Juhlapainos: Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat

Kyselyihin vastatakseni toimin tänään markkinoijana.

Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat on jälleen saatavana, laajennettuna Archibald Haddockin 70-vuotisjuhlapainoksena. Mukana myös WSOY:n kapteeni Capun sadattelut.

Tilaa Lulu.comista.

Mikä on Anttolan hovin osoite?

Näytä suurempi kartta

Suomalainen paikkatieto on suuressa murroksessa. Vanhoilla, perinteisillä ohjeistuksilla harvempi enää suunnistaa, maanteillekin on annettu katuosoitteet. Etelästä pohjoiseen edennyt uudistus ei ole vielä ihan kaikkien selkäytimessä.

Muutamia päiviä sitten Lapin hätäpuhelut alkoivat ohjautua Ouluun, Rovaniemen hätäkeskus on lakkautettu. Lappilaiset ovat kohisseet uudistuksen tuomista vaikeuksista. Autonsa ojaan ajanut pariskunta yritti saada ambulanssia avukseen, asiallisesti mies kertoi auton olevan ojassa kaksi kilometriä Tankavaaran tienhaarasta etelään. Hätäkeskuksesta oli tämän jälkeen vielä tivattu, että mikä oli tapahtumapaikan osoite.

Karttakeskus on tuottanut uudistuvaan aikaan monenlaista kirjallista ja digitaalista materiaalia. Suomen 100-sarjassa on julkaistu teemoittain tietoja erilaisista kotimaan tutustumiskohteista. Karttakeskuksen verkkokaupassa on tarjolla Suomen 100 Kansantarinat, Kartanot, Museot, Luontokohteet, Lintukohteet ja Lähiruokakohteet.

Suomen 100 Kartanot (Karttakeskus 2011, 3. painos) on kirjoittanut Jussi Iltanen, ja nimensä mukaisesti se esittelee sata suomalaista kartanoa. Yhtenä valintaperusteena on ollut kartanoiden avoimuus, pelkästään yksityiskäytössä oleviin Iltanen ei ihmisiä opasta.

Opaskirjan takakannessa luvataan, että teos sisältää osoitteet ja ajo-ohjeet autonavigaattoria varten. Ajatus tuntui huvittavalta.

Aikoinaan kartanot ovat olleet maamerkkejä kirkkojen ja tienhaarojen tapaan. Ennen ihmisiä on opastettu kartanoiden mukaan, nyt niiden sijainti tehtävä tiettäväksi.

Tosin kartanot ovat Etelä-Suomen juttu. Tokihan pohjoisessakin kartanoista puhutaan, mutta perin vaatimattomia etelään verrattuna ovat Oulun seudunkin kartanot.

Iltasen opuksessa ei esitellä yhtään kohdetta Keski- tai Pohjois-Suomesta. Pohjanmaalta mukana on kaksi, Itä-Suomesta (Savo ja Karjala) myös kaksi. Pohjoisin kohde on Orisberg (Åbergintie 38, Isokyrö). Itäpuolella maata pohjoisin esitelty on Anttolan hovi (Hovintie 101, Anttola).

Ei Iltasen Kartanot huono opas ole. Pääkaupunki- ja Turun seudulla asuvalle, Suomen menneisyyden loistosta kiinnostuneelle se on mitä parhain opas.

Vapaavaltiosta Belgian Kongoksi

Tänään 1908 Belgian kuningas Leopold II (1835-1909, hallitsi vuodesta 1865) pitkän kansainvälisen painostuksen jälkeen luopui henkilökohtaisesti omistamastaan Kongon vapaavaltiosta. Leopold luovutti Afrikan tiluksensa Belgian kuningaskunnalle, siitä lähtien maa tunnettiin Belgian Kongona aina itsenäistymiseen 1960. Suuren maa-alueen Leopold II sai haltuunsa ovelien kansainvälisten neuvottelujen tuloksena 1885.

Kongon vapaavaltion aika on yksi julmimmista siirtomaahistoriassa. Aluetta hallittiin julmasti, väkivallalla. Se ei kuitenkaan ollut pääasiallinen syy kansainväliseen painostukseen. Muut maat investoivat siirtomaihinsa saadakseen tuottoja, mutta Leopold ei näyttänyt käyttävän mitään maidensa kehittämiseen, ei edes maksavan palkkoja työntekijöilleen. Silti valtavasti kumia ja muita raaka-aineita virtasi maailmanmarkkinoille. Leopold oli toimillaan markkinahäirikkö.

Julmuudet Kongossa olivat Suomessakin tiedossa ainakin jo 1896. Tuolloin Suomen Viikkolehdessä Itä-Lontoosta tulleessa matkakirjeessä lähetyssaarnaajat valittivat, että belgialaisten mielivaltainen käytös teki lähetystyön Kongossa mahdottomaksi. "Kongovaltion virkamiehet ja sotilaat menettelivät julmasti ja omavaltaisesti alku-asukkaiden kanssa, vangiten jopa murhatenkin niitä ilman syytä, tai pienistä syistä, joten kansa saa hirmuisen käsityksen valko-ihoisista ja oppii pelkäämään niitäkin, jotka, kuten lähetyssaarnaajia, tulevat heidän luokse itsensä kieltävässä rakkaudessa", valitettiin Viikkolehdessä (9.7.1896).

Suomalaiset lähestyssaarnaajat siirtyivätkin otollisemmille lähetysmaille. Pohjoinen Suomi opittiin Kongon viidakoissa tuntemaan toisin. Belgia värväsi Pohjoismaista koko joukon koneenkäyttäjiä Kongojoelle jokilaivureiksi. Suomesta arviolta toista sataa miestä otti tällaisen pestin, Viikkosanomien mainitussa jutussakin näistä kerrottiin. Jouko Aaltonen on dokumentissaan Kongon Akseli (Suomi 2009) kuvannut yhden suomalaisen jokilaivurin kokemuksia Kongojoella.

Kongolaisille Leopoldin vaihtuminen Belgian valtioon ei tainnut suurta muutosta tuoda. Muutonkin Leopold koetti sovittaa syntejään ennen kuolemaansa. Pari viikkoa ennen kuolemaansa hän nai aatelittoman naisystävänsä, joskaan avioliittoa ei koskaan vahvistettu eivätkä suhteesta syntyneet lapset saaneet virallista asemaa.

Jouko Aaltosen dokumentin jokilaivuri Akseli Leppänen päiväkirjojensa mukaan oli helisemässä jokilaivalla työskentelevien alaistensa kanssa. Luottamusta työyhteisöön ei tahtonut millään syntyä. Turvautuiko Akseli ruoskaan niin kuin monet muut, se jäi katsojan arvailujen varaan.

Isän puolesta

Isänpäivän lukemistoksi sattui Sampo Holkerin Orkideakeikka (Daada 2010), joka sisällöltään osoittautui kuin eilisen juhlinnalle tehdyksi. Tarinassa kolme veljestä tekee kunniaa isälleen.

Tarina sijoittuu juhannusaatoksi 1952. Lahden keskusta on lähes tyhjä, ainoastaan yksi poliisi valvoo koko kaupunkia. Voro seuraa poliisin kierrosta Kansallis-Osake-Pankin kivilinnan nurkan takaa. Sodassa toisen kätensä menettänyt veli on laatinut tarkan suunnitelman. Kun poliisi lähtee kiertämään korttelia, niin on minuutti aikaa tehdä ryöstö.

Varkauden kohde ei kuitenkaan ole pankki, vaan samassa kiinteistössä oleva kukkakauppa. Tarkoituksena on varastaa liikkeen takahuoneessa lukitussa lasikaapissa säilytettävä orkidea.

Veljekset ovat huolissaan isästään. Hänen muistinsa on alkanut heiketä, eikä hän aina edes muista edesmennyttä vaimoaan, poikien äitiä.

Pojat ovat suunnitelleet keikan isäänsä ajatellen. Vielä aatonaattona kaksi veljeksistä arkailee, onhan kyse rikoksesta. "Teimme sodassakin paljon moraalisesti arveluttavia tekoja..." muistuttaa suunnittelija sisaruksiaan.

Varkaus ei suju minuutissa, ja poliisi aloittaa takaa-ajon. Pakoauto kurvaa tyhmästi Radiomäelle, umpikujaan. Poliisi ei saa apujoukkoja, ja hänelle jää mustapekka käteen. Poikien suunnitelma onnistuu.

Sampo Holkeri rakentaa kuuteentoista sivuun ison, herkän tarinan. Isää muistavat pojat eivät ole ehkä järjen jättiläisiä, tai sitten sodan jälkeinen arkitodellisuus on luonut absurdeihin ratkaisuihin johtavan ajatusmallin.

Isää kuitenkin ajatellaan.


* Daada: Orkideakeikka.
* Sampo Holkerin Kolhuja-blogi.

Oulu sumussa, osa 2

Pikisaarensilta

[Sumukuvia 1, 2]

Lämmin, pitkittyvä syksy nostattaa Oulun ja koko pohjoisen lakeuden ylle melkoisia sumuja. Nämä kuvat perjantailta.

Pääkirjasto

Näkymä Vänmanninsaaresta torille.

Merta ei kaupunginteatterin takana erotu.