Pihlajoiden kaksi taakkaa

Tänä syksynä on erityisen paljon pihlajanmarjoja. Oulun katujen varsilla pihlajien norjemmat alaoksat näyttävät melkein maata viistävän. Suuri marjamäärä on saanut monet pohtimaan sananlaskuviisautta.

Kettu tiesi pihlajanmarjojen olevan happamia. Tästä huolimatta Martat tietävät, että niistä saa maukasta Tilhinektaria.

Ei se pihilaja kahta kuormaa kanna. Moderni tulkinta tästä sananlaskusta on ollut, että tulossa olisi vähäluminen talvi. Saatetaan sanoa myös: Ei oksat kestä peräkkäin runsasta marjamäärää ja runsasta lumimäärää. Päinvastainen viesti sanotaan tuoreemmassa sanonnassa suoraan: Tulee paljon lunta, kun on paljon pihlajanmarjoja. On ajateltu, että runsas marjamäärä turvaa lintujen ravinnon, kun paksun lumen alta sitä ei ole helposti saatavissa.

Molempien tulkintojen takana on käsitys luonnosta yhtenä kokonaisuutena. Vanhan kansan sääsananlaskuihin tällainen ajattelu ei oikein sovi. Vanha kansa tulkitsi mieluimmin tarkkoja ajallisia ennusmerkkejä tyyliin Mitä Mattina maassa, sitä Maariana katolla.

Vanhan kansan maailma oli panteistinen. Vaikuttavia voimia oli paljon, ja jos ei käynytkään kuin oletettiin, niin toiset jumalat olivat vaikuttaneet asioiden kulkuun. Monoteistisessa modernissa maailmassa sananlaskuviisauksien paikkansapitävyys on varmistettava toisin.

Hih pihlaja ja muita puita sekkaa! todettiin Kiuruvedellä jo muinoin kun ihmeteltiin.

Amfipoliin Aleksanteri

Amfipoliin leijona (kuvalähde)

Tänään vuonna 356 ennen ajanlaskun alkua syntyi Aleksanteri Suuri. Loppukesästä uutiset ovat kertoneet Pohjois-Kreikassa Amfipoliissa tehtävistä arkeologisista kaivauksista. Tarkoitus on avata Aleksanteri perhehauta.

Se tiedetään, että Aleksanteri Suuri itse ei ole tässä haudassa. Aleksanteri kuoli kesäkuussa 323 Babyloniassa ja hänet kuljetettiin sarkofagissa Egyptiin, hänen mukaansa nimettyyn Aleksandriaan haudattavaksi. Kaikista hänen valloittamista maista Egyptissä eniten arvostettiin kuolleiden kunnioittamista. Hautapaikalla lienee ollut merkitystä myös jälkipolvien faarao-asemille.

Enää Aleksanteri Suuri ei ole Aleksandriassa. Joskus myöhäisantiikin aikana ruumis siirrettiin, mutta varmaa tietoa myöhemmästä hautapaikasta ei ole tiedossa. Tuskin häntä Amfipolisiin tuotiin. 600-luvulla kaupungin akropolis hävitettiin ja 700-luvun lopulla koko kaupunki hylättiin.

Aleksanterin perhehaudan kaivauksissa on päivänpolitiikkaan haiskahtava henki. Kreikalla on pohjoisen naapurimaansa kanssa nimikiista. Kun Kreikan Makedonian maakunnassa on Aleksanteri Suuren perhehauta, niin oikea Makedoniahan on Kreikassa ja heillä on etuoikeus nimen käyttöön? Ennen perhehaudan kaivauksia Amfipoliin akropoliin tunnetuin muinaisjäänne oli leijonapatsas (kuvassa).

On arveltu, että haudassa olisivat Aleksanteri vaimo Roksane ja poika Aleksanteri IV, jotka joutuivat maanpakoon Aleksanterin valtakunnan hajottua. Mutta se selviää aikanaan.

Sinänsä mukava, että Kreikassa on riittänyt varoja arkeologisiin tutkimuksiin, vaikka löydöille on asetettu poliittisia tavoitteita. Toivottavasti tulkintoja ei venytetä liiaksi rahoittajan toiveiden täyttämiseksi.



* Aikaisemmin raportoin, että kreikkalaiset äänestivät Suurin kreikkalainen tv-ohjelmassa suurimmaksi Aleksanteri Suuren.

Oulusta Tromssaan

Kesäaikaan joka aamu hieman ennen puolta yhdeksää kotiovellamme olevalla bussipysäkillä tarvittaessa pysähtyy Oulusta Tromssaan menevä linja-auto. Kohta kesä on ohi, Tromssan vuoro kulkee sunnuntaina 21. syyskuuta viimeisen kerran. Seuraavan kerran vuoroa ajetaan ensivuonna, päivittäin kesäkuun 2015 alusta.

En ole kertaakaan kulkenut tuota väliä. Silti vuoron kulkeminen tuo hyvän mielen. Kuten Joni Skiftesvik eräässä haastattelussaan sanoi, parasta Oulussa on se, että täältä pääsee Jäämerelle.

Näin perjantaisin vuoro on pidennetty välille Helsinki - Tromssa. Auto lähtee Kampin linja-autoasemalta illalla kello 22.00. Huomenna aamulla se jatkaa Oulun linja-autoasemalta 8.15 kohti pohjoista. Ennen puolta yhdeksää se on meidän ulko-oven kohdalla. Perillä se on lauantai-iltana 19.30 Norjan aikaa.

Linjaa ajaa Eskelisen Lapin-linjat. Kesäisin sillä on vuorot myös Altaan, Nordkapiin, Vesisaareen ja Kirkkoniemeen. Aikatauluihin voi tutustua yrityksen nettisivuilla. Hinnaston mukaan Oulusta Tromssaan menolippu olisi 115 euroa, Helsingistä lähtien 162,-.

Lokakuussa piti alkaa lentovuoro Oulu - Luulaja - Tromssa. Ruotsin taannoiset vaalit kuitenkin sotkivat järjestelyjä, sillä Norrbottenin maakunnan tukipäätöstä lentolinjalle ei voitu tehdä tässä aikataulussa. Nyt vuorolennot ovat alkamassa tammikuussa 2015. Oulun kaupunkikin tukee linjaa huomattavalla summalla. Lentoliput tullevat myyntiin marraskuussa.

Oulun kaupungin elinkeinoasioita hoitava BusinessOulu on järjestänyt lokakuuksi Tromssaan täkäläisten yritysten esittäytymistilaisuuden. Josko uusi lentoyhteys poikisi uudenlaista kauppaa ja yhteistyötä. Tilaisuus pidetään lokakuussa vaikka lentolinja myöhästyy.

Menee siinä mukana hieman kulttuuriakin. Tromssan Suomi-viikolla on Oulun sarjakuvaseuran järjestämä pop up-sarjakuvakeskus.

Peilaileva Mowgli

Olivier Schrauwen
Mowglin peili
Huuda huuda 2014


Rudyard Kiplingin kertomuksessa Mowgli tulee Intian viidakoista ihmisten pariin nuorena miehenä. Hän on kiinnostunut metsänvartijan palvelijan tyttärestä ja vastakaikua saatuaan hän jää ihmisten pariin. Olivier Schrauwenin sarjakuvassa Mowglin peili (Huuda huuda 2014) syvennytään viidakkopojan elämään hetkeä ennen ihmisten pariin siirtymistä.

Olivier Schrauwenilta on aikaisemmin suomennettu kaksi teosta, Poika kulta (2008) ja Mies joka antoi partansa kasvaa (2011). Näissä isoissa, kovakantisissa teoksissa ulkoasu on hieno ja tarkkaan harkittu. Uutuus tässä suhteessa vaikuttaa ensinäkemältä päinvastaiselta. Mowglin peili on muovipussiin pakattu, huokoiselle paperille painettu, nidottu läpyskä. Muovipussi on tarpeen, sillä kansia ei ole tehty yhtään vahvemmalle paperille kuin sisäsivuja.

Aikaisemmissa suomennoksissa värimaailma oli vanhojen sarjakuvien maailmasta, ikääntyneiden lehtien sivuilta. Uutuus menee tässä suhteessa askelta pidemmälle. Koko julkaisu on kuin vuosikymmenien takaa, ajoilta jolloin sarjakuvia julkaistiin massatuotteina mahdollisimman halvalla. Tätä korostaa Suomessakin 1950-luvulla paljon käytetty kaksiväripainatus. Sen asemointi on monin paikoin pielessä, aivan kuin muinoin. Ulkoasu henkii jonkinlaista siirtomaatuotantoa, on "vähäarvoisuudestaan" huolimatta tarkkaan harkittu.

Viidakkopoika Mowgli on selvästi miehistymässä. Ensimmäisen ruudun viiksihaivenet määrittelevät sankarin iän tarkasti. Tämän ikäinen luonnonlapsi etsii itselleen kumppania, jotakuta johon verrata, peilata itseään.

Schrauwen kuvaa sarjakuvansa sivuilla peilailua konkreettisesti. Sivun toinen laita on Mowglin, toinen peilattavan. Myös veden pinnasta käydään ahkerasti tarkistamassa mitä näkyy. Mowgli tarkastelee itseään suhteessa useaan viidakon eläimeen. Lopulta oikea vertailukohta löytyy.

Sarjakuvan sanattomuus sopii teemaan erinomaisesti. Eiväthän peilit vastaa ja kerro totuuksia kyselijöille muualla kuin saduissa.



* Huuda huuda
* Rudyard Kipling. Metsässä.
* Jan Wibergin arvio Kvaakissa

Skotlanti itsenäistyy, vai itsenäistyykö?

Huomenna skotlantilaiset äänestävät maansa itsenäisyydestä. Englantilaisten konservatiivien kampanjointi Ison-Britannian hajoamista vastaan on tarjonnut humoristeille monenlaista virikettä. Buzzfeedissä esimerkiksi arveltiin, että jos kansanäänestyksessä päätetään itsenäistyä, niin seuraavan aamun The Sunin kansi olisi ylläolevan kaltainen. Tarvitsemme isomman muurin.

Vitsi olisi hauska, jos sillä ei olisi todellisuustaustaa. Skotlannin itsenäisyyspuolue on selkeästi ilmaissut, että se haluaa sosiaalisesti vastuuntuntoisemman hallinnon. Se haluaisi Skotlannin olevan yksi Pohjoismaista. Iso-Britannia on irrottautunut jopa EU:n sosiaalilainsäädännön periaatteista, sosiaaliturva ei ole järin kaksinen ja esimerkiksi työntekijöiden lakko-oikeutta ei kunnioiteta niin kuin muualla Euroopassa.

Perusenglantilaiset ovat maalanneet Skotlannin itsenäistymisestä uhkakuvia, joihin sisältyy uuden pohjoisen naapurin kautta tulevat pakolaisvirrat. Jos Skotlanti aloittaa hyvinvointivaltion rakentamisen, siihen sisältyy perusenglantilaisten arveluissa vapaa maahanmuuttopolitiikka. Kun kovin kummoista rajavalvontaa ei Englannin ja Skotlannin rajalle pystytetä, niin siirtolaisvirrat pääsevät vapaasti Lontooseen. Ei hyvä, sanovat englantidemokraatit.

Me Suomessahan tiedämme kuinka todellinen tällainen maalailtu uhka on. Siirtolaisten virta Tornion kautta Ruotsista Suomeen on hämmästyttävä ilmiö. Yhtä uskottavasti Underground Magazine kertoo, että jos Skotlanti itsenäistyy, Englanti kieltää englannin kielen käytön Skotlannissa.

Kävipä kansanäänestyksessä kuinka tahansa, skotit ovat jo saaneet pienen voiton sosiaalilainsäädännössä. Lontoosta on jo luvattu laajentaa Skotlannin autonomiaa, antaa paikalliselle parlamentille oikeus päättää muutamista sosiaalietuuksista, kuten asumis- ja vammaistuista.

Konservatiivien jyrkkää vastustusta on vaikea ymmärtää. Skotlannin itsenäistyminen takaisi nykyisin poliittisin asetelmin puolueelle pitkän valtakauden Englannin parlamentissa. Skotlanti on työväenpuolueen vankkaa kannatusaluetta ja Labourin pääsyn pääministeripuolueeksi on taanneet skotlantilaiset kansanedustajat.

Monille amerikkalaisille on vaikea ymmärtää itsenäistymisen perusteita. Hallitsijana säilyisi edelleen Elisabeth II. Mikä muutos se olisi? Tosin he unohtavat, että Elisabeth II on monen muunkin Isosta-Britanniasta itsenäistyneen maan nimellinen johtaja. Esimerkiksi Kanadan ja Australian.

Kuninkaallisia sukupuita on kaiveltu toisen vaihtoehdon löytämiseksi. Liechtensteinin ruhtinaan vanhimman pojan Aloisin aviopuoliso prinsessa Sophie on Skotlannin Jaakko VI:n (Englannin Jaakko I) jälkeläisiä. Tosin Sophien isä, Baijerin ruhtinas Max, elää edelleen ja olisi vallanperimyksessä edellä tytärtään. Poikia Maxilla ei ole. Näihin vaihtoehtoihin Skotlannin parlamentti tuskin päätyy.


Google tarjoaa mahdollisuuden seurata Skotlannin kansanäänestystä ja uutisointia yhdellä sivulla:



* Scottish Referendum