maanantai 1. tammikuuta 2018

Vapaussota toisin mietittynä


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan käytti vuoden 1918 tapahtumista nimeä sisällissota. Twitterissä kokoomuspoliitikko, Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi heti ehdotti, että aloittaisimme käyttämään samaa termiä. Koska Niinistökin käytti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on viime vuoden ajan käyttänyt säännöllisesti termiä vapaussota. Niin ovat oikeistolaiset tehneet laajasti jo sadan vuoden ajan. Välillä käytössä oli kansalaissota, eräänlaisena kompromissina. Poroporvarillisimmat eivät koskaan sitä hyväksyneet.

Tämä keskustelu olisi voinut olla puhtaasti kokoomuslaisten keskinäistä asiallisen termin hakemista, ellei twitterissä keskusteluun olisi puuttunut puolustusministeri Jussi Niinistö. Hän sanoi kannattavansa #vapaussota ja #kapina -käsitteitä.

Jo pari vuotta sitten valmistuneessa ja nyt uusintana nähdyssä Pimeä historia -tv-sarjassa Teemu Keskisarja ehdotti, että vuoden 1918 sodasta voitaisiin hyvin puhua vapaussotana. "Punaisetkin tavoittelivat vapautta", kiteytti Keskisarja.

Tv-sarjassa ei käydä perusteluja sen tarkemmin läpi. Tähänastisen vapaussota-termin käyttäjät ovat yleensä katsoneet, että punaisten tavoitteena olisi ollut liittää Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Perustelu on sama kuin Leninin myöntämän itsenäisyyden yhteydessä. Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden, jotta Suomi voisi liittyä osaksi Neuvostoliittoa.

Oikeistolainen historiantulkinta sulkee ymmärryksensä ulkopuolelle kaiken muun kuin Suomen ja Venäjän väliset suhteet. Suomen kansanvaltuuskunnan itsenäistymispyrkimykset voitaisi ymmärtää osana laajempaa länsieurooppalaista kansantasavaltojen perustamista. Suomi oli asialla saksalaisia ja unkarilaisia aikaisemmin, koska Venäjä (ja Suomi) irrottautui ensimmäisestä maailmansodasta muuta Eurooppaa aiemmin. Maailmansodan viimeisinä päivinä Kielissä alkoi neuvostoihin perustuva matruusikapina, sodan loputtua tammikuussa 1919 Berliinissä oli spartakistikapina ja keväällä syntyivät lyhytikäiset Baijerin ja Unkarin neuvostotasavallat.

Jos ottaa huomioon tämän muun samansuuntaisen liikehdinnän, niin olisi vaikea ajatella suomalaisten punaisten tavoitteena olleen Neuvostoliittoon liittymisen. Poliittinen järjestelmä olisi saattanut olla samantapainen, mutta kansakunta olisi kuitenkin pysynyt Venäjästä erillisenä.

Näin ajatellen vapaussota voisi olla yhteisnimi vuoden tapahtumille, molemmat sodan osapuolet tavoittelivat itsenäisyyttä, vapautta. En kuitenkaan usko nimen kelpaavan vielä pitkään aikaan kaikille. Mutta valkoisten luoman olkiukon purkaminen voisi olla hyvä alku yhteisymmärryksen luomiselle.




torstai 28. joulukuuta 2017

Kumotaan aktiivimalli


Kansalaisaloite uuden työttömyysturvalain kumoamiseksi sai yli 50 000 allekirjoitusta samana päivänä kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti lain. Kuten twitterissä todettiin, niin jonkinlainen viesti tässä lähti päättäjille.

Tarvittava määrä kannatusta aloitteelle kertyi, kuten Yle muotoili, silmänräpäyksessä. Ei arkijärkeen sellainen mahdu, että jotakin rangaistaan asiasta johon hän ei voi itse vaikuttaa. Työnhakija ei päätä rekrytoinneista tai kursseille pääsystä.

Aikaisemmin kirjoitin, että ensimmäiset rangaistukset annettaisi jo vuoden alussa. Lain hionnassa kuitenkin oli päädytty aloittamaan ensimmäinen tarkastelujakso vuoden alusta. Mikäli laki pysyy voimassa, niin ensimmäiset rangaistukset tulevat huhtikuun alussa.

Ellei sitten hae työkyvyttömyyseläkettä.



* Kansalaisaloite Kumotaan HE 124/2017 vp


tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulukuun lisälehtiä


Joulukuussa kahden lehden liitteenä on tullut lisälehti. Aku Ankan mukana tuli tuttu tilaajalahja, numero 51B, joka tänä vuonna oli Joulumanteli. Se sisälsi kolme jouluista tarinaa, johtosarjana Carl Barksin Joulukalkkuna-arpajaiset. Aina ei onnesta ole iloa Hannu Hanhellekaan.



Toinen lisälehti tuli Sarjainfon mukana. Päätoimittaja Aino Sutinen on oikaissut vuosikymmeniä jatkuneen Sarjainfon perinteen, jonka mukaan vuoden viimeinen numero ilmestyy seuraavan vuoden puolella. Nyt kaikki neljä numeroa ilmestyivät samana vuonna.

Sarjainfo 4/2017 on lastensarjakuvaan keskittynyt teemanumero. Onkin sopivaa, että sen liitteenä oli Lasten Sarjainfo, joka antaa viisi näytettä 5-12-vuotiaille suunnatuista sarjakuvista. Toivottavasti näille sarjakuville löytyisi julkaisupaikat, joissa ne tavoittaisivat kohdeyleisönsä. Tämä lehti auttanee sen toteutumisessa.


maanantai 25. joulukuuta 2017

Äänestä parasta käännösalbumia

Kvaakissa voi äänestää vuoden parasta käännösalbumia. Sarjakuvaportaalin toimitus on tehnyt esikarsinnan ja sen läpäisseistä 17 albumista kaikki Kvaakkiin kirjautuneet voivat äänestää yhtä suosikkiaan. Kvaakkiin voi liittyä pelkästään tätä äänestystä varten, kirjautumista edellytetään ääntenlaskun helpottamiseksi.

Tämän vuoden käännössadosta finaaliin ovat päässeet muun muassa uusin Asterix Kilpa-ajo halki Italian, Suomessa vierailleen Riad Sattoufin Tulevaisuuden arabin kolmas osa ja uuden kustantamon, Sinisen Jäniksen molemmat teokset.

Äänestyksen alkuvaiheessa kärjessä parilla äänellä ovat Mikki Hiiri - Zombi-sumppi ja Tex Willer - Loistava lainsuojaton.


* Äänestä v. 2017 paras käännössarjakuva Herra Koipeliini -voittajaksi


sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Joulukaupungit ja joulupääkaupunki


Suomen Turku on julistautunut joulukaupungiksi. Välillä se luopui tittelin käytöstä, mutta nyt se on taas käytössä. Tänä vuonna Turun tuomiokirkosta kaikui perinteiseen tapaan jouluviesti koko maailmaan, kun eri kirkkokuntien johtajat vetosivat rauhan puolesta torstaina 14.12. klo 18 alkaen. Teemana olivat jouluevankeliumista tutut sanat ”Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”.

Mutta muillakin Suomen kaupungeilla on intohimoja joulua kohtaan. Tiernapoika-perinteellä elävöitetään Oulun joulunaikaa, jossakin on julistettu, että Kuopio on joulukaupunki - Kuopio is Christmas town. Helsingin Senaatintorille on joinakin vuosina rakennettu Joulukaupunki. Kauppakamareissa on pohdittu Helsingillä olevan täydet mahdollisuudet kehittyä hienoksi joulukaupungiksi.

Joulun omiminen paikalliseksi tapahtumaksi ei ole vain suomalainen tapa. Euroopasta tiedetään, että Budapest on täydellinen joulukaupunki. Joulun alla kiireisestä EU:n pääkaupungista Brysselistä sukeutuu satumainen joulukaupunki. Tartosta tulee joulukaupunki joka vuosi ja säästä riippumatta! Valkenburg on Hollannin kaunein joulukaupunki. Praha on ihana joulukaupunki! Lisäksi Vilnan vanhankaupungin romanttinen miljöö täyttyy joka vuosi joulutunnelmasta. Saksassa Nürnberg tunnetaan myös joulukaupunkina.

Muuallakin maailmassa on joulukaupunkeja. Chicago on mahtava joulukaupunki! Betlehem – miehitetty joulukaupunki - on joulun alkuperäisin tapahtumapaikka.

Mutta kaikkien näiden yläpuolella on joulupääkaupunki. Se ei ole Betlehem, vaan Strasbourg. Idyllisessä goottilaisen arkkitehtuurin Strasbourgissa yhdistyvät ranskalainen ja saksalainen jouluperinne. Joulupääkaupungin arvoinen suoritus.



* Joulukaupunki



LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset