Intellektuellin tehtävä

Olen työtehtävien vuoksi kerrannut paljon kymmenen vuotta sitten kirjoittamaani. Pääosin tyytyväisenä, Paul Virilion (1932- ) Pakonopeudesta (Gaudeamus 1998) päivän politiikkaan liittäen kirjoittamani sai hämmästelemään miten maailma onkaan muuttunut!

Kirjoitin Virilion ajatuksesta nyrkistä ja miten kaikki aseet ovat vain sen jatkeita, tehostimia. Kun meillä on käytössä valonnopeudella toimiva (ase)teknologia, niin lähteekö pommi-isku Bagdadiin kuin nyrkki 'hic et nunc'?

Kävin kirjahyllystä hakemassa teoksen ja näyttäisi uuden käsittelyn teos ansaitsevan. Siinä puhutaan muun muassa etäläsnäolosta, etätoiminnasta ja etäseksistä. Ei kuitenkaan tekstiviestiseksiin nyt tartuta.

Eikä myöskään dromologiaan, vaikka kiintoisaa olisikin.

En päässyt suomentajan alkusanojen mottoa pidemmälle. Mika Määttänen esittää aluksi Jean Baudrillardilta sitaatin intellektuellien tehtävistä. "eikö 'intellektuellin roolina' (mikä hassunkurinen ilmaus!) ole keskittää itseensä ajattelun kirottu osa ja puhdistaa siitä koko yhteiskunta, joka voi näin vapaammin punnita, mikä on sille hyvää ja pahaa?"

Tämä tuntui olevan vastaus Osmo Soininvaaran Naomi Klein kirja-arvioon (HS 30.3.). Soininvaarahan tuli kirjan luettuaan vihaiseksi ja oli pettynyt, kun Klein ei kertonutkaan mitä 'hic et nunc' pitäisi tehdä.

Se ei olekaan intellektuellin tehtävä.

Intellektuellin tehtävä on ajatella ja selvittää muille miten asiat ovat. Siten yhteiskunta voi vapaammin punnita, mikä on sille hyvää ja mikä pahaa.

Klein on maailman intellektuellien rankingissa sijansa 11 ansainnut.


***
Lisäys:
Kirjatyön Selänpesijä on mainion arvion Kleinin tuoreesta tehnyt: ”tämän pitäisi olla pakollista luettavaa”.

Valinnat

MTV3:n Uutiset kertoivat, että uusimpien tutkimustulosten mukaan ylenpalttinen tekstiviestien lähettäminen voi olla merkki mielenterveysongelmista. Tekstiviesti- ja sähköpostiriippuvuutta sairastava kärsii vihantunteista, kärsimättömyydestä ja väsymyksestä. Usein saman ihmisen pakko-oireisiin voi kuulua myös liiallinen tietokoneen käyttö, uhkapeliriippuvuus ja elämän keskittyminen seksin ympärille.

MTV3 perustaa uutisensa American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistuun Jerald J. Blockin artikkeliin.

Tapaavat ongelmista kärsivät jäädä sivuun ja taka-alalle työtehtävissään. Terapialla tästä myös valehtelua ja alisuoriutumista aiheuttavasta vaivasta selviää.

Jerald Block näyttää laajemminkin perehtyneen "uusien" sähköisten laitteiden vaikutuksen ihmisten käyttäytymiseen. Samassa lehdessä aikaisemmin julkaistussa kommentaarissa hän ampuu alas väitteen, jonka mukaan videopelaaminen heikentäisi koulumenestystä. Blockin mielestä yhteyttä ei löydy, ei ainakaan selkeää.


(kuva Slovenian EU-puheenjohtajuussivujen lehdistöpalveluista. Jos etsitte siitä Suomen ulkoministeriä, niin hän on toisen rivin toinen oikealta)

Vaatetus ja säädökset

Tarina kertoo, että Brigitte Bardotin lomaillessa Espanjassa paikallinen poliisi puuttui hänen uimarannalla käyttämäänsä asuun. Sikäläisten järjestyssääntöjen mukaan rannalla olijoilla olisi pitänyt olla yksiosainen uima-asu. Bardotilla oli bikinit.

Kaksiosainen naisten uima-asu syntyi muodin mekassa Pariissa 1946. Sen loi Louis Reard Jaques Heimin pari kuukautta aikaisemmin esittelemän Atomen (maailman pienin uima-asu) pohjalta: kaksiosaisena ja vielä pienempänä.

Uima-asu nimettiin samaan aikaan Bikinin atollilla räjähtäneen pommin innottamana.

Elokuva And God Created Woman ja BB tekivät asusteesta suositun ja yleisen kymmenen vuotta myöhemmin 1957.

Tarinan Bardot kysyi poliisilta, että kumpi osa hänen tulisi ottaa pois?

Suomen tullin mukaan uima-asuissa ei saa olla kahta osaa enempää.

* * *

Eilen Oulussa julkistettiin Ville Rannan Kajaani -sarjakuva. Valitettavasti en päässyt tilaisuuteen, olin tuolloin, kuten teemaan sopi, Kajaanissa (läpikulkumatkalla vain). Onneksi liminkalaiset kameroineen olivat paikalla.



Ville Ranta: Kajaani.

Vanhanen moittii viestimiä hyväosaisuuden korostamisesta

Julkaistu: 00:16

sanomat

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) arvostelee viestimiä siitä, että ne kertovat joidenkin ihmisryhmien voivan hyvin eivätkä kerro, miten suurella enemmistöllä menee.

"Median tapa osoittaa jonkin ihmisryhmän hyvinvoipuus vie huomion pois siitä seikasta, ettei kaikkien ihmisten taloudellinen tilanne ole yleisesti ottaen parantunut", hän sanoi torstaina osuuskuntakokouksessa pitämässään puheessa.

"En halua tällä vähätellä rikkaiden ihmisten sijoitusongelmia", hän lisäsi.

Vanhanen sanoi haluavansa haastaa puolueita keskustelemaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja erityisesti yksilön ja julkisen vallan vastuunjaosta.

Hän totesi puheessaan, että tällaiset puheenvuorot "on viime vuosina leimattu rikkaiden syyllistämiseksi".

"Mielestäni kyse on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Minä en pelkää keskustelua. Pääministerille muu olisi vastuunpakoilua", hän uhosi.

Vanhanen sanoi, että hyvin ansaitsevilla ja paljon omistavilla on vastuu itsensä lisäksi yhteisöstään.

"Esimerkiksi tulo- ja omaisuusverot kannattaa mitoittaa realistisesti kansalaisen maksukyvyn mukaan."

(Vrt. HS, katso myös Zeitgeist)

Kapinoiva ihminen

Yksi vaikeasti käsiin saatava ranskalaisintellektuellin suomennettu teos on Albert Camus'n Kapinoiva ihminen. Otavan vuonna 1971 julkaisemassa Maija Lehtosen valikoimassa on kirjailijan esseitä siitä, miten maailman pitäisi olla.

Toinen vaikeasti löydettävä suomennos on Herbert Marcusen Yksiulotteinen ihminen (Weilin&Göös, 1969). Se sisältää filosofin päiväkohtaisempia pohdintoja, esimerkiksi maailman kaksinapaisuuden puolustustuksen. Marcuselle yhden suurvallan maailma oli kammotus, yhdelle suurelle ei vastapainoa ja vastaansanojaa löytyisi. Kaaosta ja paljon pahaa moisesta seuraisi.

Käytännössä mahdoton löydettävä on Marcusen Vastavallankumous ja kapina (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1982). Aikoinaan puuhattiin teoksesta uutta painosta, mutta käännöstyöryhmän edustaja ei pitänyt sitä mahdollisena ilman laajaa tarkastustyötä.

Camus'n Kapinoivan ihmisen lopussa on laaja kokoelma mietteitä. Esimerkiksi: "Vastuu historiaa kohtaan vapauttaa vastuusta ihmistä kohtaan. Siksi se onkin niin mukava kantaa."

Esipuheessaan Lehtonen korostaa Camus'n usein osoittamaa huolta, että teorioiden, oppien ja järjestelmien toteuttamista ei saa pitää tärkeämpänä kuin elävien ihmisten elinehtojen parantamista. Nykyhetkeä ei saa uhrata tulevaisuuden hyväksi.

Camus etsii pelastusta tutulta kuullostavista asioista: kohtuudesta, tasapuolisuudesta ja rajoituksista (la mesure). Rajoitukset koskevat keskinäistä kunnioitusta, toisen rajoja ei saa rikkoa, toisten rajojen kunnioittaminen luo tasapainotilan.

Kapinoiva ihminen puolustaa omia rajojaan. Kapinoiva ihminen sanoo ei, kun rajat tulevat loukatuiksi. Tähän saakka kyllä, mutta rajan ylitykselle ei.

Kapinoiva ihminen ostaa vaikka rajoja loukkaavan yrityksen osakkeen ja menee yhtiökokoukseen kertomaan, että ei. Ei näiden rajoitusten yli. Muistakaa kohtuus ja tasapuolisuus.


Kun seuraavan kerran julkisuudessa aletaan perätä Mannerheimin tai jonkun muun sotaveteraanin muiston kunnioittamista, muistakaa:

"Vastuu historiaa kohtaan vapauttaa vastuusta ihmistä kohtaan. Siksi se onkin niin mukava kantaa."

Lisää Camus'n mietteitä.