Vapaavaltiosta Belgian Kongoksi

Tänään 1908 Belgian kuningas Leopold II (1835-1909, hallitsi vuodesta 1865) pitkän kansainvälisen painostuksen jälkeen luopui henkilökohtaisesti omistamastaan Kongon vapaavaltiosta. Leopold luovutti Afrikan tiluksensa Belgian kuningaskunnalle, siitä lähtien maa tunnettiin Belgian Kongona aina itsenäistymiseen 1960. Suuren maa-alueen Leopold II sai haltuunsa ovelien kansainvälisten neuvottelujen tuloksena 1885.

Kongon vapaavaltion aika on yksi julmimmista siirtomaahistoriassa. Aluetta hallittiin julmasti, väkivallalla. Se ei kuitenkaan ollut pääasiallinen syy kansainväliseen painostukseen. Muut maat investoivat siirtomaihinsa saadakseen tuottoja, mutta Leopold ei näyttänyt käyttävän mitään maidensa kehittämiseen, ei edes maksavan palkkoja työntekijöilleen. Silti valtavasti kumia ja muita raaka-aineita virtasi maailmanmarkkinoille. Leopold oli toimillaan markkinahäirikkö.

Julmuudet Kongossa olivat Suomessakin tiedossa ainakin jo 1896. Tuolloin Suomen Viikkolehdessä Itä-Lontoosta tulleessa matkakirjeessä lähetyssaarnaajat valittivat, että belgialaisten mielivaltainen käytös teki lähetystyön Kongossa mahdottomaksi. "Kongovaltion virkamiehet ja sotilaat menettelivät julmasti ja omavaltaisesti alku-asukkaiden kanssa, vangiten jopa murhatenkin niitä ilman syytä, tai pienistä syistä, joten kansa saa hirmuisen käsityksen valko-ihoisista ja oppii pelkäämään niitäkin, jotka, kuten lähetyssaarnaajia, tulevat heidän luokse itsensä kieltävässä rakkaudessa", valitettiin Viikkolehdessä (9.7.1896).

Suomalaiset lähestyssaarnaajat siirtyivätkin otollisemmille lähetysmaille. Pohjoinen Suomi opittiin Kongon viidakoissa tuntemaan toisin. Belgia värväsi Pohjoismaista koko joukon koneenkäyttäjiä Kongojoelle jokilaivureiksi. Suomesta arviolta toista sataa miestä otti tällaisen pestin, Viikkosanomien mainitussa jutussakin näistä kerrottiin. Jouko Aaltonen on dokumentissaan Kongon Akseli (Suomi 2009) kuvannut yhden suomalaisen jokilaivurin kokemuksia Kongojoella.

Kongolaisille Leopoldin vaihtuminen Belgian valtioon ei tainnut suurta muutosta tuoda. Muutonkin Leopold koetti sovittaa syntejään ennen kuolemaansa. Pari viikkoa ennen kuolemaansa hän nai aatelittoman naisystävänsä, joskaan avioliittoa ei koskaan vahvistettu eivätkä suhteesta syntyneet lapset saaneet virallista asemaa.

Jouko Aaltosen dokumentin jokilaivuri Akseli Leppänen päiväkirjojensa mukaan oli helisemässä jokilaivalla työskentelevien alaistensa kanssa. Luottamusta työyhteisöön ei tahtonut millään syntyä. Turvautuiko Akseli ruoskaan niin kuin monet muut, se jäi katsojan arvailujen varaan.