Roikosen Normipäivä

Tänään Myllytullin koululla Oulussa julkistetaan Jii Roikosen (s. 1970) Normipäivä I-II. 11-osainen, alumiinilevyille tulostettu työ pitää sisällään paljon yksityiskohtia ja jopa tehtäviä. Ilokseni pääsin seuraamaan pystytystä, ja nappasin muutaman kuvan muistoksi.

* Jii Roikonen: Normipäivä I-II. 2013.

Vanhoja aikoja, vanhoja arkkitehtejä

Matti Heikkinen esitelmöi.

Pohjois-Suomen SAFA on järjestänyt Oulussa jo 21 Pecha Kucha -iltaa. Tilaisuuksissa on arkkitehdit ja monet muutkin kulttuurialan ihmiset ovat lyhyessä ja napakassa paketissa käsitelleet jotakin valitsemaansa aihetta. Kahteenkymmeneen kuvaan ja neljäänsataan sekuntiin saa tiivistettyä oleellisen tai voi tarjota väläyksiä sieltä täältä.

Torstai-iltana Tubassa oli esiintymässä rakennusalan vanhoja, jo eläköityneitä vaikuttajia. Tästä juontui illan otsikkokin, "wanhat hyvät ajat". Esitykset aloitti maaherra Eino Siuruainen, ja niitä jatkoivat maankäyttöpäällikkö Paavo Littow ja koko joukko arkkitehtejä.

Vaikka vanhaa muisteltiinkin ei uusi jäänyt huomiotta. Rakennusneuvos Matti Heikkinen oli koonnut esityksensä arkkitehtien työvälineiden muuttumisen ympärille. Valkoiset takit ja viivaimet ovat työssä jääneet nykyisin vähemmälle. Heikkinen viittasi myös uuden Sokoksen rakentamiseen ja Rotuaarin mahdolliseen kattamiseen.

Asemakaavapäällikkö Rauno Anttila kertasi Oulun matkakeskussuunnitelmien aikaisempia vaiheita. Radan toiselle puolelle ei näissä suunnitelmissa ole juurikaan kajottu. Linja-autoasemaakaan ei ole koskaan rakennettu niin suureksi kuin alkuperäisten suunnitelmien tarkoitus oli. Maankäyttöpäällikkö Littow peräänkuulutti laaja-alaista kokonaisnäkemyksen muodostamista. Toisen kunnan rakentaminen ei saisi häiritä naapurin rakenteita ja liikennevirtoja.

Anja Allas käytti Lassia esimerkkinä lapsen tavasta ajatella.

Anja Allas pohti lapsille parasta leikkipaikkaa. Allas on tutkinut leikkipaikkarakentamista pitkään. Silti käyttäjänäkökulman ottaminen on aikuistelta äärimmäisen vaikeaa. Kyselyissä parhaat lapsuusmuistot ovat jätemailta ja metsien reunoilta, joissa mielikuvitusta on rajoitettu mahdollisimman vähän. Martti Karsikas esitteli suunnittelemiaan koulu- ja päiväkotirakennuksia. Erääseen päiväkotiin hän oli välttämättä halunnut sadekatoksen sijaan kuistin nimenomaan monien positiivisten lapsuusmuistojen perusteella.

Asioihin on hyvä saada perspektiiviä. Sellaista tässä tilaisuudessa oli  tarjolla.

Seuraava Oulun Pecha Kucha on jo 10. päivä joulukuuta. Silloin aiheena on Myllytulli.


* Pecha Kucha Oulu

Onko autolla sukupuoli?

Teija Försti
Vauhtikausi - Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa
Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 371
Turun yliopisto, 2013


Joulukuun puolivälissä Teija Försti väittelee Turun yliopistossa autoilun sukupuolesta 1920-luvulla. Väitös tuli ripustukseen eli julkisesti nähtäväksi nettijulkaisuna muutama päivä sitten. Oppiarvoa tavoitellaan perinteisesti monografialla, vaikka historiassakin suuntaus on yhä enemmän artikkeliväitösten suuntaan.

Suomessa autoistuminen alkoi varsinaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Toki autoja oli ollut jo 1900-luvun alussa, ehkä jopa aavistuksen 1800-luvun puolellakin. Ainakin pietarilaisten ylimysten uusia menopelejä oli nähty Terijoella ja Kannaksella. Sota katkaisi kehityksen moneksi vuodeksi ja vuonna 1919 kaikki alkoi melkein kuin alusta.

Vielä 1920-luvun kuluessa autoilun tulevaisuuden läpimurto ei ollut varma asia vaikka auto, automobiili, lehtikirjoituksissa ja mainoksissa sellaiseksi mielellään esitettiin. Siksi ajanjakso sopiikin mainiosti auton sukupuolen, tai laajemmin, teknologian sukupuolittumisen tarkasteluun.

Förstin läpikäymässä aineistossa puhutaan paljon autoista nuorten miesten kapineina ja vähiten uutuutta ymmärtäviksi leimattiin vanhat akat. Försti kohottaa käsittelynsä sanojen yläpuolelle laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. "Nuori mies" oli ylipäätään uuden aikakauden symboli, konservatiivisin aikaisemmin totutuista tavoista kiinnipitäjä oli "vanha akka".

Jopa samaa automerkkiä ja mallia saatettiin 1920-luvun mittaan mainostaa sekä miehille ja naisille. Eri kohteille suunnatuissa mainoksissa korostettiin auton eri ominaisuuksia. Sama auto saattoi olla sekä kiitävä fallos että lämmin pesä.

Förstin mukaan ei voida sanoa, että auto olisi 1920-luvulla ollut miehinen esine, teknologia. Edes kilpa-autoilu ei ollut yksin miesten asia. Merkitykset syntyvät sukupuolittumisen, kulttuurin ja teknologian muodostamassa kehässä.

Auto, teknologia ei siis sisäsyntyisesti ole sukupuolittunut asia. Teknologia on sukupuolittunut vasta myöhemmin miehiseksi, toisenlaisissa kulttuurisissa oloissa tuotettuna. Voisi ajatella, että sata vuotta myöhemmin autot olisivat "vanhojen akkojen", taantumuksellisten konservatiivien asia.

Mielenkiintoista ajateltavaa Försti tarjoaa. Loppuluvussa hän pohtii jatkotutkimuksen aiheeksi 1920-luvun rallikuskin sukupuolittumisen tarkastelua. Usutan aiheen kimppuun. Miehisyyden linnakkeiden yksityiskohtainen syynääminen saattaa paljastaa jotakin oletetusta suuresti poikkeavaa.

Junnu ja Alli menivät vihille autossa.
Mutta kumpi oli naimatavan valinnut?

* Teija Försti. Vauhtikausi. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 371. Turun yliopisto, 2013 (pdf)

Kvaakkiin kirjoitettua

Out of Tune

Lauri Manner &Valtteri Tavast:

Aamuruskon saari

Dagen Efter

Lisäksi kirjoitin pikku-uutisen JP Ahosen ja KP Alareen Perkeroksen pääsemisestä kansainväliseen levitykseen:

Perkeros Ranskaan ja Yhdysvaltoihin

Kannattaa huomata myös Läskimooses-lehden lukijakilpailu, jossa voittaja saa oman passikuvansa superjättilakanakokoiseksi julisteeksi.

Voita omalla naamalla!

Talvi, hanki

Viikonloppuna taisi tulla pysyvä lumi. Sunnuntaina aurinko pilkisteli lumisten puiden raoista.