Eilen muistettiin Mauno Koiviston (1923-2017) poismenoa monin eri tavoin. Sisäministeriön suosittama suruliputus oli laaja-alaista. Monien muisteltujen asioiden lisäksi Mauno Koivisto oli sarjakuvasankari. Parhaiten Koiviston sarjakuvasankariura muistetaan Kari Suomalaisen sarjakuva-albumista Manu ja kultatupsu (Otava 1982).
Kari siirsi pilakuvistaan tutut hahmot sarjakuvaan. Albumiin tuli ehjä juoni ja lukemista kestävä kuosi, ainakin lähtökohtia ajatellen. Moni muu pilakuvien tai animaatiohahmojen pohjalta tehty sarjakuva ei ole ollut näin onnistunut. Karilla oli sarjakuvantekijän tausta, tosin Manun ja kultatupsun aikaan edellisista sarjakuvista oli kulunut lähemmäs neljäkymmentä vuotta.
Toinen sarjakuva, jossa Koivistolla on keskeinen rooli on Timo Mäkelän ja Jukka Parkkari Manu, Mara, Tarja ja Mä (Arktinen Banaani 2009). Teoksen piirroksista vastannut Mäkelä on myös tehnyt pitkän uran pilapiirtäjänä muun muassa Ilta-Sanomissa. Mäkelän sarjakuva-albumituotanto on Karia huomattavasti suurempi.Alaotsikon mukaisesti Manu, Mara, Tarja ja Mä käsittelee Suomen poliittisen historian käännekohtia 1991–2009. Johdantoa lukuunottamatta kirjan tarinat on julkaistu tapahtuma-aikaan Kansan Uutisissa. Käsikirjoittaja Parkkari on ottanut vapauksia tulkita politiikan kiemuroita melko vapaamuotoisesti.
Toki Koivisto on vilahdellut muissakin ajankohtaissarjakuvissa, kuten Kutri-Helenassa ja Nyrok Cityssä. Sarjakuvahahmon ura taisi alkaa jo 1960-luvun lopulla Seppo Seppälän ja Seppo Lindqvistin Vallan veri ei vapise (Weilin+Göös 1969) alpparista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti