Eilen sattui luettavakseni kaksi sarjakuva-albumia, joista molemmista paistaa avoin belgialaisen François Walthéryn (s. 1946) työn ihailu. Walthéry tunnetaan Suomessa ja muuallakin parhaiten lentoemäntä Natashasta, hänen piirrostyylinsä on kertakaikkiaan hieno yksityiskohtaisuudessaan ja elävyydessään. Tarinoiden juonet ovat monipolvisia ja vauhdikkaita, joten Walthéryn käyttäminen esikuvana tuottaa onnistuessaan erinomaista seikkailusarjakuvaa.
Mikko Ketolan käsikirjoittama ja Anssi Rauhalan piirtämä Professori Anni Isotalon tutkimuksia on edennyt neljälteen osaan Vatikaanin vanki (Minerva 2009). Isotalon seikkailut jatkuvat siitä mihin Bosporin helmessä jäätiin. Paavi on pöllämistynyt Isotalon tutkimuksen tuloksista ja hämmästyttää koko maailmaa. Isotalokin pääsee Pasilaan kommentoimaan tapahtunutta ja myöhemmin pääkallopaikalle Roomaan ja Pietarin kirkon alle keskustelemaan hänen ratkaisuihinsa vaikuttaneista tekijöistä.
Isotalon seikkailujen hahmogalleria alkaa vakiintua. Juoni jatkuu kiinnostavana ja jatkoa on edelleen tulossa. Kirkkohistorian salat paljastuvat erinäisin kääntein.
Rauhala ei piirrä ruutujaan yhtä täyteen kuin Walthéry. Esikuvalle tehdään tälläkin kertaa kunniaa: aikaisemmin Isotaloa lennolla palveli Natasha, tällä kertaa lentoasemalla tapansa mukaan lennoltaan on myöhästymässä työtoveri stuertti Walter.
Uusi tuttavuus on hollantilainen Danier, ja hänen hahmonsa poliisitarkastaja Havank. Nimimerkin Danier takaa paljastuu tuttu ankantekijä Daan Jippes (s. 1945). Toisella nimellä tekeminen on perusteltua, sillä tyyli poikkeaa Jippesin ankkamaailmasta huomattavasti.
Kustantajan sivuilta selviää, että Jippesin ajatuksena on ollut tehdä 1950-luvun ranskalaisbelgialaista sarjakuvaa kunnioittavaa, erityisesti Franquinin jalanjäljissä.
Lopputulos muistuttaa mielestäni enemmän Walthéryä, Franquinin (ja Peyon) jalanjälkiinhän hänkin lähti. Kunnianosoituksellaan 1950- ja 1960-luvun taitajia kohtaan Jippes siis päätyy Walthéryyn.
Poliisitarkastaja Havank on hollantilaisen 1930-luvun dekkaristin H. F. van der Kallenin luoma hahmo. Jippes tosin on antanut miehelle toisen nimen, van der Kallen kutsui sankariaan Charles C. M. Carlieriksi.
Havankin ensimmäisessä albumissa Aivopähkinä (Apollo 2009) liikutaan 1930-luvun kansainvälispoliittisessa tilanteessa. Germaania on laajentamassa alueitaan Austriaan ja polonialaiset kuin svedialaiset toimijat pyörivät Etelä-Ranskassa pahat mielissään. Surêten Havank on kuitenkin ajan tasalla - ainakin melkein.
Varsinaisesti ei kerrota, että Etelä-Ranskassa, mutta paikannimiväännökset ja vuoristoinen maisema vahvasti sinne viittaavat. Neuvoja kysytään Pariinista ja seikkaillaan Vierimeren rannalla Nitsan ja Moneycon lähimaastoissa.
Danierin piirrosjälki on erinomaisen ihastuttavaa. Ruuduissa riittää yksityiskohtia ihasteltaviksi. Paljon Franquinin lukemisenkin tunnistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti