Corto Maltesen onnistunut paluu

Juan Díaz Canales - Rubén Pellejero
Corto Maltese - Keskiyön auringon alla
suom. Heikki Kaukoranta
Jalava 2016


Alkuvuoden eniten huomiota saanut sarjakuva-albumi on luultavimmin ollut uusi Corto Maltese - Keskiyön auringon alla. Hugo Prattin (1927-1995) luoma onnensoturi ja laivaton kapteeni on palannut sarjakuvamaailmaan uusin seikkailuin. Suomessa Maltesen seikkailuja on 1970-luvulta lähtien julkaistu tasaiseen tahtiin ja tällä vuosituhannellakin on saatu uusittuja väripainoksia lähes vuosittain. Sankari ei ole siis kadonnut. Aivan kaikkia Hugo Prattin sarjakuvia ei vielä ole suomennettu, mutta julkaisemattomissa ei ole Corto Maltese mukana.

1970-luvulla julkaistu NonStop tutustutti monet suomalaiset Maltalla syntyneeseen sankariin. Corto Maltese oli lehden sarjakuvista "aikuisin", tarinoiltaan lukijalle vaativin. Lehden lukijapalstalla Maltesen korvaamista muilla sarjakuvilla toivottiin usein. Päätoimittaja Soile Kaukoranta piti kuitenkin päänsä. Paneutumalla Corto Maltese avasi uusia maailmoita nuorellekin lukijalle.

Hugo Pratt toivoi sankarinsa jatkavan seikkailuja. Perikunta ei ole pitänyt kiirettä toiveen toteuttamisessa. Uusintalaitoksissa on riittänyt lukijoille ja kustantajille. Ajatus uusista tekijöistä on vaatinut kypsyttelyä puolin ja toisin.

Canalesin ja Pellejeron albumi palauttaa Corto Maltesen NonStopeista tuttuihin kuvioihin. Prattin myöhäistuotannon esoteria loistaa poissaolollaan. Maltese on taas perinteisempi seikkailija, joka tosin seilaa paljon kylmemmillä vesillä Alaskan rannikolla. Episodeista koostuva albumi on samantahtista kerrontaa johon nuorena tutustuin.

Corto Maltese palaa myös ajallisesti ensimmäisten seikkailujensa aikaan. Alaskassa seikkaillaan vuonna 1915, heti Suolaisen meren balladin jälkeisessä ajassa.

Tervetuloa takaisin, Corto Maltese.

Euroopalle

Tänään on Eurooppa-päivä, tänään on siis liputettu Euroopalle. Päivän juhlatapahtumat ovat keskittyneet lähinnä Belgiaan ja Makedoniaan. Suomessa ei virallisluontoista juhlintaa ole järjestetty.

Meidän taloyhtiö liputtaa, ja niin useimmat naapurustonkin, mutta Oulun pääkirjastolta napattu kuva kertonee nykyisestä innostuksesta.

Ehkä tämä on vain tyly välikuva. Vielä tänään Eurooppa-päivän kunniaksi pääkirjaston ala-aulassa järjestetään vanhan musiikin konsertti klo 16.

Saima Harmajan runous

Tänään 1913 syntyi Saima Harmaja (k. 1937). Nuorena kuolleen runoilijan merkkipäivänä muistutan netissä luettavissa olevasta tuotannosta.


Kokoelmat:

Huhtikuu (1932)

Sateen jälkeen (1935)

Hunnutettu (1936)

Kaukainen maa (1937)


* * *

Kokoelmien ulkopuolisia runoja

Pirkkala ja poliittiset kokeilut

Perjantaisessa Ykkösaamussa jututettiin kesämökiltä tavoitettua Jari Leskistä, joka on kirjoittanut teoksen kuuluisasta Pirkkalan koulukokeilusta. Historiaa pääaineena lukenut toimittaja Olli Seuri oli pyytänyt professori Kari Immosta mukaan kommentoimaan kirjaa. Immonen löysi teoksesta vakavia puutteita.

Tänään kustantajan sivuilta katselin tarkemmin Leskisen teoksen kuvausta.

Dosentti Jari Leskinen osoittaa tutkimuksessaan, että SDP:n tavoitteena oli 1970-luvulla siirtää Suomi koulutuspolitiikan avulla sosialistiseen järjestelmään. Tämä tapahtuisi peruskoululaisten eli tulevien äänestäjien tullessa äänestysikään.

Oppilaiden maailmankatsomusta oli tarkoitus muokata työväenliikkeen ideologiaa vastaavaksi. SDP:ssä puhuttiin ”sosialistisesta kasvatuksesta”. Uutta koulutuspolitiikkaa testattiin ensimmäisenä Tampereen Pirkkalassa.

...

Aikaisemman tiedon perusteella olen olettanut Pirkkalan kokeilua Neuvostoliiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistösiiven ajamana hankkeena. Kanavassa on julkaistujen artikkeleiden perusteella Pirkkalan opetuskokeilu ei ollut ensimmäinen laatuaan. 1940-luvun lopulta lähtien oli kokeiltu opetussuunnitelmaa, jossa oli painotettiin Venäjän kieltä ja kulttuuria ja itäisen naapurin poliittisen järjestelmän tuntemusta. Kokeilu kesti paljon Pirkkalaa pidempään.

Neuvostoliiton ja taistolaisten unohtaminen esittelyteksteistä tuntuu melko tarkoitushakuiselta. Aamulehden haastattelussa Leskinen pääsee ääneen ilman toimittajan taustatyötä. Sanailussa paljastuu kirjan tarkoitus:

– Uskon, että kirjani saa aikaan todellisen tsunamin. Jos nyt pidettäisiin vaalit ja demarit kärsisivät rökäletappion, syynä olisi minun kirjani.

* Pirkkalan kokeilusta ja Leskisen kirjasta on keskusteltu Agricolassa. 

Juna

Chihoi / Hung Hung
Juna
suom. englannista Kalle Hakkola ja Hannele Rickert
Suomen sarjakuvaseura 2015


Olen usein kauhistuksella katsellut kuinka Kaukoidän metropoleissa ihmiset pakkautuvat metroihin ja juniin. Ei ole yhtään tehnyt mieli olla osa tuollaista tungosta. Chihoin Juna kertoo, että noissa metropoleissakin jotkut kavahtavat ja väistävät tiiviitä, persoonattomia väkijoukkoja.

Hongkongilainen Chihoi (s. 1977) oli yksi vuoden 2015 Helsingin sarjakuvafestivaalien teemamaavieraita. Suomen sarjakuvaseura kustansi tekijältä näytteeksi yhden sarjakuvanovellin. Chihoi rakentaa sarjakuvansa jo julkaistujen kaunokirjallisten teosten päälle. Lopputulos on – ainakin länsimaisittain – enemmän itsenäinen työ kuin kuvitettu versio alkuperäisestä kirjoituksesta.

Jotta lukija saisi kuvan Chihoin työskentelytavasta, niin suomennokseen on liitetty hänelle aiheen antanut alkuperäinen Hung Hungin novelli Karuselli. Sen välikielen kautta tehty käännös tuntuu hieman kömpelöltä, mutta toki se täyttää ajatellun tarkoituksensa.

Chihoin elävä lyijykynänjälki ei ole realistisesti toistavaa. Henkilöt ovat karikatyyrejä ja interiöörit on kuvattu vapaasti. Tärkeintä on tunnetilojen välittäminen ja prosessien kuvaaminen. Chihoun junassa rynnivä väkijoukko on vauhdikas käsistä ja päistä koostuva yhtenäinen olio.

Juna, jossa päähenkilöt matkustavat, on metafora elämälle. ”Parin löytäminen junasta on naisille kaksi kertaa todennäköisempää kuin miehille”, kertoi tavaravaunussa kohdattu ihminen. Junat vaihtavat raiteita ja kytkeytyvät toisiinsa aina liikenteessä ollessaan. Veturin oletetaan olevan kaiken kärjessä, mutta kukaan matkustajista ei ole käynyt sitä itse varmistamassa. Paikoillaan pysyminen vaatii yhteistyötä.

Chihoi johdattelee perustavanlaatuisten ontologisten kysymysten äärelle. Keskeistä on miten kysymys ja miten se esitetään. Chihoin tapa on uudenlainen ja filosofisen kysymyksen jälleen eläväksi herättävä.

* Juna. Sarjakuvakeskus

Julkaistu Sarjainfossa 4/2015.