Elämännielemä

Kaltion toimistolla tehdään lattiaremontti. Kuten voitte arvata, kulttuurilehden toimitukseen on kertynyt arvostelukappaleita, joista on varsinaiseen lehteen jäänyt kirjoittamatta. Noista pinoista poimin kirjoja, joista ajattelin kirjoittaa blogiin seuraavien viikkojen aikana.

Päällimmäisenä omassa pinossani oli Mari Laaksosen viime vuoden alussa ilmestynyt toinen kokoelma Elämännielemä (ntamo 2016). Näinä kevään koleina päivinä teos oli mitä nautittavinta luettavaa.

Elämännielemä tutkailee maisemaa. Keskeistä on luonto, kasvit, hyönteiset, eläimet. Ihmisen havainnot poimulehdistä, ketunleivistä ja vesipisaroista muistuttavat mitä on odotettavissa, sitten kun kesä tulee.

Laaksosen havainnot ovat tuttuja, mutta eivät kuluneita. Mieleen tuli Tove Janssonin kesäkuville tyypilliset sudenkorennot. Ne ovat tuttuja kesäisiltä päiviltä, mutta eipä niitä kesäisiin kuviinsa juuri muut ole piirtäneet.

Teoksen harkittu taitto saa kokeilemaan useampia lukutapoja. Aukeaman voi lukea sivun kerrallaan tai yhtenä sivuna. Voi lukea

elämännielemä, tiaisenalkio /// siniluominen, suljettu silmä
elämännielemä, tiaisenalkio  nesteen sitkeässä hiljaisuudessa

Runojen asettelu sivuille selaillessa tuo mieleen koivun kaarnan valkoisten ja mustien osien vuorottelun.

Juuri nyt Laaksosen kokoelma oli ilahduttava luettava. Muistutus siitä, mitä kesä tuo tullessaan.

Valitsijayhdistys Niinistö

Eilen iltapäivällä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti hakevansa jatkokautta presidenttinä. Seuraavat presidentinvaalit ovat keväällä 2018, joten ilmoitusta oli odotettu. Tiedotustilaisuuden yllätys oli se, että Niinistö haluaa valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei Kokoomuksen.

Valitsijayhdistys voi asettaa presidenttiehdokkaan, jos se onnistuu keräämään kaksikymmentätuhatta nimeä. Valitsijayhdistysten ehdokkaista takavuosilta tulee mieleen EY:n vastaisen kansanrintaman ehdokas Pekka Tiainen vuodelta 1994. Tiainen sai 0,2 prosenttia äänistä. Edellisissä vaaleissa SKDL:n kansanedustaja Kalevi Kivistö oli Liike 88 -valitsijayhdistyksen ehdokas. Tuoreempi valitsijayhdistyksen asettama ehdokas on ollut Arto Lahti, joka ei vuoden 2006 vaaleissa saanut edeltäjiensä tapaan suurta julkisuutta.

Sauli Niinistön päätös ryhtyä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi juontunee vuoden 2006 vaaleista. Tuolloin hämmentävällä Työväen presidentti -tunnuksella kampanjoinut Niinistö pettyi puolueensa tapaan hoitaa kampanjaa. Vaalirahakohun myötä on selvinnyt, että puolue ja etenkin Ben Zyskowicz ohjasivat liikemiehiä lahjoittamaan rahaa suoraan puolueelle tai sen osastoille Niinistön kampanjan sijaan. Tuukka Temosen Presidentintekijät (Suomi 2014) ja Jarmo Korhosen Maan tapa (Tammi 2015) nosti esille Niinistön tarkkuuden rahojen käytöstä vuoden 2012 kampanjassa. Ilmeisimmin iso osa vuoden 2006 kampanjaan saaduista lahjoituksista päätyi johonkin muuhun tarkoitukseen.

Valitsijayhdistyksen kautta Niinistö pystyy tarkkaan seuraamaan miten kampanjarahat tulevat käytetyiksi. Vaikka puheenjohtaja Petteri Orpo ja jotkut poliittiset kommentaattorit ovat kieltäneet, niin valitsijayhdistyksen perustamisessa on näpäytyksen makua.

Niinistön ilmoituksesta kampanjointi lähtee käyntiin. Hitaasti, mutta varmasti.

Työmaan edistyminen

Tekeminen on ollut sään sanelemaa. Iltapäivän sateiden aikana oli aikaa puolenpäivänkuvista katsoa mitä kuukaudessa on saanut aikaiseksi.

Carl Larssonin sarjakuvat

Tänään 1853 syntyi Carl Larsson (k. 1919). Suomessakin legendaarista mainetta saanut ruotsalainen kuvittaja ja maalari teki 1890-luvulla muutaman sarjakuvankin. Kuvasarjat Larsson teki suosittuun joululehteen, Jultomteniin.

Ensimmäiseen sarjakuvaan Kon tai Historien om kon (1891) käsikirjoituksen teki Larssonin poika Pontus. Pari vuotta myöhemmin samassa lehdessä ilmestyi När lille Pontus blir smed (1893). Helpoimmin näihin sarjoihin voi tutustua kokoelmassa De mina: gammalt krafts (1895), josta on otettu lukuisia painoksia. Viimeisin on vuodelta 1995 (Bonnier).

Aamiainen suuren koivun alla, 1896.

Larssonin kuvitukset ovat suuresti vaikuttaneet kuvaamme ruotsalaisista. Hän loihti idyllejä, jotka tuntuvat lämpimiltä vielä reilut sata vuotta myöhemmin.



* Carl Larsson

Huoneuuní, osa 3

edellinen osa

Lähde: Heikki Siikonen, Pienviljelijän rakennusoppi, neljäs painos, Helsinki 1951.

Huoneuuni, osa 2

edellinen osa

jatkuu

Kuinka uuni muurataan?

jatkuu

Pyhimys

Suru-uutinen kertoi Roger Mooren (1927-2017) edesmenneen. Uutisissa muistettiin erityisesti Roger Mooren James Bond. 1970-luvun nuoruudessa Moorella oli toinenkin rooli, joka piti häntä tapetilla. Pyhimystä esitettiin televisiossa ja julkaistiin sarjakuvalehtenä (Semic 1970-1984).

Pyhimyksen tunnuksena oli tikku-ukkohahmo, jonka piirtäminen ruutupaperille onnistui helposti. Illalla piti kaivella ruutupaperia ja kokeilla vieläkö hahmon piirtäminen onnistuisi. Kyllä. Helposti sujui vuosikymmeninen tauon huolimatta.

Kepeät mullat!

Hintava pönttöuuni

Olen rakentamassa mökkiä Jouko Ylihannun vuonna 1939 Maatalousministeriön kilpailuun tekemien voittoisien piirustusten mukaan. Piirustuksiin on makuuhuoneeseen ajateltu pönttöuuni. Siksipä uuniostoksilla piti tiedustella sellaisen hintaa.

Aikoinaan pönttöuunit olivat hyvin suosittuja. Ne olivat suhteellisen halpoja ja niiden lämpöteho oli hyvä. Keskuslämmityksen ja kaukolämmön myötä joka huoneeseen ei enää tarvinnut omaa uunia. Niinpä monet pönttöuunit purettiin eikä uusia juuri enää tehty. Kuorien valmistaminenkin lopetettiin.

Kuten monet muutkin perinteiset käyttöesineet, ovat pönttöuunit kokeneet uuden arvostuksen. Sisustuslehdissä on esitelty uuneja hyvässä hengessä.

Muutamia vuosia sitten pönttöuuneja on alettu valmistamaan teollisesti. Tiilerin Aino-pönttöuuneja on tarjolla eri korkuisina malleina. Matalampi uuni ei ole halvempi. Hinta on sama korkeudesta riippumatta.

Rakenteisiin ja materiaaleihin nähden pönttöuunit ovat melko hintavia. Pelkän uunin hinta on reilut kaksi ja puoli tuhatta. Tähän päälle rahti, jonka määrä vaihtelee paikkakunnan mukaan.

Retroilulla on hintansa.

Kuoreet tulivat!

Kuore on noussut Viannankoskeen. Muutamien päivien ajan lippoamalla saa suuria saaliita nopeassa ajassa. Paikallisten kalastajien lisäksi lokit ovat huomanneet kalaa olevan paljon helposti saatavilla.