Illalla YLE TV1:llä alkoi kaksiosainen tv-sarja
Omituiset länsimaiset kahden papualaispäällikön Ranskan matkasta. Huli-heimon sotapäällikkö Polobi Palia ja rauhanpäällikkö Mudeya Kepanga, ystävystyivät Papua-Uusi-Guineassa valokuvaaja Marc Dozierin kanssa. Hän kutsui päälliköt tutustumaan kaukaiseen valkoisten sivilisaatioon.
Idea on hauska ja ensimmäisen jakson perusteella toteutuskin kiva. Päälliköt oli kutsuttu Ranskan maaseudulle paikallisten päälliköiden luokse. He saivat osallistua juhlaillallisten järjestelyihin, kattamaan pöytää. Lasien ja haarukoiden määrä hämmästytti.
Illallisilla päälliköt ihmettelivät paikallisten mahtinaisten lävistyksiä, korvakoruja. Samalla rauhanpäällikkö sai mahdollisuuden esitellä omaa nenälävistystään. Eräs mahtirouvista totesi, etteivät ranskattaret, joilla on nenäreikä, saa miestä.
Köyhemmillä alueilla väite osoittautui toisenlaiseksi. Napalävistyksiäkin esiteltiin.
Sarjan idea ei ole aivan uusi. Suomeksikin on julkaistu samoalaispäällikkö Tuiaviin puhesarja Papalagit (Otava 1991). Tuiavii ihmettelee rahaa, ajanpuutetta, ammatteja ja ajatustauteja. Suhtautuu siis hyvin kriittisesti länsimaiseen sivistykseen ylipäätään.Tuiavii toivookin, etteivät valkoiset vedä heitä mukanaan samaan 'pimeyteen', jossa huvikseen tekeminen ei ole mahdollista.
Taisi kuitenkin myöhemmin paljastua, että teos olikin sen 'kääntäneen' saksalaisen kirjailija-saarnaaja Erich Scheurmannin (1878-1957) käsialaa. Joka tapauksessa ilmestyessään 1920 kirja antoi aiheen ajatella maailmaa toisinkin päin.
Omituiset länsimaiset tv-sarjassa ei saarnaavaa sävyä vaikuttaisi olevan, vaikka myös surkeampaa puolta yhteiskunnastamme esitellään.
Millä on merkitystä ja millä ei? Rauhanpäällikkö tiedustelee illallisilla pöydässä olevien kynttelikköjen määrän symbolista merkitystä, kuten kunnon havainnoiva antropologi ikään.
Isäntäväki hämmentyy. He eivät ole koskaan tulleet ajatelleeksikaan, että kyntteliköillä, saati niiden määrällä olisi jokin syvempi merkitys.
* Kiehtova maailma: Omituiset länsimaiset. Yle
1 kommentti:
Huli-heimo elää Papua Uuden Guinean eteläisillä ylängöillä, kaikkiaan väkeä on noin 65000. Nykyisillä asuinsijoillaan klaaniyhteiskunta on asunut ainakin 600 vuotta.
Perinteisten elinkeinojen lisäksi turismi tuo tuloja. Hulien näyttävät asut ja tanssit houkuttelevat. Heimon nimikin tulee hienoista päähineistä.
Eric Lafforguen Kuvia huleista ja muista papualaisista löytyy flickristä.
Katso myös G. C. J. Lomasin tutkielmaa The Huli People of Papua New Guinea (1998).
Lähetä kommentti