Yrjö Kallisen päivä 2011

Tänään 1886 Oulussa syntyi Yrjö Kallinen (k. 1976 Helsingissä), pasifisti, poliitikko, ministeri ja teosofi. Uskonnollinen saarnaaja Kallinen ei ollut, pikemminkin käytännönläheinen osuustoiminnan puolestapuhuja ja kansansivistäjä. Erinomainen puhuja, hän säväytti koko kansakuntaa vielä 1970-luvulla televisioesiintymisellään.

Tänään Oulussa muistetaan Yrjö Kallista. Tapahtumat alkavat kello 16.00 Yrjö Kallisen muistomerkiltä Välkkylässä. Ohjelmasta tarkemmin facebookissa.

1990-luvulla Harri Markkula toimitti kokoelman Sanat kuin valo (WSOY 1995) Kallisen ajatuksista. Teosofit ovat julkaisseet sen verkkosivuillaan.

Kallinen antoi talouskasvun kanssa tuskaileville ajatusta jo 1900-luvun mittaan. Elintason nousu ei lisää onnea, tämähän on nyttemmin tutkimuksinkin todistettu.

Elintason nousu ei lisää onnea

Jotakin meissä itsessämme on vinossa. Elintason nousu ei olekaan lisännyt elämän onnellisuutta, elämän rauhaa, elämän iloa.

~ ~ ~

Ihmisten valtava enemmistö näkee unia voitoista, mutta ei voita. Jokaista voittajaa vastaan on vähintään sata voitettua, jälkeenjäänyttä. Ihmisen luonnollinen, lämmin suhde, alkaa viiletä.

~ ~ ~

Mitä vimmatumpi elintasokilpa, sitä herkemmin nähdään toinen ihminen mahdollisena kilpailijana, jonka ylipuolelle pitäisi päästä.

~ ~ ~

Ihmisiä hallitsee etäisyyden illuusio. He luulevat, että päämaali, täyttymys, on jossakin etäällä, korkealla, ja niin he juoksevat kuin orava rattaassaan pääsemättä milloinkaan mihinkään.

~ ~ ~

Kuta korkeampi elintaso on, sitä enemmän alkavat merkitä ns. statussymbolit, sosiaaliset arvonmitat. Ihmisen arvoa aletaan mitata ulkoisilla seikoilla: Ihminen sinänsä ei ole arvo. Ihmisen rehellinen aherrus ei ole arvo.

~ ~ ~

Ihmiset voisivat olla onnellisia ja onnellistaa toistensa elämää - mutta eivät voi, koska heitä hallitsee yleinen usko, jonka mukaan kunkin on taisteltava oman onnensa puolesta, riistettävä se toisilta sekä varjeltava omaa onnea suhtautumalla piittaamattomasti toisten onnettomuuteen. Juuri täten saadaan sydän kuivaksi ja kovaksi, ehdytetään sisäiset onnenlähteet.

Mitä tapahtuisi, jos toisen hyvä olisikin päämääränä?

Antaa Kallisen vastata:

Kaikkialla, missä ihminen tarttuu ihmisen käteen lämpimin mielin, on rauhaa ystävyyttä.

~ ~ ~

Jos kysymme, mitä seuraisi, jos kaikki ryhtyisivät harrastamaan vapaaehtoista, sovinnollista yhteistoimintaa yhteiseksi hyväksi, vastaus on selvä. Tie yleiseen hyvinvointiin, rauhalliseen ja turvattuun olotilaan olisi parhaalla mahdollisella tavalla viitoitettu. Vielä enemmän, jo tuo työ sinänsä on todellistunutta ihmisyyttä, jo tuo toiminta sinänsä on jalostuneemman ihmisyyden täyttymystä. Se on tulevaisuuden toteuttamista tässä ja nyt.

Lisäys:

Kuvia muistomerkiltä

Urheilun merkitys vuodelta 1909

Urheilun merkitys

ranskalainen iva

Herra Lihasheimo oli laiha ja tahtoi kehittää lihaksiaan. 

Hän aloitti ranskalaisella voimistelulla

ja soutu-urheilulla

jatkoi miekkailulla

Kaikki hänessä paisui ja kehittyi -- paitsi pää.

Lähde: Helsingin kuvalehti 3/1909, s. 45.

Oulun kirjamessuilta

Tällä kertaa Oulun musiikkikeskuksessa järjestetyt Pohjois-Suomen kirjamessut päättyivät eilen. Kaksipäiväisillä messuilla oli lähinnä esillä oululainen ja pohjois-suomalainen kirjallinen kulttuuri, päätähdetkin, Hannu Väisänen ja Kauko Röyhkä, oululaislähtöisiä.

Molemmat pääesiintyjät lauloivat Madetoja-salissa. Lauantaina esiintyneen Kauko Röyhkän oli odotettu, mies ja kitara ja tarinointia laulujen taustoista. Oululaisille tärkeäksi muodostuneesta Paskasta kaupungista Röyhkä kertoi tällä kertaa, että laulun kaupunki voisi olla vaikka New York. Nuorten miesten turhautumista biisi käsittelee, eikä paikalla ole merkitystä.

Hannu Väisäsen lauluesitys oli oikeastaan yllätys. Väisänen Niko Mäenalaisen pianolla ja haitarilla säestäen esitti laulelmia ja vanhoja Siionin virsiä. Laulelmista tuli mieleen lähinnä Jorma Uotinen. Toukokuun lopulla Lapinlahdella Väisänen valitteli kirjailijan ja kuvataiteilijan työn yksinäisyyttä, ja mainitsi kyllä harjoitelleensa laulamista. Mutta esitykset Oulussa tulivat silti ainakin minulle yllätyksenä. Toki musiikissa saa kontaktin yleisöön aivan toisin.

Kirjamessuille oli ajoitettu ainakin pari palkinnonjakoa. Oulun sarjakuvaseura jakoi launtaina kaksi Skrew you -tunnustuspalkintoa Ilpo Koskelalle ja Esa Holopaiselle. Sarjakuvaneuvos Koskela on vuonna 1980 perustetun seuran perustajajäseniä ja ollut mukana lähes kaikessa Pohjois-Suomen sarjakuvatoiminnassa. Sarjakuvapiirtäjä Holopainen palkittiin erityisesti sarjakuvastaan Tyrnävän verikoirat, joka ilmestyi Oulun ylioppilaslehdessä 1989-2011.

Oulun kirjailijaseura jakoi sunnuntaina Nuori Pakkala -kirjallisuuspalkinnon Joonas Laukalle Oulunsalon yläasteelta. Kirjoituskilvan Laukka voitti tekstillä Sairasvuoteella. Kirjoitusta kiiteltiin vahvaksi runoproosaksi. Molemmat palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Kahden päivän mittaan messuilla oli lukuisia kirjailijahaastatteluja ja kirjaesittelyjä. Pohjoisimmasta pohjoisesta oli puhumassa Rita Magga-Kumpulainen, uusimman, viime vuonna ilmestyneen Kuttura (Kustannus HD 2010) kautta. Omasta elämästään kirjoittavan Maggan tavoitteena on jakaa kokemuksia, oma lapsuus silloisen tiettömän taipaleen takana olleessa Kutturassa oli ollut kuin tynnyrissä kasvamista. Asuntolaan joutuminen koulun alkaessa oli järkytys, samoin kuin muutto etelään Oulun seuduille. Maailmassa oli muitakin kuin lestadiolaisia.

Uusimmassa, kolmannessa kirjassa Lapin lisäksi ollaan Tyrnävällä, jossa Magga-Kumpulainen nykyisin asuu ja vaikuttaa myös kunnallispolitiikassa.

Magga-Kumpulaisen kertoma tarina syntymästään oli kaunis. Oli lähdetty jokiveneellä synnytyslaitokselle perheen yhdeksättä lasta maailmaan saattamaan. Perille ei kuitenkaan ehditty, ja lapsi syntyi veneeseen matkalla isän avustamana. Paikkana oli Ritakoski, josta saatiin lapselle nimi.

Kirjamessujen päätöspaneelin aiheena oli monikulttuurisuus. Jukka Mallisen vetämään keskusteluun osallistuivat Juha Pentikäinen ja Anuirmeli Sallamo-Lavi. Aloitettiin kielestä kulttuurin pohjana, kuten kirjamessuille hyvin sopii. Varsinaiseen teemaan lähdettiin Lévi-Straussin määritelmien kautta. Kulttuurit ovat olemassa vain toisia kulttuureja vasten, suhteessa toisiinsa. Pentikäinen pääsi luontevasti mainostamaan Nivalan Rockland-oopperaa, onhan siinäkin kyse suomalaisesta siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikan kuparivyöhykkeelle. Laajemmassa tarkastelussa päästiin lopputulokseen, ettei mitään perisuomalaisuutta varsinaisesti ole olemassakaan, on vain omaperäinen kooste vaikutteista toisista kulttuureista. Sellainen on Kalevalakin, jopa erityisesti. Josta päästiin takaisin kieleen. Sallamo-Lavi kantoi huolta, ettei vaikutteita, anglismeja, otettaisi pureksimatta ja sulattamatta niin paljon.

Mutta lopulta päädytään aina takaisin kahden ihmisen kohtaamiseen, dialogiin, kieleen. Toivottavasti se ymmärrys, yhteinen kieli on olemassa ja tavoitettavissa, että voisimme oppia ja omaksua toisilta. Muutoin oma kulttuurimmekin kuolee, jos Lévi-Straussia on uskominen.


Kirjamessuilla päivä ja toinenkin rattoisasti. Vilkkaampaa oli eilen, aamupäiväinen sade laski lämpötilaa inhimillisempään pariin kymmeneen asteeseen. Kivempi oli lähteä liikkeelle.

Unohda E10, tankkaa vettä!

Raportoin toistamiseen Magneettimedian kertomista tulevaisuuden energiaratkaisuista. Eilen jaetussa ensiviikon numerossa oli pieni kahden palstan juttu vedellä kulkevasta autosta. Eihän tämä ole ihan yhtä suuri uutinen kuin aikaisemmin referoimani Joka kodin ydinvoimala, mutta helpotus kuitenkin autoilevien polttoainekuluihin.

Magneettimediassa kerrotaan Japanin Osakassa toimivasta Genepax-yhtiöstä, joka on esitellyt pelkällä vedelle kulkevan ekoauton. Autossa on WES-generaattori, joka erottaa auton tankkiin kaadetusta vedestä vedyn ja sen voimalla vie autoa eteenpäin.

Tankkiin kaadettavaksi kelpaa niin sooda-, hana- tai merivesi. Ainoastaan autiomaissa liikkuvien siis kannattaa huolestua tankin valon alkaessa näyttää punaista. Testeissä Reva-merkkiseen pienautoon asennettu generaattori kuljetti litralla vettä menopeliä tunnin verran 50 km/h nopeudella.

Tässä kohtaa juttua on virhe. Tarkistin netistä Genepaxin nettisivuilta, että auto kulki 50 mailia tunnissa, siis noin 80 km/h.

Eikä tämä Genepaxin vesiautojuttu verkossa seilaamalla yhtä koukuttavaksi osoittaudu kuin Rossin E-Cat fuusiovoimala.

Wikipedian mukaan Genepax oli esitellyt Reva-kokeet julkisuudessa jo vuonna 2008. Tuotantoon moottori tai auto ei edennyt, yhtiön verkkosivutkin suljettiin seuraavana vuonna. Yhtiön mukaan syynä oli se, että tuotekehitys oli niin kallista ettei rahaa verkkosivujen ylläpitoon riittänyt.

Nyt siis yhtiö on sivunsa avannut uudelleen, ja mopoautomallin sijasta esittelee kuvan mukaista urheiluautoa. Lisäksi sivuilla on 97 dollarin hintaan useita erilaisia laitteita, joilla voi pienentää tavallisen polttomoottoriauton bensankulutusta.


Vedellä kulkeva auto on teknisten huijausten historiassa kehitetty lukuisia kertoja. Ensimmäiset ovat ilmeisesti 1930-luvulta, tuolloinhan riippuvuus fossiilisesta polttoaineesta alkoi olla jo suuri.

Viikonlopun messut

Eilen iltapäivällä sää ei ollut sopivin laatikoiden kantamiseen. Mutta kannettiin kuitenkin. Huomenna alkavat Pohjois-Suomen kirjamessut, tällä kertaa messut ovat Oulun musiikkikeskuksessa, osastot levittäytyvät Madetoja-salin ulkopuolisiin käytäviin, kahvioon ja lämpiöihin. Madetoja- ja Tulindberg-saleissa on kirjallista ohjelmaa molemmiksi päiviksi.

Itse olen paikalla pääosin Oulun sarjakuvaseuran osastolla, jota siis olin valmistelemassa.

Etelän suuria kustantamoita tai kirjakauppaketjuja ei messuille yrityksistä huolimatta ole saatu mukaan. Mutta heidän tuotteitaan kuitenkin on kaupan, paikallisin voimin.

Keskellä valmisteluja kierrellessäni katselin, että jääpä enemmän oululaisille ja muille pohjoissuomalaisille tilaa tehdä toimintaansa tunnetuksi. Eivätpä nekään kaikille niin tuttuja ole. Esiintyvät kärkinimetkin (mm. Kauko Röyhkä, Hannu Väisänen) ovat teeman mukaisesti ns. oululaislähtoisiä.

Messuraportointia seuraa.


* Pohjois-Suomen kirjamessut 2011.

Muista sarjakuvatapahtumista mainittakoon, että Limingantullin ja Linnanmaan Prismoissa on tänään Kiroileva siili-päivät. Milla Paloniemi on signeeraamassa Linnanmaalla 10-13 ja Limingantullissa 14-18.