torstai 5. heinäkuuta 2012
Reetta Laitinen: Kirjailija ja madame
Reetta Laitinen
Kirjailija ja madame
Lempo 2012
80 s.
Oskar Pekkala on aloitteleva kirjailija, joka Helsingin seuraelämän pyörteissä tutustuu salaperäiseen madame Creutziin. Heidän välilleen syntyy lyhyt suhde. Pekkalan ja Creutzin avulla Reetta Laitinen kertoo episodein madame Minna Craucherin (1891-1932) ja kirjailija Olavi Paavolaisen (1903-1964) elämien kohtaamisesta.
Minna Craucher (syntyjään Maria Vilhelmiina Aalto, myöh. Lindell) oli sotien välisen Suomen harvoja myyttisiä kulttuurin ja politiikan ihmisiä. Irtolaisuudesta ja pikkurikoksista useita kertoja vankilassa ollut Maria Lindell pääsi vuonna 1923 helsinkiläisen insinööriperheen kotiapulaisena Saksaan. Sieltä hän palasi saksalaisena aatelisena, madame Minna Craucherina, ja aloitti kirjallisen salongin pidon.
Minna Craucher ei ollut Maria Vilhelmiinan ensimmäinen vaihtoehtoinen henkilöllisyys. Viranomaisille hän oli esiintynyt useilla eri nimillä, tosin ilman vastaavaa menestystä. Persoona oli värikäs, muun muassa Joel Lehtonen oli kiinnittänyt häneen huomion ja havaintojen perusteella syntyi hahmo Rakastunut rampa -romaaniin (1922).
Olavi Paavolaisen ura on tunnetumpi. Hän aloitti estetiikan opinnot Helsingin yliopistossa 1921 ja muutamaa vuotta myöhemmin hän tuli tunnetuksi Tulenkantajien jäsenenä. Esikoiskirja ilmestyi 1928.
Paavolaisen opiskeluvuosiin kuului kaikenlaisia kokeiluja ja naisseikkailuja, kuten Craucherin kanssa. Varsinainen suhde kesti vuoden verran, mutta yhteyttä Olavi ja Minna pitivät pidemmänkin aikaa.
Laitisen Creutz kokeilee Pekkalaan tavanomaisia keinojaan suhteen jälkeen. Hän yrittää kiristää myönteistä julkisuutta saanutta kirjailijaa raskaudella ja sikiöllä.
Jälkisanoissa Laitinen kuvailee Craucheria " sairaalloiseksi valehtelijaksi". Hänen elämäntarinansa jää siksi arvailujen varaan. Laitisen ratkaisu kertoa suhteesta kahden sivun episodein on oivallinen. Tarina hahmottuu lukijalle yksittäisten tapahtumien kautta.
Laitinen viljelee puhekuplissaan paljon 1920- ja 1930-luvuille tyypillisiä sanoja ja kielimuotoja. Teini on ikänsä mukaan nelitoistias, ja naisen puhuessa lapsen hankkimisesta miehelle tulee mieleen tarve hankkia preservatiiveja.
Kaksiulottuisuuden kanssa flirttaileva piirrostyyli sopii tarinaan hyvin. Paavolainen tavoittelee modernia, mutta kuinka paljon arjessa ollaankaan vielä kiinni vanhassa, nyttemmin unohtuneessa.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
tiistai 3. heinäkuuta 2012
Kuinka luonto ja nainen valloitetaan?
Marko Nenonen
Kuinka luonto ja nainen valloitetaan? Esseitä elämän erehdyksistä.
Atena 2011
265 s.
Joskus 1990-luvun alkupuolella Jyväskylän historiallisen yhdistyksen tilaisuudessa oli luennoitsijana minulle aikaisemmin tuntematon Marko Nenonen. Hän esitelmöi noitavainoista, ja aloitti raflaavasti liittämällä aiheensa ajankohtaiseen keskusteluun pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin. "EU leviää aivan samoja reittejä kuin noitavainot vuosisatoja aikaisemmin", julisi Nenonen ja sai kuulijakunnan epäuskoiseksi. "Paha taas leviää Suomeen kuten noitavainot." Kuka tämä EU:n ja noidat rinnastava tyyppi oikein on?
Räväkkä alku paljastui retoriseksi tempuksi. Sama kulttuuristen vaikutusten kulkureitit ovat toimineet vuosisatoja ja esimerkiksi noitavainot taannoin ja EU sittemmin ovat samoja väyliä siirtyneet maasta toiseen.
Viime vuonna ilmestyneessä esseekokoelmassa Nenonen kytkee menneisyyttä ja nykyisyyttä osin samoin keinoin. Ajankohtaisimpana laajoja kansanrivejä puhuttavana aiheena ovat romanikerjäläiset. Muuan Vähä-Egyptin kreivi toivotettiin seurueineen tervetulleeksi rahalahjoin Tukholmaan 1512, mutta Suomen puolella (Ahvenanmaalla) heti tuolloin romaneihin suhtauduttiin paljon torjuvammin. Heidät laitettiin tyrmään ja karkoitettiin tulosuuntaansa.
Nenonen esittelee miten koko nykyäänkin puhuttu keinojen kirjo on kerjääviin romaneihin käytetty jo 1600-luvulta alkaen. Pietari Brahe antoi kiertäville romaniperheille maatiloja Kainuusta. Samalla vuosisadalla irtolaiselämää viettävät romanit tehtiin lainsuojattomiksi, jotka oli lupa hirttää ilman oikeudenkäyntiä. Kumpikaan keinoista ei toiminut toivotulla tavalla. Suurimmissa kaupungeissa kerjäävät romanit ovat koetinkivi, joka testaa millaista erilaisuutta siedämme.
Nenosen esseekokoelma jakautuu kolmeen osaan. Nimiessee Kuinka luonto ja nainen valloitetaan? on ensimmäisen osan ensimmäisenä. Kyse on tiedon tavoittamisesta. Hengen voima uuden luomisessa on vahvasti ylikorostettua. Myöhemmin kirjassa Nenonen palaa aiheeseen toisesta näkökulmasta. Arkinen rinnastaminen ja väitteiden asettaminen vastakkain tuottaisi paljon hedelmällisempiä tuloksia kuin samanmielinen hymistely.
Alaotsikossa mainitut erehdykset on tässä yhteydessä ymmärrettävä erittäin laajasti. Liiketaloudellinen erehdys voi ola kansallinen ylpeydenaihe, kuten Concorde ranskalaisille ja briteille. Erehdys on myös sulkea humanistit tekniikan ja yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle -- edes humanistien itse ei tulisi ajatella näin vaikka yliopistoyhteisö ulos jättäytymistä tukisikin. Esimerkiksi käy vaikka latinan professori ja kansanrunouden kerääjä H. G. Porthan (1739-1804), joka johti Kokemäenjoen kanavointia ja kannatti vahvasti yksityistä yrittelijäisyyttä. Porthanilla oli aivan nykyaikainen käsitys valtion ja kunnan töistä.
Nenosen kokoelma tarjoaa paljon anekdootteja kerrottavaksi tämän päivän keskusteluihin. Välillä Nenonen tekee liiankin paljon lukijan puolesta, mutta ei häiritsevässä määrin. Yllättävät rinnastukset antavat uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin.
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Maailman ufopäivä
Tänään vietetään maailman ufopäivää. Eilen on Yhdysvaltain Roswellissa päättynyt nelipäiväinen ufokonferenssi, jossa on alustettu ja keskusteltu tunnistamattomista lentävistä esineistä ja maan ulkopuolisesta elämästä. Tänään ufopäivävä on siis tarkoitus tiirailla taivaalle ja tehdä havaintoja.
Heinäkuun toinen päivä on valikoitunut vuonna 1947 Roswellissa tehdyn havainnon perusteella. Yhdysvaltain armeija on ikävämielisesti väittänyt, että silloin lentänyt esine ei ollut tunnistamaton. Että säähavaintopallo se oli. Vastakkaista näkökantaa puolustavat ovat vedonneet muun muassa tuoreeltaan julkaistuihin sanomalehtiin ja nimettöminä pysyviin Yhdysvaltain armeijan upseereihin.
Paranormaalien ilmiöiden asiantuntijoiden mukaan tietojen saaminen maapallon ulkopuolisesta älykkäästä elämästä on viime vuosikymmeninä helpottunut huomattavasti. Ne älykkäät ovat jo maassa, ja he yrittävät tehdä itseään tykö pikku hiljaa joukkoviestimien eli median kautta.
Esimerkiksi tv-sarjat ovat mitä mainiointa havaintomateriaalia siitä, mihin meitä yritetään ajatuksellisesti sopeuttaa. Viime viikolla päättyneet Salaisten kansioiden uusinnat ovatkin tarjonneet paljon tietoa harrastajille missä ollaan menossa.
Eli jos ei tänään kelit suosi taivaankannen tarkkailua, niin avatkaa televisio. Senkin kautta voi saada kuulumisia ufomaailmasta.
* World UFO Day
sunnuntai 1. heinäkuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
