Porvoosta itään kulkiessa ei voi välttyä 1700-luvun maanpuolustusrakentamiselta. Tielle näkyvät niin Loviisan linnoitus kuin Kyminlinna. Loviisan linnoitus rakennettiin Hattujen sodan ja Turun rauhan jälkeen, työt aloitettiin 1748. Rauhassa raja oli siirtynyt lännemmäksi ja entiset puolustusvarustukset oli menetetty.
Loviisan linnoitusta ei koskaan tarvittu, tai olihan se Kustaa III komentopaikka syksyllä 1789 Kustaan sodassa. Mutta taisteluja linnoituksesta ei käyty. Sotilaallisen merkityksensä se menetti koko Suomen tultua osaksi Venäjää. Ajan mittaan kaupunkilaiset löysivät hylätystä linnoituksesta kaikenlaista tarpeellista. Linnoitusjärjestelmästä ei ole paljon muuta kuin bastionit Ungern ja Rosen jäljellä. Ne olivat linnoituksen itäisimmät osat. Ungern on restauroitu, Rosen on huonossa kunnossa ja liikkuminen sen alueella on kielletty.
 |
| Rosenin bastioni oli huonossa kunnossa. |
 |
| Huuman kiven muistokivi. |
Huomattavasti paremmin säilyneestä Kyminlinnasta ymmärtää linnoitusten kokoluokan paremmin. Varuskunta muutti täältä pois alkuvuodesta 2005.
Linna on jäänyt teiden puristuksiin kaikilta suunnilta. Kesällä olisi päässyt tutustumaan sen keskeisiin alueisiinkin. Nyt oli tyytyminen ulkoalueiden katselemiseen.
Kyminlinna rakennettiin Kustaan sodan jälkeen 1790-luvulla. Se oli osa marsalkka Suvorovin suunnittelemia Pietarin suojaustoimia. Suvorovin toteuttamaa linnaa pidettiin liian pienenä ja se purettiin jo 1800-luvun alussa. Tilalle nousi nykyinen kuusi kertaa suurempi. Linnoituksen länsilaidalla on Huuman kiven muistomerkki, tällä paikalla olisi tarinan mukaan ollut joskus keskiajalla Novgorodin ja Ruotsin välisen rajan pyykki. Luultavasti kyseessä on vain Kyminlinnan paikkaa perusteleva myöhempi tuotos.
Hetken aikaa Loviisassa olivat ruotsalaiset ja Kyminlinnassa venäläiset. Rajan paikka on vaihdellut vuosisatojen mittaan. Merikeskus Vellamossa esiteltiin myös tuoreempia rajavyöhykkeen merkintätapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti