Scott Joplin rags

Legendan mukaan tänään 1868 syntyi Teksasissa Scott Joplin (k. 1917). Ragtimen kehittäjän tuotokset ovat tuttuja erityisesti 1900-luvun alun mykkäfilmeistä, ja ajoittain tuo tyyli on noussut suureenkiin suosioon.

Muistan joskus 1980-luvulla ostaneeni Scott Joplinin LP-levyn. Varsinaisesti Joplin ei koskaan levyttänyt, mutta sitäkin ahkerammin hän soitti pianorullia. LP-levyllä oli raitoja, joilla soitti levytysstudioon viety automaattipiano. Koska Joplin oli soittanut alkuperäiset rullat, niin tavallaan oli kyse "Scott Joplinin ley". Kaikki raidat eivät tainneet olla Joplinin soittamia, sillä niitä oli enemmän kuin seitsemän vuonna 1916 tehtyä rullaa.

Jälkikäteen ragtime ja Joplin on otettu osaksi jatsin kaanonia. Joplin itse halusi yhdistää taide- ja populaaria musiikkia. Vuonna 1899 nuottifirman kanssa tehty sopimus Maple Leaf Ragista takasi hänelle kohtalaisen toimeentulon, vaikka rojaltiprosentti oli vain yksi. Joplin sävelsi oopperankin, mutta se on jäänyt ragtimen varjoon.

Laatua rakentamiseen

Ai Saukonpaaden Hitas-taloissakin ollut kosteusvaurioita. Erään rakennusfirman prosesseissa pahasti vikaa - ja valvooko kukaan viranomainen kosteudenhallintaa työmailla? https://t.co/ZkuGwNi6tn

— Jussi Kivimäki (@tumpeG) 22. marraskuuta 2017

Helsingissä on jälleen ilmennyt kosteusongelmia. Twitterissä kyseltiin, kenelle viranomaiselle asian valvonta olisi kuulunut. Oulun rakennusvalvonnan tiedotusta vuosia seuranneena voin sanoa, ettei muutaman kympin peitteissä säästäminen miljoonataloja rakentaessa ei kannata. Eikä miltään viranomaiselta voi edellyttää, että he jokaisen työpäivän päätteeksi kävisivät katsomassa ovatko keskeneräiset rakenteet käyty suojaamassa.

Akateemisesta maailmasta on jo vuosia todettu, että rakennusyhtiöitä ei kiinnosta laatu. Professorit ovat esittäneet ratkaisuksi rakennusmääräysten väljentämistä, RT-kortistossa annettujen sääntöjen määrää on ehdotettu pudotettavaksi kolmasosaan tai vähintään puoleen nykyisestä.

Meidän taloyhtiössä putkiremontin yhteydessä uusittiin kylpyhuoneet. Vanhan talon pienissä tiloissa ei ollut suihkuseiniä, joten nykymääräysten mukaan sellaiset sinne oli asennettava. Nyt siellä ei ole kunnolla tilaa suihkussa käymiselle eikä pesukoneelle. Remontti-informaatiotilaisuudessa rakennusyhtiön edustaja tyytyi toteamaan, että ”jos te otatte sen pois remontin valmistumisen jälkeen, niin se ei enää kuulu meille”. Jos suihkuseinän ottaisi pois, kylpyhuoneen seinään jäisi reiät, joiden kautta kosteus luultavimmin pääsisi suojauksen läpi seinärakenteisiin.

Lähes jokaisella asujalla on vastaavia kokemuksia rakennusyhyiöiden kanssa toimimisesta. Ratkaisut tehdään sääntöjä noudattaen eikä ajatella asukasta tai sitä mitä sääntöjen seuraamisesta aiheutuu. Sääntöjen väljentäminen antaisi rakentajille enemmän tilaa ajatella ratkaisujen seurauksia ja toimivuutta.

Vuosi tai pari sitten eräässä gallupissa tiedusteltiin miten yhdistän rakentamisen laadun ja eri rakennusyhtiöt. Vastasin rehellisesti, suurimpien yhtiöiden osalta en pystynyt tekemään mitään eroa niiden välillä. Gallupin tuloksia en ole julkisuudessa nähnyt, mutta tuskin moni muukaan pystyisi asettamaan yhtiöitä paremmuusjärjestykseen. Laatua ei paranneta kyselemällä yleisön mielipiteitä, vaan parantamalla toimintatapoja.

Rakennuksella ja sen osilla on tietyt tarkoituksensa. Rakentaessa kannattaisi pitää ohjenuorana toimivuutta, eikä määräysten mukaisuutta. Toki määräykset on tehty sillä ajatuksella, että niitä noudattamalla päästäisiin hyvään lopputulokseen. Mutta käytännössä aina tarvitaan soveltamista, ei sokeaa noudattamista.

Suomi ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan. Valtiolta on tullut lisää ohjeita ja määräyksiä...

Kvaakissa

Eino Ahonen & Torsti Nordman

Matti maailmalla

Sarjakuvien Suomi 100 / 1962

Pelon laakso

Kustantamo Helmivyö on julkaissut Arthur Conan Doylen Pelon laakson. Teos on neljäs Sherlock Holmes -romaani, alkuaan The Strandissa jatkotarinana ilmestynyt 1914-1915. Kauhun laakso -suomennoksen ensimmäinen osa ilmestyi jo kesällä 1915, Sherlock Holmes oli tuolloin kovaa valuuttaa kustannusmarkkinoilla.

Uusintapainoksia Kauhun laaksosta ei ole otettu, eikä se ole mukana viime vuosina julkaistuissa kootuissa kertomuksissa. Tarina lienee aika vieras monille Sherlock Holmesin ystävillekin.

Pelon laakso pohjautuu vanhaan Timo Tuuran suomennokseen, mutta se on muokattu uuteen, helpommin luettavaan muotoon. Tuo muokkaus on tekemäni. Lisäksi teoksessa on suomennoksen taustaa selvittelevät jälkisanat. Kansi on J.T. Lindroosin.

Kirjaa on saatavissa jo bod.fin kautta. Lähipäivinä se tulee ainakin booky.fin valikoimiin.

Fyysinen kappale

issuussa: osa 1, osa 2