 |
| Amfipoliin leijona (kuvalähde) |
Tänään vuonna 356 ennen ajanlaskun alkua syntyi Aleksanteri Suuri. Loppukesästä uutiset ovat kertoneet Pohjois-Kreikassa Amfipoliissa tehtävistä arkeologisista kaivauksista. Tarkoitus on avata Aleksanteri perhehauta.
Se tiedetään, että Aleksanteri Suuri itse ei ole tässä haudassa. Aleksanteri kuoli kesäkuussa 323 Babyloniassa ja hänet kuljetettiin sarkofagissa Egyptiin, hänen mukaansa nimettyyn Aleksandriaan haudattavaksi. Kaikista hänen valloittamista maista Egyptissä eniten arvostettiin kuolleiden kunnioittamista. Hautapaikalla lienee ollut merkitystä myös jälkipolvien faarao-asemille.
Enää Aleksanteri Suuri ei ole Aleksandriassa. Joskus myöhäisantiikin aikana ruumis siirrettiin, mutta varmaa tietoa myöhemmästä hautapaikasta ei ole tiedossa. Tuskin häntä Amfipolisiin tuotiin. 600-luvulla kaupungin akropolis hävitettiin ja 700-luvun lopulla koko kaupunki hylättiin.
Aleksanterin perhehaudan kaivauksissa on päivänpolitiikkaan haiskahtava henki. Kreikalla on pohjoisen naapurimaansa kanssa nimikiista. Kun Kreikan Makedonian maakunnassa on Aleksanteri Suuren perhehauta, niin oikea Makedoniahan on Kreikassa ja heillä on etuoikeus nimen käyttöön? Ennen perhehaudan kaivauksia Amfipoliin akropoliin tunnetuin muinaisjäänne oli leijonapatsas (kuvassa).
On arveltu, että haudassa olisivat Aleksanteri vaimo Roksane ja poika Aleksanteri IV, jotka joutuivat maanpakoon Aleksanterin valtakunnan hajottua. Mutta se selviää aikanaan.
Sinänsä mukava, että Kreikassa on riittänyt varoja arkeologisiin tutkimuksiin, vaikka löydöille on asetettu poliittisia tavoitteita. Toivottavasti tulkintoja ei venytetä liiaksi rahoittajan toiveiden täyttämiseksi.
* Aikaisemmin raportoin, että kreikkalaiset äänestivät Suurin kreikkalainen tv-ohjelmassa suurimmaksi Aleksanteri Suuren.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti