Lue vähemmän

Eilen kirjastossa käsiin sattui Georges Bataillen Madame Edwarda (ai-ai 1998). Oulun pääkirjaston hyllytystä on muutettu, ja vaikka siitä on jo hyvän aikaa, asioidessa tunnun aina päätyvän vääriin rivistöihin. Mutta se on mahdollisuus löytöihin ja muistoihin.

Kaisa Siveniuksen suomentaman Bataillen novellin luin tuoreeltaan. Jumalan ja seksin ammattilaisen yhdistäminen saattoi vuonna 1941(jolloin kirja ilmestyi ensimmäisen kerran ranskaksi) tai 1956 (jolloin teos tuli Ranskassa kirjakauppamyyntiin) olla shokeeraavaa, ja oli se sitä 1998 ja 2012 kaikista polyamoriapohdinnoista huolimatta.

Oikeastaan Bataillen kirjassa ei ole kyse jumalista tai seksistä, vaan enemmän ihmisenä olemisesta. Alkujaan itse novelli ilmestyi sen miespääosassa olevan salanimellä. Filosofi-kirjailija Georges Bataille oli kirjoittanut siihen vain esipuheen, jossa korosti novellin teemoja, antoi lukuohjeen. Kyse on kuolemasta, kuoleman pelosta, naurun ja tuskan vastakkaisuudesta ja työstä jota teemme kuoleman edessä.

Bataillea enemmän kiinnostuin siitä, mitä kirjan kustantajalle (ai-ai) ja kirjasarjalle (lue vähemmän) nykyisin kuuluu. 1990-luvun lopulla osuvasti nimetyssä kirjasarjassa ilmestyi seitsemän teosta, joista parhaiten muistettaneen Herman Melvillen Bartleby (1999). Ai-ain kustanteessa oli filosofi Gilles Deleuzen jälkipuhe, joka auttoi lukijaa huomaamaan, että Bartleby teki "mieluiten en" jo pari kertaa ennen kuin ajatus muotoutui sanoiksi.


Sitten 1990-luvun en muista kustantajaan tai lue vähemmän-sarjaan uutuushyllyillä törmänneeni. Pidin ja pidän edelleen kirjasarjan ajatuksesta. Lyhytkin teksti oikein "ohjeistettuna" saattaa herättää syviä ajatuksia.

Googlaten saa vastauksia. Kustantaja toimii edelleen, on tosin muuttanut Helsingin Valhallankadulta Porvooseen Vanhalle Kuninkaantielle. Lue vähemmän on ollut vuonna 1988 perustetun kustantamon julkaisuhistoriassa sivuhyppäys, pääasiassa on julkaistu kasvatusalan teoksia.

Seitsemän 1990-luvulla nopeassa tahdissa julkaistun (1996-2000) Lue vähemmän -kirjan lisäksi on 2007 julkaistu Claudio Magrisin Ymmärrättehän. Ehkä vielä joskus jotain?



* ai-ai
* lue vähemmän -- Clarice Lispectorin Água vivaa (2000) lukuunottamatta kaikkia nimekkeitä on edelleen saatavana.

Navis työn touhussa

Morvan & Buchet
Sillage 3 Hammasrattaat
suom. Lauri Narinen
Egmont 2011


Morvan & Buchet
Sillage 4 Pirun merkki
suom. Lauri Narinen
Egmont 2011

Autioplaneetalta valtavaan avaruuskulkueeseen mukaan temmattu Navis pääsee kolmannessa ja neljännessä seikkailussaan varsinaisiin tehtäviinsä. Ensimmäisessä albumisarjan osassa kerrottiin sankarin taustoja ja kasvutarina, toisessa osassa perusteltiin miksi juuri hän on oivallinen hoitamaan Sillagen hallinnon salaisia tehtäviä. Telepaatit eivät voi lukea ihmisen ajatuksia. Lisäksi Navis kasvoi nuoreksi, notkeaksi ja ruumiinsa erinomaisesti hallitsevaksi nuoreksi aikuiseksi, jollaiseksi hän tullee pitkäksi aikaa jäämään.

Sekä Hammasrattaissa että Pirun merkissä Navis lähetetään selvittelemään sotkuja, joita Sillage on aiheuttanut ohittamiensa planeettojen kulttuureille. Byrokraatit eivät kerro Navisille kuin pakollisen ongelmista, sekasotkujen syyt paljastuvat Navisille ja lukijalle pikkuhiljaa tehtävän kuluessa.

Hammasrattaat paljastuu muunnelmaksi Kurt Vonnegutin Titaanin seireenien juonesta. Tosin Sillagen "runollisesti" nimeämällä TRI-JJ 768:lla asuu alkuperäiskansa, jollaista Vonnegutin kuvaamassa maassa ei ollut. Luonnon kanssa harmoniassa eläviä puntia eivät planeetan myllerrykset hetkauta. Navisin palopuheet vastarinnasta eivät tehoa.

Pirun merkissä Sillagen arvomaailma, Star Trekistä tai Valerianista tutut vieraiden kulttuurien kunnioittamisen perussäännöt, joutuu koetukselle. Sillage tarvitsee valtavasti raaka-aineita, ja niiden saamiseksi osa porukoista on valmis venyttämään moraaliaan. Tähän teemaan tultaneen palaamaan, päätekijät johtoportaasta jäivät (vielä) tavoittamatta.

Sillage albumisarjana lunastaa ensimmäisen osan antamia lupauksia. Käsikirjoittaja Morvanin ja piirtäjä Buchetin työt ovat nautittavaa seikkailusarjakuvaa. Buchet piirtää siistin tarkasti luoden levollisia, ihastuttavia maisemia ja uskottavia taistelukohtauksia. Hyviä, pahoja, ajattelemisen aihetta ja silmän ruokaa. Mitä muuta kunnon seikkailulta voisi odottaakaan.



* Sillage - pari vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen osan herättämistä odotuksista.

Kognitiiviset toiminnot suomeksi

Eilen vietettiin suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää. Google hakukoneensa etusivulla muistutti myös, että on kulunut 210 vuotta Elias Lönnrotin syntymästä. Sekä Lönnrotin että etenkin Agricolan aikoinaan oli luotava kieleemme sanoja, jotta voisivat ilmaista itseään suomeksi. Että muutkin voisivat vastaanottaa, käsitellä ja jäsentää tietoja, miettiä kokonaisuuksia tai yksityiskohtia samoin he ovat tehneet -- ensin tosin vieraalla kielellä.

Vuosi sitten näihin aikoihin suomalaiset tiedelehdet ja -kustantajat tekivät laajan yliopistokiertueen suomen puolesta otsikolla Tiedä suomeksi! Oulussakin kiertue kävi.

Ajatuksena oli tehdä vastaisku anglismeille, ja etenkin sille, että tutkijat kirjoittaisivat jatkossakin omalla äidinkielellään. Että suomen kieli pysyisi jotenkin mukana siinä, mistä maailmalla keskustellaan.

Itse kokeeksi yritin kääntää suomeksi, ilman uusia vierasperäisiä lainasanoja erästä lyhyttä psykologista tekstiä. Selvittääkseni kuinka paljon tiedeanglismeja oikeastaan onkaan?

Parin liuskan tekstissä ongelmakohdaksi osoittautuivat 'kognitiiviset toiminnot'. Se on vanha, ja hyvin vakiintunut termi. Sairaanhoitajia myöten kaikki sitä tuntuvat käyttävän.

Wikipedian äärellä huvituin yritystäni. Lyhyesti kognitiiviset toiminnot määriteltiin "informaation prosessoinniksi". Ihmisen mielen toiminnot havaitsemansa käsittelemiseksi ja ymmärtämiseksi voidaan siis summata kokonaisuudeksi vierasperäisellä termillä. Sitä voidaan selittää ymmärrettävämmäksi kahdella muulla vierasperäisellä lainasanalla.

Ongelma on siis se, että viitsivätkö jatkossa pitkälle oppineet ja paljon lukeneet selittää asioita meille tallukoimmille. Sen suhteen ei taida probleemia olla. Onhan meillä julkisten ongelmatiikkojen ratkojina koko joukko ns. päivystäviä dosentteja. He ovat paljon mainettaan parempia ja hyödyllisiä. Etenkin kun selittävät asioiden oikean laidan pääkirjoitustoimittajien harmiksi.

Kärsimätön pitkä IV

Kärsimätön pitkä III