maanantai 10. elokuuta 2009

Tänään puoleltapäivin


Nyt on tullut tiensä päähän kesän ajan pitämäni Tänään puoleltapäivin -blogi. Eilen puolilta päivin Oulujoki virtasi Merikosken voimalaitokseen. Viimeisinä viikkoina blogi lässähti, vielä kaksi lomapäivitystä on tulossa. Sitten Oulun koulut aloittavat toimintansa ja arkinen aherrus alkaa.

Mahdollisesti blogi jatkaa ensi vuonna.

Kaikkiaan blogiin blogiin tulee 72 merkintää kuvineen. Paikkakunnista Pieksämäki, Maaninka ja Oulu saavat kukin 15-20 läsnäolokertaa. Varkaudessa satuin puolilta päivin olemaan seitsemän kertaa ja Kuopiossa kahdesti.

Loput jakautuvat yksittäisille paikkakunnille Helsingistä Siikalatvalle. Muutamia paikkoja olen mahdollisesti merkinnyt väärin, pienten kylien rajoja on autoilukartoista hankala määrittää.

Heti toinen (Seututie 822, Kestilä, Hyvölänranta) kirjaus meni väärin. Vuoden alusta Kestilän kunta lakkasi olemasta ja tilalle syntyi Siikalatva.

Kuvien ottaminen minuuttiaikataululla on haastavaa. Tasainen, kaunis ilma ei tuottanut mitään ongelmia, eikä sateisen synkät päivätkään. Mutta juuri keskipäivän minuutille sattunut poikkeama päivän aikaisemmasta säästä tuotti tuhoisaa jälkeä.

Aloin nimittäin katsella sopivaa kuvakulmaa, mahdollisuuksien mukaan, jo kymmentä, viittätoista minuuttia aiemmin. Jos ilma äkillisesti muuttuikin, päätyi epäonnisiin hätäratkaisuihin.

Omia suosikkejani kesän ajalta ovat nämä:

4.6. Maaninka, Onkivesi, Nallikallio

23.6. Pieksämäki, Jäppilä, Tihusniemi

28.7. Oulu, Tuira

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Joustava Jukka Hienonen


Turussa SDP:n 110-vuotisjuhlissa puhunut SAK:n Lauri Lyly paheksui Finnairin eroavaa toimitusjohtaja Jukka Hienosta. - Kun yritys on taloudellisesti kovassa globaalissa kilpailuhaasteessa, syytä yritetään vierittää pelkästään ay-liikkeen päälle, totesi Lyly Ylen uutisten mukaan.

Uutisia pintapuolisesti tai tarkkaankin seuraavan näkökulmasta juuri näin on tapahtunutkin. Ei löytynyt ainoatakaan verkkolehteä, jossa eron ja Finnairin vaikeuksien syyksi olisi mainittu jokin muu kuin ay-liike. Joissakin mainittiin, että Finnairin tekniikan ammattiosaston kanssa olisi asiat saatu sovittua niin kuin Hienonen halusi, ja tästä hän tekniikan työväkeä osavuosikatsauksessa kiittelee.

Kalevan paperilehdessä (8.8.) on STT välittämäksi merkitty uutinen "Finnairin Hienonen kyllästyi joustamattomuuteen". Sen mukaan Hienosta oli alkanut ahdistamaan "raamatun paksuisten" työehtosopimuksien lisäksi ilmailusäädökset.

Useimmat (verkko)lehdet ovat siis muokanneet STT:n uutista mieleisekseen ja jättäneet kokonaan pois tämän puolen lentoalan joustamattomuudesta. Tuskinpa Hienonen alkaa vastineita kirjoittelemaan ja taistelemaan mediaa vastaan, että tämä puoli hänen sanomastaan on melkein kokonaan jätetty uutisoimatta.

Voin kuvitella hyvin millaisia joustamattomuuksia lentokenttien ja lentokoneiden turva- ja pakollisiin kalustotarkastuksiin liittyy. Korkealla ilmassa ihmishengen lähtö on helposti lähellä, melkein jokainen lento-onnettomuus tutkijalautakuntien työn jälkeen tuottaa uusia pykäliä ja tarkastuskohtia ilmailusäännöksiin. Varmaan joukossa ylilyöntejäkin on.

Säästöjä ja kannattavuuden lisäystä hakeva toimitusjohtaja tinkisi mielellään joistakin tiukimmilta tuntuvista säädöksistä. Esimerkiksi siitä, että joku toinen tarkastaa lentomekaanikon työkalupakin sisällön ennen ja jälkeen työtä. Kaikki työkalut, ruuvit ja prikat täsmällisesti laskien ja ylöskirjaten.

Tarkistuksilla on perinteensä. Unohtuneet kalut ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja niitä pyritään estämään.

Lentoturvallisuuteen liittyy siis hyvin runsaasti tarkkuutta ja alituista valppautta vaativaa määräysten noudattamista. Mielestäni on hyvä ja hienoa, että lentohenkilöstö ottaa kaikki pykälät tarkasti ja kurinalaisesti. Olivat säädökset ja pykälät millaisia tai kuinka typeriltä tuntuvia. Vaikkapa se "raamatun paksuinen" työehtosopimus.

Jos työmoraali alkaa heltyä yhdellä saralla, se heltyy helposti toisellakin. Tämän voisivat lentomatkustusta harrastavat toimittajatkin muistaa.

lauantai 8. elokuuta 2009

Oulujoen pohjoisrantaa



Ilta-aurinko valaisi kauniisti ja innosti kuvaamaan Oulujoen pohjoisrantaa. Linssiin sattui enimmäkseen vanhempaa, paljon uutta ja paljon yksityisaluekylttejä vähän kauempana joenrannasta kulkevan pyörätien varrella on.





perjantai 7. elokuuta 2009

Kosteus ja home vainoavat Oulun opetustoimen johtoa



Home- ja kosteusvauriot tuntuvat seuraavan Oulun opetustoimen johtoa. Joitakin vuosia sitten koululaitoksen johto muutti pois Ainolanpuiston läheisyydessä olevasta kansallisromanttisesta talosta (kuvissa) Taka-Lyöttyyn entiseen Postipankin taloon hometta pakoon.

Eilinen Kalevan verkkolehti kertoi, että uusissakin tiloissa pitää tehdä kosteusvaurioiden takia remontti. Kesäkuussa rehtoreille ja opetustoimen hallinnon edustajille järjestetyn illanvieton jälkeen auki oli jäänyt bideesuihku.

Ei ole entistä taloa ehditty tässä välissä remontoida, joten siihen ei voi palata. Tosin ei ole kiirettä pidetty. Parvekkeella näkyi koivu kasvavan.




torstai 6. elokuuta 2009

Bolivian sodat populaarikulttuurin innoittajina


Tänään vietetään Bolivian itsenäisyyspäivää. 6. elokuuta maa irtautui Perun varakuningaskunnasta ja Espanjan vallasta. Itsenäisyyssota alkoi jo kaksisataa vuotta sitten 1809, päätökseen taistelut saatiin vasta tänään 1825. Keskeisessä roolissa itsenäistymisessä oli venezuelalaissyntyinen Simón Bolívar (1783-1830), jonka mukaan maa sai nimensä.

Nykyisin Bolívarin nimeä eniten esillä pitää Venezuelan Hugo Chavez, joka toteuttaa maassaan bolivaarista vallankumousta.

Itsenäisyytensä aikana Bolivia on käynyt kaksi sotaa. Nämä sodat ovat jääneet elämään bolivialaisten muistojen lisäksi ylikansallisessa populaarikulttuurissa.

Ensimmäiseen sotaansa Bolivia lähti Perun kanssa Chileä vastaan vuonna 1879. Maa ei ollut tyytyväinen kapeaan Tyynenmerenrannikkokaistaleeseensa ja valloitussodalla halusi leventää sitä.

Syynä oli guano, linnun kakka. Tai oikeastaan siitä erotettavissa oleva salpietari, jota alettiin tarvita Euroopassa ja Yhdysvalloissa suuria määriä peltojen lannoitukseen.

Vuosisatojen mittaan Tyynenmeren sateettomille rantakaistaleille oli kertynyt monien metrien kerrostumat sitä itseään. Kakasta alettiin tapella sitä hyödyntävien kansainvälisten yritysten verotuksen vuoksi. Bolivia olisi halunnut verottaa, mutta Chile oli luvannut pitkän määräaikaisen verovapauden. Käyty Tyynenmerensota sai lisänimen salpietarisota.

Bolivialle kävi ohraisesti, sen ja Perun joukkojen määrä oli auttamattomasti Chilen sotilasvahvuuksia pienempi. Maa menetti kapean kaistaleensakin ja muuttui sisämaan valtioksi.

Tällaiseen lopputulokseen bolivialaiset eivät olleet lainkaan valmistautuneet. Yli 120 vuoden ajan aina kun on ollut mahdollista, myös nykyisen presidentti Evo Moralesin valtakaudella, on kansainvälisissä yhteyksissä maa muistuttanut halustaan saada edes kapea rannikkokaistale tai edes omassa hallinnassa oleva junayhteys Saimaan kanavan tapaan.

Tätä bolivialaisten sinnikkyyttä on kuvattu latinalaisamerikkalaisessa kirjallisuudessa laajasti. Pääosin pilkalliseen sävyyn. Esimerkiksi Jose Luis Borgesin teoksissa bolivialaisten halut ja kirjelmät nousevat esiin lähes aina kun jotain kansainvälistä on tapahtumassa.

Toisen sotansa Bolivia kävi läntisen naapurinsa Paraguayn kanssa. Kansainvälisten öljy-yhtiöiden rahoittama sota alkoi 1932 ja loppui kolme vuotta myöhemmin. Sodan tapahtumat ovat lähes sellaisenaan kuvattu Tintti-albumissa Särkynyt korva. Hergé seurasi sodan kulkua Le Crapouillot -lehdestä, laajaa julkisuutta se ei Euroopassa saanut niinkuin ei nykyinen Sudanin sisällissotakaan ole saanut.

Särkyneen korvan tarina lienee tuttu. Öljy-yhtiöt valjastavat naapurimaat sotaan raja-alueestaan ja sota hiipuu kun öljyä ei löydykään. Tintissä taistelevat San Theodoros ja Nuevo Rico, ja taisteltavan alueen nimi on Gran Chapo.

Hergé ei ole muuttanut alueen nimeä kuin kirjaimella. Bolivia ja Paraguay taistelivat Gran Chacosta.

Särkyneessä korvassa sodan lopputulos on tasapeli, joka ei muuttanut mitään. Oikeassa sodassa Standard Oilin tukema Bolivia hävisi Shellin Paraguaylle ja pahasti. Kolme neljäsosaa Gran Chacon alueesta siirtyi Paraguayn hallintaan. Öljyä ei alueelta löytynyt todellisuudessakaan.

Oliko Bolivia San Theodoros vai Nuevo Rico? Siihen ei löydy vastausta. Myöhemmin Tintin seikkailuissa San Theodorosista kasvaa eteläamerikkalaisten myyttien tiivistymä ja se toimii Etelä-Amerikan 'yleismaana'.

Globalisaatiotaistelijoiden muistoa kunnioittaen täytyy vielä lisätä, että Ernesto 'Che' Guevara kuoli Boliviassa lokakuussa 1967. Vajaa vuosi aikaisemmin hän tuli maahan organisoidakseen oikeistolaisen sotilashallinnon vastaista taistelua.

Chen hahmo on jo täysin mytologisoitunut ja muuttunut osaksi yleistä populaarikulttuuria ilman poliittisia sivumerkityksiä. Hänen kuolinpaikalleen pystytetyn patsaan kuvan tähän oheen poimin Invest in Bolivia -sivulta.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset