Tänään 1911, sata vuotta sitten, runoilija Guillaume Apollinaire (1880-1918) pidätettiin Leonardo da Vincin kuulun Mona Lisan varastamisesta. Myös Pablo Picasso otettiin kiinni samasta syystä, mutta hänet vapautettiin jo samana päivänä. Apollinairen pidätys ja kuulustelut kestivät viikon ajan.
Mona Lisan paikka Louvressa jäi tyhjäksi paria viikkoa aikaisemmin, elokuun 20. päivä. Tyrmistys oli suuri kun kokoelmien helmi ja koko Ranskan ylpeys oli viety. Varkautta ihmeteltiin, ja motiiveja pohdittiin. Poliisi tarttui jokaiseen johtolankaan joka saattaisi teoksen takaisin ja varkaat kaltereiden taakse.
Varkauden jälkeen Apollinairen entinen sihteeri Gery Pieret oli käynyt Paris Journalin toimituksessa leveilemässä Louvresta varastetun iberialaisen pienoispatsaan kanssa. Pieret halusi nimensä lehteen ja osoittaa miten huonosti Louvren vartiointi toimi. Siihen ei varmaankaan lukeva yleisö lisätodisteita tarvinnut.
Pieretin vierailusta kuitenkin uutisoitiin ja poliisillekin kerrottiin. Apollinaire luki lehdestä, ja arvasi patsasta säilytetyn hänen huoneistossaan. Kaiken lisäksi Pieretin toimituksessa esittelemä pienoispatsas ei ollut ainoa laatuaan. Vastaavia hän oli myynyt muun muassa Picassolle, kaksin kappalein. Apollinaire ja Picasso eivät halunneet tulla liitetyiksi osaksi taidevarkausvyyhteä, ja niinpä he - ensin suunniteltuaan pakoa Ranskasta - päättivät upottaa Picasson kaksi patsasta Seineen. Epäilysten hälventämiseksi.
Runoilijan ja taiteilijan seisoessa Seinen rannalla upotuspuuhissa heistä kuitenkin tuntui, että joku katsoi. Hiljaista hetkeä tullut. Patsaat, Louvren onneksi, jäivät upottamatta. Apollinaire vei patsaat Paris Journalin toimitukseen, jossa hänelle luvattiin lähdesuoja.
Samana iltana poliisi tuli suurieleisesti pidättämään Apollinairea, syyttäen puolalais-italialaista maahanmuuttajaa ranskalaisten museoiden tärvelemisestä ja kansainvälisen taidevarkausliigan johtajuudesta. Oikeudessa Picasso kiisti edes tuntevansa Apollinairea.
Apollinairella tai Picassolla ei ollut Mona Lisan varkauden kanssa mitään tekemistä. Taulun vei Vincenzo Peruggia (1881-1925), jonka on arveltu tulleen manipuloiduksi tekoon. Napoleonin varastama klassinen teos piti saada takaisin Italiaan, sanoi Peruggia itse.
Mona Lisa oli kateissa kaksi vuotta. Sinä aikana taideväärentäjät saivat myytyä kahdeksan "aitoa Mona Lisaa" keräilijöille.
4 kommenttia:
Peruggiaa pidettiin kansallissankarina La Giocondan kotimaahan saattamisen pyrkimyksestään. Karu totuus taisi kuitenkin olla, että hän oli pelkkä varas. P. jäi kiinni yritettyään myydä varastamaansa maalausta keräilijälle, joka hoiti poliisin kanssa sitten valeoston. Tämä himpun verran arvelluttava puoli tarinassa jää yleensä mainitsematta.
Ja minäkin tuon skippasin...
Kiitos lisäyksestä.
Nyt sitä kyllä vartioidaan.
Hyvin vartioidaan ja on saanut kokonaan oman seinän. Ei tarvitse enää "keskustella" ahtaalla paikalla kahden muun maalauksen välissä.
Lähetä kommentti