Tänä vappuna tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun vasemmiston punaisella lipulla liputtaminen sallittiin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen vuosikymmen kului liputuskiellon merkeissä ja suojeluskuntalaiset ja nimismiehet repivät armotta työväentaloilla liehuvat liput alas.
Liputuskielto annettiin elokuussa 1919. Punaista lippua kiellettiin julkisesti käyttämästä, ellei siihen ole kiinnitetty jonkin laillisen rekisteröidyn yhdistyksen ”sopiva” (ts. porvarillinen) kuvallinen tai kirjaimellinen esitys. Suojeluskuntalaiset olivat muun muassa Helsingissä pitäneet huolen, ettei nuoressa tasavallassa punaiset liput aiemminkaan olleet pitkään liehuneet.
Väinö Tannerin hallitus ja ”ministerisosialismi” ylipäätään jakoi puolueen rivejä 1920-luvulla. Tanner osasi valita ministerinsä hyvin, joten sisäisiin erimielisyyksiin vähemmistöhallitus ei kaatunut. Tannerin sisäministeriksi valitsemalle Rieti Itkoselle ministeriys ja kompromisseista vastuunottaminen oli kuitenkin liikaa. Hän erosi tehtävästä 12. huhtikuuta 1927.
Uusi sisäministeri Olavi Puro nimitettiin tehtäväänsä vasta kuun lopulla, 29. huhtikuuta. Heti ensimmäisenä työpäivänään hän lähetti maaherroille kiertokirjeen, jossa ilmoitettiin hallituksen kumonneen liputuskiellot. Maaherroja edellytettiin huolehtimaan siitä, että kaiken väriset liput saavat liehua vapaasti.
Suomen Sosialidemokraatti ehätti samana päivänä kehumaan hallitusta ”lapsellisen” ja ”hullunkurisen” lain kumoamisesta.
Liputuskiellon kumoaminen oli myös sisäinen näpäytys ministerisosialismia vastustaville. Vaikka suuria linjoja ei kerralla läpi saataisikaan, niin pienissä asioissa voitiin vaikuttaa.
Nimismiehen punainen lippu
Muuramen työväentalonkin katolle nostettiin vappuna 1927 punainen lippu. Sisäministerin vain paria päivää aiemmin lähettämän kiertokirjeen tieto ei kuitenkaan virallisia kanavia myöten ollut nimismiehille saakka ehtinyt. Kun työväentalon naapurissa asunut kokoomuslainen soitti Muuramen nimismies Hokkaselle, tämä tuli poistamaan punaista lippua salosta.
Työväentalon vahtimestari Veikko Kajander oli aavistanut nimismiehen paikalle tulon. Siksipä hän olikin kiertänyt lipun erittäin tiukasti salkoon, jotta sen laskeminen olisi vaikeaa.
Työväentalolla oli muutakin väkeä. Nimismiehelle koetettiin vakuuttaa, että laki nykyisin salli kaiken väristen lippujen käytön. Koska nimismies ei vasemmistolehtiä tietolähteikseen hyväksynyt, työväentalolta soitettiin Jyväskylään vappupuhetta pitävälle ministerille.
Paikallisen muistitiedon mukaan puhelu olisi soitettu itse Väinö Tannerille, mutta lehtitietojen mukaan Jyväskylässä puhetta oli pitämässä maatalousministeri Mauno Pekkala.
Joka tapauksessa nimismies iski luurin kiinni ja muuramelaisen yhdistysväen piti tilata toinen puhelu. Tällä kertaa ministeri sai puheenvuoron ja valisti nimismiestä liputuskiellon kumoamisesta. Niinpä nimismies ja häntä avustaneet poliisit joutuivat nostamaan punaisen lipun takaisin salkoon.
Muuramessa oikeistolaisen nimismiehen salkoon vetämä punainen lippu säilyi pitkään mehevänä muistona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti