Kuukauden viimeinen

Aloin elokuussa kirjoittaa päivittäin. Syyskuussa olen joka päivä kirjoittanut. Ovat sen jotkut huomanneet ja olen Privaattidosentin linkkilistallekin päässyt.

Muutoin blogeissa on ollut esillä kapteeni Haddockin haukkumat kokoava Turskatti! -sanakirja. Elokuun lopulla Aristoteleen kantapäässa oli hadokismeihin liittyen kaksikin Heikuran kirjoitusta: Kapteeni Haddockin haukkumasanojen loisto ei himmene ja Kiroile kuin kapteeni Haddock! Tuo jälkimmäinen ei kyllä minuun mitenkään liity, Haddockiin ja toimittajan työhön vain.

Kiroilusta ja hadokismeista kirjoittaa myös Riku Korvenpää.

Korvenpää listaa City-lehden äänestyksessä törkeimmiksi kirosanoiksi valitut. Kaivoin Kainon sananparsikorpuksesta mistä nuo sanat kumpuavat. Toivottavasti tällainen aineiston käyttö on Kotuksen mielestä "kunniallinen tarkoitus", johon annetaan lupa. (Luvan voi saada aineistoille, joiden käyttö "ei edellytä erillistä lupaa".)

1930-luvulla nuo törkeimmät näyttäisivät pääosin olleen asiallisessa käytössä. Elina M. Reenkolahan toteaa Intohimoinen nainen tutkielmassaan (Yliopistopaino 2004) vitun ja pillun olleen asiallisia ja arvostettuja vielä 1800-luvulla. 1930-luvulle tultaessa negatiivistakin on noihin liittynyt.

1. Kyrpä

Se on paha kun ruumist naitattaa, mut ei seiso kyrpä.
Se on paha, kun ruumista naitattaa, mutta ei seiso kyrpä.
(Valkeala, A. Stenroth, 1932)

Et sie maata hävitä niin kauvalle kun min pään pystys pysyy, sano kyrpä pirulle.
"Et sinä maata hävitä niin kaualle kuin minun pääni pystyssä pysyy", sanoi kyrpä pirulle.
(Valkeala, A. Stenroth, 1932)

Sehän seisoo kun sinaatin päätös ja Korjan miehen kyrpä.
Sehän seisoo kuin senaatin päätös ja Korian miehen kyrpä.
--Korja: kylä Valkealassa.
(Valkeala, A. Stenroth, 1932)

Seisoo kun kyrpä häissä.
Seisoo kuin kyrpä häissä.
(Valkeala, M. Rantala, 1932)

Vittu viitassa viheltää kyrpä karjuu kankahal.
Vittu viidassa viheltää, kyrpä karjuu kankaalla.
(Valkeala, M. Rantala, 1932)

Ei sovi kyrpä kalja tuoppii.
Ei sovi kyrpä kaljatuoppiin.
(Valkeala, M. Rantala, 1932)

Suur kyrpä on kun halko vitus.
Suuri kyrpä on kuin halko vitussa.
(Valkeala, M. Rantala, 1932)

Seisoo kun kyrpä ilman jalkoi.
Seisoo kuin kyrpä ilman jalkoja.
(Valkeala, M. Rantala, 1932)

2. Vittu

Wieras vittu on kyrvän herkkuu.
Vieras vittu on kyrvän herkkua.
(Eno, I. Kärki, )

Eijjou persep poloven piässä, eikä vittu varpaan nenässä.
Ei ole perse polven päässä eikä vittu varpaan nenässä.
(Eno, I. Kärki, )

Silimä on kun varsan vittu, eikä niäs sittääk.
Silmä on kuin varsan vittu, eikä näe sittenkään.
(Eno, I. Kärki, )

Sillä valta jolla vittu.
Sillä valta, jolla vittu.
(Eno, I. Kärki, )

Ei vittu viljellen lopu, eikä kyrpä piätä kastellen.
Ei vittu viljellen lopu eikä kyrpä päätä kastellen.
(Eno, I. Kärki, )

Ei vittu vihkiin parane.
Ei vittu vihkien parane.
(Eno, I. Kärki, )

Oma vittu ja oma yö talon leipä ja talon työ.
Oma vittu ja oma yö, talon leipä ja talon työ.
(Eno, I. Kärki, )

Vuotahan vittu iltaa kyllä se kyrpä kotiin tuloo.
Vuotahan vittu iltaa, kyllä se kyrpä kotiin tulee.
--Tämä on sanottu sille jolle meinataan jotaki kostaa.
(Eno, J. Tolonen, )

Haista perse perjantaina vittu viimmessä pyhänä suutarin mulukku sunnuntaina.
Haista perse perjantaina, vittu viimeisenä pyhänä, suutarin mulkku sunnuntaina.
(Eno, V. Räty, )

Sinun vittu sijan vittu minun vitun suhteen.
Sinun vittusi sian vittu minun vittuni suhteen.
(Eno, V. Räty, )

Pien kun itikan vittu.
Pieni kuin itikan vittu.
(Eno, A. Heiskanen, )

Vittu ei vihkiin parane
Vittu ei vihkien parane.
(Eno, O. Härkönen, )

3. Pillu

Ku on perse perintöä ja pillu kalavettä.
Kun on perse perintöä ja pillu kalavettä.
(Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 )

Hellerei! Se on pillu ruohtiksi.
Hellerei! Se on pillu ruotsiksi.
(Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 )

Kupsakka kun kupparin pillu.
Kupsakka kuin kupparin pillu.
(Paltamo , H. Möttönen , 1933 )

Ne on yhtä herttaset kun lesken pillu ja kissan poekaset.
Ne on yhtä herttaiset kuin lesken pillu ja kissanpoikaset.
(Paltamo , V. Tolonen , 1933 )

Sananlaskut: Kaino - Kotuksen aineistopalvelu

Montako vaimoa?

Yhdysvalloilla on islamilaiseen maailmaan sama pitkäperinteinen epäluuloisuuden suhde kuin eurooppalaisilla. Aikoinaanhan keskiajalla kalifaatit levisivät laajasti Etelä-Eurooppaan, Balkanille ja Mustanmeren pohjoispuolelle.

Euroopan menneisyydessä on vihamielisyys joitakin kansoja kohtaan voitu osoittaa avoimesti ja suoraan. Maahanmuuttokielloin ja -rajoituksin.

Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa perustuslaissa syrjintä syntyperän vuoksi kielletään. Asenteita tai asenteiden esiintuloa ei eivät kuitenkaan mitkään kiellot voi estää. Ihminen keksii keinot olematta avoimesti syrjivä. 1800-luvun lopulla Yhdysvaltoihin pyrkivät suomalaissiirtolaisetkin joutuivat vakuuttamaan, etteivät he ole moniavioisia. Jos oli, maahan ei ollut tulemista.

Taidetaan nykyisin kysyä koko liuta vastaavia kysymyksiä.

Lopputulos oli sama: islamilaisten laaja maahanmuutto pystyttiin kätevästi estämään syyllistymättä perustuslain loukkaamiseen.

Nykyisin Atlantin molemmin puolin taidetaan käyttää molemmista perinteistä kumpuavia keinoja.

-- Kuvassa Pikku prinssin asteroidin 1909 löytänyt turkkilainen tähtitieteilijä, jonka havaintoon ei uskottu ennen kuin hän pukeutui eurooppalaisesti.

Reilu peli

Kaikki pelaavat samoilla ehdoilla ja säännöillä. Sehän on oikeudenmukaisuuden ydin. Meillä Suomessa kaikille on samat lait ja säännöt, siitähän todistaa, että me olemme maailman vähiten korruptoitunut maa. Edelleen, vaikka kouluarvosana on pudonnut 0,2 pistettä viime vuotisesta 9,6:sta (siis 9½ molemmille vuosille).

Oikeudenmukaisuuden eetos on kummallista. Ensin on säännöt ja sitten poikkeukset säännöistä. Ajateltakoon vaikka sairastavaa urheilijaa, josta doping-merkeissä on viikolla puhuttu. Antidoping-toimikunnan puheenjohtaja arvosteli sairauden vuoksi myönnettyjä erivapauksia. Joku toimikunnan jäsen puolusti niitä. Sitten joku urheilujohtaja paljasti, että yksin Suomessa on viisi tuhatta sairasta urheilijaa, joille erivapaudet on myönnetty. Nämä eivät siis voi doping-testeissä kärähtää, koska heillä on lupa.

En tiennyt, että Suomessa edes olisi noin monta ammattilaisurheilijaa.

On säännöt, ideaali, ja sitten on niin sanottu hiljainen tieto, jonka avulla voi pärjätä ja menestyä. Mutta toivokaamme, että urheilu on vain poikkeus säännöstä.

Huoltosuhde

Nimekkäiden filosofien kuolemat ovat uutisten arvoisia. Eilen Helsingin Sanomat kertoi André Gorzin (1923-2007) ja hänen syöpäsairaan vaimonsa itsemurhista. Harvemmin edes negrologin omaisesti pyritään hahmottamaan mitä suurta ja hienoa filosofi on ajatellut esiin.

Suomeksi Gorzin kirjoja on kaksi. Toisen niistä, Eläköön työttömyys! (1982) olen lukenut. 1990-luvun alussa teos pohditutti kovasti. Paremmin ja selkeämmin pohdintoja kuvaa Markus Termosen kirjoitusMegafonissa. Päädyin tuolloin kansalaispalkan/perustulon vastustajaksi, vaikka sellainen olisi omaa taloudellista asemaa kohentanutkin.

Gorzin ajatuksiin, tai samankaltaisiin kehitelmiin, olen sittemmin törmännyt tutkijoiden omakohtaisiin kokemuksiin perustuvissa toimenpide-ehdotusmielipiteissä. Kun on toivottu, että saisi toimeentuloa apurahattomiksi katveajoiksi.

Toivoisin, että näitä ongelmia pohtineet ja niistä kirjoittaneet Gorzin muiston kunniaksi kaivaisivat jostakin esiin Keijo Rahkosen toimittaman Eläköön työttömyys! kirjoituskokoelman. Ihan vain pohjaksi sille, mitä on jo ajateltu, ja mistä pitäisi lähteä eteenpäin.

Laivat yössä

Havahduin huomaamaan, että netin kautta voi seurata mitä aluksia on, on tulossa ja on hiljattain lähtenyt Oulun satamista. Näkyy netin tietojen mukaan oleva Ruotsin lipun alla kulkeva ro-ro-alus Transpulp Oritkarin pohjoislaiturissa. Tiedot on päivitetty 22.09.07 17:25, on lähtenyt Kemistä 17. syyskuuta määränpäänään Göteborg. Miksi lienee tänne pysähtynyt?

Terrorismin ehkäisemisen vuoksi ei taida suurimpaan osaan satamia enää päästä laivoja bongaamaan, mutta kiva on tällainen seurantakin.

Jos vaikka joskus tulisi tarvetta lähteä rahtilaivan matkaan toiselle puolelle maailmaa.

Oulun sataman liikenne