On Musiikin aika: kaksoiskellot

Tiistaina Viitasaarella alkoi Musiikin aika. Keskiviikkona kävimme kuuntelemassa kahta konserttia, ensimmäinen niistä oli saanut otsikon Double Bodies. Ensemble Musikfabrikin kolme jäsentä ensin esitti sooloteoksen omalla instrumentillaan, ja sitten oli yhteissoittoa.

Tämä konsertin rakenne sopi hyvin yleisölle vieraiden soitinten esittelyyn. Marco Blaauw, joka yllä olevassa videossa esittelee soitintaan, soitti kaksoiskellotrumpettia, Christine Chapman kaksoiskellokäyrätorvea ja Melvyn Poore kaksoiskelloeufoniumia. Kaikki ovat vaskisoittimia, joissa oli kaksi runkoa, kaksi torvea, joista toinen soi perinteiseen tapaan ja toinen hieman erikoisemmin.

Poore aloitti soitinesittelyt, kappaleet oli valittu niin, että soitinten rajat ja mahdollisuudet tulivat hyvin esiteltyä. Yhdessä porukka soitti Anthony Braxtonia. Säveltäjän musiikkifilosofia on poikkeuksellinen, Braxtonin kappaleet voi aloittaa ja lopettaa mistä kohdasta tahansa. Hänen toiveensa on, että kesken jäänyttä kappaletta jatkettaisiin joskus toisessa konsertissa. Niinpä Viitasaarella kuultiin Composition 178 ja osia Composition 103:sta. Luultavimmin Ensemble Musikfabrik jatkaa Viitasaarella keskenjäänyttä kappaletta jossakin toisaalla. Siihen asti se soi jossakin universumissa.

Vaskisoittimilla on läheinen suhde ihmisten puheeseen. Puheen ja vaskisoinnin saumattomuutta tai suhdetta tarkasteltiin lähes kaikissa soitetuissa kappaleissa.