Yhtä ja toista merikorteista, salakareista ja julkisuudesta

Tänään vietetään J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. Sen kunniaksi otin kirjahyllystä Th. Reinin Snellmanin elämäkerran toisen osan ja avasin sen satunnaisesti sivulta 185.

Th. Rein (1838-1919, kuvassa yllä) oli Aleksanterin yliopiston filosofian oppituolin haltija J. V. Snellmanin jälkeen. Hänen tehtäviinsä luontevasti kuului edeltäjänsä elämäkerran kirjoittaminen ja kohottaminen kansallisfilosofin asemaan.

Elämäkerran toisen osan sivulla 185 ollaan vuodessa 1856. Suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörinä oli kreivi F.W.R. Berg, josta ei pidetty yliopistolla. Vaikka Reinin mukaan Berg oli "älykkäin kenraalikuvernööri" Suomessa sitten vuoden 1809, niin kovin sopivana häntä ei virkaan pidetty.

Yliopistolaisia kiukutti etenkin tiukka sensuuri. Rein siteeraa Bergin elämäkerran kirjoittaja Philippaeusta, jonka mukaan "sensori Heimbürgerin ei tarvinnut käydä saunassa; kenraalikuvernööri löylytti häntä kyllin usein".

Vuonna 1856 piti ilmestyä G. Ehrströmin julkaiseman Dagen-lehden ensimmäiset näytenumerot. Ensimmäisessä näytenumerossa oli kirjoitus Yhtä ja toista merikorteista, salakareista ja julkisuudesta, jossa leikillisesti kuvailtiin vaikeuksia joita julkaisijoilla oli sensoreiden kanssa. Luonnollisesti kirjoitus johti painoluvan kieltämiseen.

Valituskierre päätyi hieman epätavallista reittiä kreivi Bergin pöydälle. Rein manailee, että Berg sai näin liikaa valtaa suomalaisen lehdistön suhteen. Tämä kaatui myös Snellmanin niskaan. Rein kirjoitti:

Snellmankin oli sanomalehdentoimittajana tuon tuostakin Bergin ahdisteltavana, niin että Litteraturbladinkin ilmestyminen siten joskus myöhästyi. 

L’homme au masque de fer

Iltapäivälehdetkin kirjoittivat, että Rautanaamion henkilöllisyys olisi selvitetty. Vuonna 1703 kuollut ranskalainen, nimettömänä yli kolmekymmentä vuotta eri vankiloissa pidetty mies olisi professori Paul Sonninon mukaan ollut Eustache Dauger, kirjanpitäjän palvelija.

Sonnino tuoressa kirjassa The Search for the Man in the Iron Mask: A Historical Detective Story (Rowman & Littlefield, 2016) jäljittää kirjailijoita ja elokuvatekijöitä vuosisatoja kiehtoneen hahmon taustoja. Motiivina Daugerin nimettömään vangitsemiseen 1669 olisi ollut Ranskan ja Englannin liittolaisneuvottelut, joita olisi saattanut häiritä tieto suuren eminenssin, kardinaali Mazarinin (k. 1661) Englannin kuningashuoneelta tekemästä huomattavasta kavalluksesta. Dauger oli tietoinen rahan liikkeistä, koska oli toiminut Mazarinin kirjanpitäjän palvelijana.

Selitys tuntuu uskottavalta. Potentiaalinen tietovuotaja otettiin valtion huomaan, eikä häntä enää voitu vapauttaa myöntämättä syytä.

Sonnino kertoi Futurityn haastattelussa, että olennaista uudessa teoksessa on uusi tutkimusmetodi. Sitä hän kutsui radikaaliksi empirismiksi. Daugerin nimi ja ammatti on tiedetty jo pitkään, mutta kenen kirjanpitäjän palvelija hän oli on uutta tietoa.

Kirjoittajan mielestä historiaa kirjoitetaan liian usein oppiarvojen ja -asemien tuoman arvovallan turvin. Radikaalia empirismiä hän pitää ratkaisuna auktoriteetilla kirjoittamisen ongelmiin.

En tiedä tarkkaan mitä Sonnino radikaalilla empirismillä tarkoittaa. Termi on tuttu pragmatismin isän William Jamesin (1842-1910) ajattelusta. Käytännössä Jamesin radikaali empirismi on sama kuin mitä empirismillä nykyisin tarkoitetaan: järjen käyttöä ja hyvää lähdetyöskentelyä.

En tunne yhdysvaltalaista historiankirjoitusta niin hyvin, että voisin sanoa Sonninon kuvaamasta ongelmasta mitään. Mutta perusasioita ei koskaan voi korostaa liikaa.


* Historian Says 'Man in the Iron Mask' Was This Valet. Futurity.

Corto Maltesen onnistunut paluu

Juan Díaz Canales - Rubén Pellejero
Corto Maltese - Keskiyön auringon alla
suom. Heikki Kaukoranta
Jalava 2016


Alkuvuoden eniten huomiota saanut sarjakuva-albumi on luultavimmin ollut uusi Corto Maltese - Keskiyön auringon alla. Hugo Prattin (1927-1995) luoma onnensoturi ja laivaton kapteeni on palannut sarjakuvamaailmaan uusin seikkailuin. Suomessa Maltesen seikkailuja on 1970-luvulta lähtien julkaistu tasaiseen tahtiin ja tällä vuosituhannellakin on saatu uusittuja väripainoksia lähes vuosittain. Sankari ei ole siis kadonnut. Aivan kaikkia Hugo Prattin sarjakuvia ei vielä ole suomennettu, mutta julkaisemattomissa ei ole Corto Maltese mukana.

1970-luvulla julkaistu NonStop tutustutti monet suomalaiset Maltalla syntyneeseen sankariin. Corto Maltese oli lehden sarjakuvista "aikuisin", tarinoiltaan lukijalle vaativin. Lehden lukijapalstalla Maltesen korvaamista muilla sarjakuvilla toivottiin usein. Päätoimittaja Soile Kaukoranta piti kuitenkin päänsä. Paneutumalla Corto Maltese avasi uusia maailmoita nuorellekin lukijalle.

Hugo Pratt toivoi sankarinsa jatkavan seikkailuja. Perikunta ei ole pitänyt kiirettä toiveen toteuttamisessa. Uusintalaitoksissa on riittänyt lukijoille ja kustantajille. Ajatus uusista tekijöistä on vaatinut kypsyttelyä puolin ja toisin.

Canalesin ja Pellejeron albumi palauttaa Corto Maltesen NonStopeista tuttuihin kuvioihin. Prattin myöhäistuotannon esoteria loistaa poissaolollaan. Maltese on taas perinteisempi seikkailija, joka tosin seilaa paljon kylmemmillä vesillä Alaskan rannikolla. Episodeista koostuva albumi on samantahtista kerrontaa johon nuorena tutustuin.

Corto Maltese palaa myös ajallisesti ensimmäisten seikkailujensa aikaan. Alaskassa seikkaillaan vuonna 1915, heti Suolaisen meren balladin jälkeisessä ajassa.

Tervetuloa takaisin, Corto Maltese.

Euroopalle

Tänään on Eurooppa-päivä, tänään on siis liputettu Euroopalle. Päivän juhlatapahtumat ovat keskittyneet lähinnä Belgiaan ja Makedoniaan. Suomessa ei virallisluontoista juhlintaa ole järjestetty.

Meidän taloyhtiö liputtaa, ja niin useimmat naapurustonkin, mutta Oulun pääkirjastolta napattu kuva kertonee nykyisestä innostuksesta.

Ehkä tämä on vain tyly välikuva. Vielä tänään Eurooppa-päivän kunniaksi pääkirjaston ala-aulassa järjestetään vanhan musiikin konsertti klo 16.

Saima Harmajan runous

Tänään 1913 syntyi Saima Harmaja (k. 1937). Nuorena kuolleen runoilijan merkkipäivänä muistutan netissä luettavissa olevasta tuotannosta.


Kokoelmat:

Huhtikuu (1932)

Sateen jälkeen (1935)

Hunnutettu (1936)

Kaukainen maa (1937)


* * *

Kokoelmien ulkopuolisia runoja