululaisille aikaisempien vuosisatojen naisten asemasta. Toisessa naiset kertovat haaveistaan ja tavoitteistaan yhteiskunnan suhteen, toisessa käydään läpi tasa-arvon/naisten aseman kehitystä länsimaissa Ranskan suuresta vallankumouksesta ensimmäiseen maailmansotaan.

Esinehistoriaa museossa ei ollut läsnä. Lisäksemme museossa oli yläasteikäisiä nuoria, jotka tuntuivat perehtyvän aiheeseen mielenkiinnolla. Siinä mielessä museon ratkaisut vaikuttivat onnistuneilta.

Uumajan Elektra televisiossa

Eilen illalla Yle Femiltä näytettiin Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden suursatsaus, Norlannin oopperan esittämä Richard Straussin Elektra. Siitä kirjoitin aikaisemmin, ja myös Kaltioon. Television innoittamana päivän blogina lisää kuvia esityksestä. Oopperan voi katsoa SVT Playstä joulukuun 22. päivään saakka.

* Elektra. SVT Play. 22.12.2014 saakka.

Uumajan kulttuurivuotta Skellefteåssakin

Uumajan kulttuuripääkaupunkivuosi 2014 näkyi koko Länsipohjan läänissä. Vaikka pääosa kulttuurivuoden tapahtumista olikin Uumajassa ei muuta maakuntaa oltu unohdettu. Yksi osoitus tästä oli Västerbottenin museon ja Skellefteån taidehallin toteuttama Lääninsalonki (Länssalongen).

Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi haluttiin esitellä Länsipohjassa syntyneitä ja vaikuttaneita taiteilijoita. Päänäyttely oli Uumajassa Västerbottenin museossa, mutta töitä riitti esille Skellefteåån. Tällaisia näyttelyitä eri alueilla järjestetään tuon tuostakin, mutta kulttuurivuosi tarjosi mahdollisuuden toteuttaa näyttelyt korkeammalla profiililla.

Mukaan olikin saatu mainioita töitä. Skellefteån taidehallin tarjonnasta viehättivät erityisesti yläkuvassa oleva André Fisherin (s. 1978 Uumajassa) kipsiveistos Stannfågel (2014). Patsaan voisi tilata kuvanveistäjältä pronssiin valettuna. Hinta sopimuksen mukaan.

Viktor Mattsonin (s. 1988 Uumajassa) Wooden Furnituren (2013) äärellä jäin pohtimaan miten Ikea on vaikuttanut kotimaansa taiteilijoihin. Esimerkiksi Lars Vilks on ulkonaisesti samanlaisilla nikkarintaidoilla tehnyt useita puutöitä ulos, esimerkiksi Aseman (2010) Iihin. Ikean itsekoottavien vaikutus tuntuu jotenkin väistämättömältä. Mattsonin pöytäryhmä (alla) maksaisi 20 000 kruunua.

* Västerbottens museum
* Skellefteå konsthall

Patsaskävely Uumajassa

Kaupunkiin on paras tutustua kävellen. Viime päivien sää ei suosinut pitkiä promenaadeja, mutta ydinkeskustassa pienen lenkin uskaltauduin tekemään. Kävelykadulla oli kulttuuripääkaupunkivuoden tunnus, hymyilevä sydän. Ilmeisesti sydän on kiertänyt eri paikoissa ympäri keskustaa. Nyt se oli turisti-informaatiotoimiston edessä.

Raatihuoneen edessä oli kaupungin vuonna 1621 perustaneen Kustaa II Aadolfin patsas. Kollegoita rintakuvalla on Suomessakin. Otto Standmanin pronssiveistos on vuodelta 1924. Myöhemmin netistä luin, että Uumajassa on myös Suomessa muistetun kenraali Georg Carl von Döbelnin monumentti, hänen mukaansa nimetyssä puistossa. Se on ilmeisesti kaupungin vanhin julkinen veistos, vuodelta 1867. Tällä kertaa se jäi näkemättä.

Vaikka kulttuuripääkaupunkius oli monessa paikassa esillä, niin perinteitäkin pidettiin esillä. Talonpoikien omien maalaismarkkinoiden mainostettiin olevan tulevana lauantaina.

Vahvasti antiikin perinteitä kunnioittaa Jörgen Nilssonin Apollon 350 (1993). Ajattelin tämän olevan hotellin pihalla, mutta tarkempi tieto tiesi paikan olevan kaupungin pienen puiston.

Kävelykadun keskeisin teos on Uumajassa syntyneen Stig Lindbergin (1916-1982) Suihkulähdeveistos (Fontänskulptur, 1976). Kubistisen oloisesti neliöidyt vesisuihkut nousivat kolmannen kerroksen korkeudelle. Taiteilija oli ajatellut teosta keskiaikaisen kaupungin torikaivon vastineeksi nykyaikaiseen kaupunkiin. Kohtauspaikaksi. Toimiko se sellaisena, jäi näkemättä. Ihmisen kiirehtivät sateessa, ja minäkin luikin lämpimiin ja kuiviin sisätiloihin.

Uumajan Elektra

Uumajan kulttuuripääkaupunki vuoden suursatsaus on Norlannin oopperan toteuttama Richard Straussin Elektra. Esitys oli samalla oopperan 40-vuotisjuhlaesitys. Näyttävää visuaalista ilmettä oopperalle on ollut tekemässä katalonialainen, vuonna 1979 perustettu La Fura dels Baus -ryhmä. Ryhmä on tehnyt esityksiä ympäri maailman, mutta suurimman yleisön se lienee saanut kotikonnuilla Barcelonan olympialaisten avajaisissa. Spektaakkelien luominen on heidän erikoisalaansa.

Rikas visuaalinen spektaakkeli Uumajan vanhan varuskunnan alueelle oli luotukin. Suuret mekaaniset jättiläiset, räjähdykset ja tuhannet litrat virtaavaa verta lavastivat antiikin synkkää sukutarinaa. Tässä tarinassa eivät tenorit pönöttele, sopraanot pitävät huolen tapahtumien kulusta.

Ulkoilmaesityksissä on riskinsä. Vielä kaksi tuntia ennen oopperan alkua Uumajassa satoi. Pari tuntisen katsomossa nopeasti hämärtyneessä illalla selvisi kastumatta.

Ohjelmalehtisen mukaan kaksisataa metriä pitkä esiintymislava on maailman suurin oopperanäyttämö. Suuret hahmot vaativat suuren tilan. Kun se tuli hyvin käytetyksi ja täytetyksi, niin pelkkää ennätyskikkailua ei harrastettu.

Esitystä sai kuvata vapaasti kunhan ei käyttänyt salamaa. Tällaista lupaa oopperoissa harvoin annetaan. Norlannin ooppera on jopa julistanut kilpailun parhaasta otetusta ja jaetusta kuvasta. Kuvia onkin jo jaettu jonkinverran.

Taiteellinen johtaja Kjell Englund lupaili sellaista esitystä, jota et tule koskaan unohtamaan. Kuvat auttavat elämään kohtauksia uudelleen ja muistamaan.

* Elektra esitetään vielä kaksi kertaa, 21. ja 23. elokuuta 2014.