Mustaa savua

Tänään vuonna 483 paaviksi nousi Felix III. Roomalaista senaattorisukua ollut Felix toimi kristillisen kirkon johtajana melkein yhdeksän vuotta.

Eilen Vatikaanin kuuluisasta piipusta nousi mustaa savua. Konklaavissa on äänestetty, mutta kukaan ei ole saanut riittävää kannatusta tulevaksi paaviksi. Roomaan ja Vatikaaniin on kerääntynyt paljon väkeä odottamaan valkean savun (fumata bianca) tuprahdusta. Se on merkki uuden katolisen kirkon johtajan valinnasta.

Johannes Paavali II muutti vuonna 1996 konklaavin äänestyssääntöjä siten, että jos kukaan ei saa 12 päivän aikana kahden kolmasosan kannatusta, niin paavi valitaan yksinkertaisella enemmistöllä. Helmikuun lopussa eläkkeelle jäänyt Benedictus XVI kuitenkin kumosi tämän säännön. Hän epäili, että konklaavin toimintaa saatetaan tahallaan venyttää jonkun määrävähemmistön vastustaman ehdokkaan hyväksi.

Viimeisten reilun sadan vuoden aikana konklaavi on kestänyt kahdesta viiteen päivään. Viimeiset neljä paavia on valittu kahdessa tai kolmessa päivässä. Viimeisten vajaan kahden sadan vuoden aikana paavinistuin on ollut tyhjillään (sede vacante) 13-20 päivää. Nämä tilastotiedot viittaisivat siihen, että viimeistään ensi viikon alkupuolella uusi paavi on valittu ja vihitty virkaansa.

Se jää nähtäväksi.

Samoin kuin paavin vaikutusvalta emeritus paavin kanssa. Sellaista tilannetta ei katolisessa kirkossa vähään aikaan ole ollut.

Benedictus XVI oli ensimmäinen paavi, joka pidätti julkaisujensa tekijänoikeudet itsellään. Reilun miljardin jäsenen kirkkokunnan johtajan kirjoituksia ajattelisi menevän kaupaksi kohtuullisia määriä, joista eläkeläiselle on kohtuullinen pesämuna jäänyt. Tunnetustihan paaville ei palkkaa makseta.

Kun ei ole varaton, niin ei ole armon varassa.

Ville Vallaton

Tänään 1951 Yhdysvalloissa ilmestyi ensimmäinen Dennis the Menace -sarjakuvastrippi. Hank Ketchamin (1920-2001) luoma hahmo opittiin Suomessa tuntemaan nimellä Ville Vallaton Seuran sivuilta ja omasta sarjakuvalehdestään. Suomessa Ville Vallaton sarjakuva jäi 1980-luvulle, mutta tunnetaan edelleen kauppojen jäätelöaltaissa ja drinkkibaareissa. Maailmalla Vallaton seikkailee edelleen myös sanomalehtisarjakuvassa.

Ville Vallaton oli amerikkalainen vastine naapurin Eemelille. Toimelias Ville touhusi kaikenlaista, mutta kaikki tahtoi kääntyä naapurin Karjusen sedän harmiksi. Niin kuin yllä olevassa viimeiseksi jääneen Ville Vallaton -lehden kannessa.

Sarjakuvan ystäville on harmi, että Ketcham käytti paljon apupiirtäjiä, tai suoraan sanottuna, teetti töitä muilla ilman suurempaa ohjausta. Suuri osa Suomessa nähdyistä Vallattomista on muiden piirtämiä. Sarjainfossa 127 (2005) Jyrki Vainio kehuu Ketshumin yksiruutuisten olleen parhaimmillaan hienoja. Sitä samaa ei voi sanoa muusta materiaalista. Silti signeeraus oli kaikissa sarjoissa sama. Nyttemmin Ketchumin töitä on julkaistu Complete-kokoelmina.

Ketchumin ei tarvinnut hakea mallia sarjakuvalleen kaukaa. Hänen oma, sodan jälkeisessä vauvabuumissa syntynyt poikansa Dennis sai kunnian olla esikuvana. Ketchumien perhe-elämä edustaa pika-avioliittojen nurjaa puolta. Äiti alkoholisoitui 1950-luvun mittaan pahasti ja teki vuosikymmenen lopulla itsemurhan. Vaurastunut isä muutti 1960 Sveitsin Geneveen hulppeisiin tiloihin työskentelemään. Villi tenava Dennis oli aikuistuttuaan mukana Vietnamin sodassa ja sai siellä lopullisen hermoromahduksen. Isä hylkäsi sairastuneen lapsensa ja anoi jopa lähestymiskiellon pojalleen.

Ei ollut hääviä olla Ville Vallattoman esikuva.

Laadustaan huolimatta Ville Vallaton oli pitkäikäinen sarjakuvalehti. Suomessa se ilmestyi vuosina 1960-1982 ja 1987-1989. Parissa Semicin sarjakirjassakin Ville seikkaili. Kansallisbibliografian mukaan lehti ei olisi ilmestynyt 1979-1986, mutta populaarikulttuuriin laajasti perehtyneen Moogin tiedot lienevät luotettavammat.

Milloin Suomessa ei tarvitse mennä kouluun?

Ala-asteikäisinä lapset tiedustelivat, että milloin Suomessa ei tarvitse mennä kouluun. Kysymys liittyi ulkomaisista tv-sarjoista ja kirjoista tuttuun tilanteeseen, jolloin lapset saivat vapaata esimerkiksi lumimyrskyn vuoksi. Isän piti tuottaa pettymys, sellaista säätä Suomessa ei olekaan joka sulkisi koulut.

Kysymys tuli mieleen illalla Keskisuomalaisen kerrottua Vaajakummun koulun katon romahtamisesta. Viikonloppuna koulun sisäkatto oli pudonnut alas. Silti Vaajakummun oppilailla on tänään koulua normaalisti. Oppitunnit pidetään Vaajakosken yläkoulun ja liikuntahallin tiloissa.

Suomessa on koulua aina. Poikkeuksetta. Kouluopetusta järjestävät kunnat on velvoitettu pitämään koulut auki 190 päivää vuodessa. Poikkeuksiksi perusopetuslaki tunnistaa vain arkipäiviksi sattuvan itsenäisyyspäivän, loppiaisen tai vapun. Lupapäivien antaminen velvottaisi kunnan järjestämään opetusta jonakin muuna päivänä.

Lastenkirjoissa lupapäivä koulusta merkitsee vapaata joutilaisuutta, joka johtaa johonkin seikkailuun. Jostakin arkisesta hitaudesta päädytään vilkkaaseen mielikuvitusmaailmaan. Suomalaisille vastaava tilanne voi syntyä ainoastaan loma-aikana.

Oululaisten koululaisten hiihtoloma päättyi eilen. Nuoriso otti kaiken irti joutilaisuudesta. Millaisiin (mielikuvitus)maailmoihin he viime viikolla pääsivät, sitä ei isälle kerrottu.

Muumipeikko auttaa

Olette varmaan huomanneet Lehtipisteissä ja kaupan kassojen tuntumassa myynnissä olevat Pixin minikirjat. Erilaisia teoksia Minikirjastossa on ilmestynyt runsaasti, nyt helmikuussa tarjolle tulleet Muumipeikko-kirjaset ovat saaneet järjestysnumerot 250-253. Riina ja Sami Kaarlan tekemät Muumi-kirjat ovat aikaisemmin ilmestyneet kovakantisina luukkukirjoina (Tammi 2009).

Muumipeikko auttaa -kirjasessa on Muumipeikon syntymäpäivä. Parhaansa mukaan päivänsankari yrittää auttaa omien juhliensa järjestämisessä, mutta kaikki tuntuu epäonnistuvan. Lopulta Muumipeikko lannistuu. "Aiheutan pelkkää harmia. Kukaan ei varmaankaan tule juhliini."

Loppu on kuitenkin onnellinen. Kaikki ovat tulleet huvimajalle juhlimaan Muumipeikon syntymäpäivää. Lahjojakin on tuotu.

Nämä kirjat, sarjassa on Muumipeikon auttamisen lisäksi ilmestynyt Muumipeikko eksyy, Muumipeikko herää ja Muumipeikko seilaa, sopivat hyvin luettavaksi alle kouluikäisille. Vaikka luukkuja ei ole, niin yhdessä katseltavaa ja ihmeteltävää on sopivasti.

Tohtori K:n neuvot

Torstaina Oulun sarjakuvaseuran Sarjakuvaklubilla oli Tohtori K kertomassa sarjakuvien tekemisestä ja historiasta. Ohjeet ja neuvot ilmestyvät myöhemmin seuran Ruutukaava -nettilehdessä.