Pois työpöydältä

torstai 30. toukokuuta 2019

Yhdysvaltain osavaltiot valtakunnallisen politiikan välineinä

Suomenkin uutisissa on tarkkaan seurattu Yhdysvaltain aborttilainsäädännön muutoksia. Republikaanit ovat ajaneet useissa osavaltioissa läpi lakeja, jotka käytännössä kieltävät abortin kokonaan kieltämällä sen kuudennen raskausviikon jälkeen. Tuossa vaiheessa raskautta äiti useimmiten ei edes tiedä odottavansa.

Ajatus on osavaltioiden lainsäädännön kautta saada muutettua koko maata koskevaa laintulkintaa siten, että abortti tulisi kielletyksi. Naisten oikeutta omaan ruumiiseensa vastustavat saivat propagandavoiton kun pienen pieni Saybie-vauva säilyi hengissä. Saybie oli kooltaan pieni, mutta Suomessakin on varhaisemmassa vaiheessa syntyneita lapsia selvinnyt keskoshoidon avulla hengissä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt demokraattien ajama muutos presidentinvaaleihin. Kongressissa muutosta vaalilakiin on ajettu jo 50 vuotta, mutta se ei ole juurikaan edistynyt. George W. Bushin ja Donald J. Trumpin valinta valitsijamiesten äänillä ovat saaneet republikaanit pitäytymään nykyisessä käytännössä.

Jo vuodesta 2007 lähtien osavaltioissa on muutettu tapaa valita valitsijamiehet. Tuolloin Marylandissa muutettiin osavaltion lakia niin, että osavaltion valitsijamiehet tulevat äänestämään sitä ehdokasta, joka on saanut valtakunnallisesti eniten ääniä. Valitsijamiehet eivät siis välttämättä äänestä omassa osavaltiossa suosituinta ehdokasta vaan koko maan ykköstä.

Tällainen muutos on huomattavasti helpompi tehdä kuin kumota perustuslakiin muinoin tehty lisäys. Perustuslakihan jättää osavaltioiden päätettäväksi miten ne edellyttävät valitsijamiestensä äänestävän lopullisessa presidentinvaalissa. Nyt toukokuussa 2019 Uusi Meksiko päätyi viidentenätoista äänestysalueena samanlaiseen päätökseen Marylandin kanssa. Nykyisen tilanteen perusteella seuraavissa vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokas tulee saamaan ainakin 189 ääntä valitsijakokouksessa.

Vastaava muutos on käsittelyssä kymmenessä osavaltiossa. Jos niistä suurin osa siirtyy äänestämään valtakunnallisesti eniten ääniä saanutta, niin jatkossa Yhdysvaltain presidentiksi tulee valtakunnallisesti eniten ääniä saanut. Jos valitsijamiesten enemmistö on sitoutunut valtakunnalliseen tulokseen, niin on kongressissakin helpompi muuttaa perustuslakia. Koska muutos on jo käytännössä tapahtunut.

perjantai 24. toukokuuta 2019

Daniel Cajanuksen tarina - uusi laitos

Alkuvuodesta myin viimeiset kappaleet suomentamastani Thomas Boremanin Daniel Cajanuksen tarinasta. Kainuun tulevan Cajanus-kesän myötä kirjaa on kysytty ja siksipä Kustantamo Helmivyön avustuksella kirjasta on julkaistu toinen laitos.

* Daniel Cajanuksen tarina. bod.fi

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Pursiaisen perustulo

Hei, perustetaan sellainen perustulo, että tulostetaan kaikille ihmisille tosi paljon rahaa. Tietenkin näin voidaan tehdä, mutta hyvien asioiden määrä maailmassa ei lisäänny ollenkaan, sillä että me jaetaan rahaa. Se totta kai voi vaikuttaa siihen miten hyvät asiat jakautuvat maailmassa, mutta se ei tässä mielessä eroa mitenkään... Se on vain tosi huono tapa verottaa ja tehdä tulonsiirtoja.

Heikki Pursiainen on kirjoittanut pamfletin Olette kaikki väärässä (Tammi 2019). Teoksessa Pursiainen käy läpi viime aikoina käytettyjä julkisia puheenvuoroja ja kertoo miten argumentointi yhteiskunnallisissa asioissa niissä ontuu.

Pursiainen oli kertomassa kirjastaan Kalle Haatasen ohjelmassa loppumassa olevalla viikolla. Jo radiohaastattelun perusteella käy ilmi, että Pursiainen peilaa toisten perusteltuja näkemyksiä maailmasta omaan maailmankuvaansa.

Haastattelussa Pursiainen ensimmäiseksi tyrmää Antti Nylenin ajatuksen taiteilijapalkasta. Hän suositteli Nylenille oikeisiin töihin menemistä. Valtiolla ei voi olla velvollisuutta tukea taiteilijoita. Pursiainen vertaa taiteilijoita poliiseihin ja sairaanhoitajiin. Jälkimmäisille maksetaan palkkaa työstä yhteiskunnan turvallisuuden ja hoivan vuoksi, ei siksi, että joku haluaa olla poliisi tai sairaanhoitaja.

Pursiainen on lukenyt Nyleninsä huonosti. Poliisina ja sairaanhoitajana toimimista on usein sanottu kutsumusammateiksi, molemmille on yhteiskunnassa asetettu vaatimuksia, jotka ulottuvat työajan ulkopuolelle. Taiteilijana oleminen on myös kutsumusammatti, ilman taidetta ja kulttuuria yhteiskuntaa ei olisi olemassa.

Ylle kirjattu sitaatti on Pursiaisen radiossa kertoma kiteytys perustulon vastustamiselle. Yksinkertaistetusti perustulo olisi nykyisestä poikkeavaa tulonjakoa, verotusta, ja siksi sitä on vastustettava. Perustulon kaltaisia asioita Pursiaisen mielestä ei voi luoda nykyisin olemassa olevilla rahoilla, vaan niitä varten olisi luotava uutta rahaa. Näin Pursiaisen ajattelussa perustulo jää ikuisesti toteutumattomaksi, koska uuden rahan painaminen vähentää arvoa olemassa olevilta "hyviltä asioilta".

Tällaiset pamfletit ovat hämmentämistä ja yhteiskunnallisen eteenpäin menemisen hidastamista. Miksi jonkun Heikki Pursiaisen maailmankuvan pitäisi olla osa keskustelua, kun samoista aiheista on valtavasti oikeata tieteellistä tutkimusta?