Tänään on kulunut 27 vuotta Olof Palmen kuolemasta. Tuolloin 27 vuotta sitten olin hiihtolomalainen, joka nukkui pitkään vinttikamarissa. Radio oli jäänyt illalla auki, ja uutiset kantautuivat uneen. Herätessä olin täysin varma, että Suomen silloinen pääministeri Kalevi Sorsa oli ammuttu.
Oulussa elokuvateatteri Studiossa on parhaillaan ohjelmistossa Olof Palmen poliittista uraa ruotiva dokumentti Palme (Ruotsi 2012). Yllättäen Yle TV1 esitti eilen ensimmäisen osan samojen tekijöiden (Kristina Lindström ja Maud Nycander) kolmiosaisesta tv-sarjasta, josta leikaten elokuvadokumentti on tehty. Kaikki alkoi murhasta. Fidel Castro arveli taustalla olevan poliittisia vaikuttimia ja muutkin maailman johtajat välittivät surunvalittelunsa.
Kalevan arviossa Erik Ahonen piti tv-sarjaa elokuvaa parempana. Olof Palmen tausta, lapsuus ja poliittisen uran alkuvaiheet käytiin napakassa tahdissa. On vaikea ajatella asiat kerrottaisi tiiviimmässä tahdissa ilman, että jotakin karsintaa tehtäisiin.
Ahonen on otsikoinut arvionsa "Ruotsin Kekkonen" komeassa dokumentissa. Palme ei ollut Ruotsin Kekkonen. Yleensä Ruotsin Kekkonen -epiteetti on annettu Palmen suojiinsa ottaneelle Tage Erlanderille, joka oli naapurin pääministeri 1945-1969. Näin pitkään yhtäjaksoiseen poliittisen valtionjohtajan uraan länsimaisessa demokratiassa on harvoin ylletty. Suomen Kekkonen ylsi hieman yli vuotta pidempään uraan.
Suomessa 1970-luvulla mietittiin kiivaasti seuraajaa Kekkoselle. Ruotsin mallia varmaankin ajateltiin. Vuonna 1969 Erlanderin seuraajaksi tuli Palme opetusministerin paikalta. Vuonna 1975 Suomen opetusministerinä oli eräs Väyrynen, mutta ei hänestä presidenttiä tullut.
Politik är att vilja, on elämään jäänyt Palmen lausuma. Sen suomalainen 70-lukulainen muunnos 'politiikassa on kyse viljasta' ei ole onneksi ole jäänyt eloon.
* Olof Palmen tarina. Yle Areena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti