Hyvä, parempi, paras. Tai parhain, vanhahtavasti parahin. Alison Bechdel on tehnyt sarjakuvaromaanit vanhemmistaan. Ensin syntyi omaa identiteettiä isän kautta etsinyt Hautuukoti, sittemmin äitisuhdetta ja naiseutta ruotinut Äideistä parhain.
Kirja avasi naiseuden merkityksiä laajasti. Vaikka Bechdelin suhde omaan äitiinsä ei ollut parhaimpia, niin se ei tahtonut millään avautua tarkasteltavaksi. Mutta D. W. Winnicot oppaanaan Bechdel pääsee sovinnolliseen loppuun.
Tuoreeltaan kirjoitin sarjakuvaromaanista arvion Kvaakkiin. Sen päätteeksi totesin: "Äideistä parhain on paradoksi. Bechdelin piti tehdä tämä kirja, että pystyisi tekemään tämän kirjan."
1 kommentti:
seuraava osa
Lähetä kommentti