Vuonna 1902 Weilin & Göös aloitti julkaisemaan Tiedettä kansalle -sarjaa. Kirjasen kannessa kustantajaksi kerrotaan Yrjö Weilin, joka kertonee kustannuspäätöksen tekijän. Kustannusyhtiön toinen osapuoli Karl Gustaf Göös ei liene sarjan ideointiin osallistunut.
Ensimmäisessä osassa kansalle valistettiin Kalevalasta. 15-sivuinen painotuote on Kaarle Krohnin alaotsikoltaan lomakurssiluento. Krohn käy lyhyessä esityksessään läpi neljä keskeistä Kalevalaan liittyvää kysymystä. Ne ovat edelleen päteviä kansalliseepoksestamme keskusteltaessa.
Ensinnäkin, onko muinaisrunojemme "perustus historiallinen vai jumalaistarullinen". Toisekseen, ovatko runot lähtöisin karjalaisten vai hämäläisten "asumasijoilta". Kolmanneksi, onko Kalevala kokonaisuudessaan suomalaista alkuperää.
Neljänneksi pohditaan Kalevalan tekijää. Onko teos Elias Lönnrotin sepitettä vaiko suoraan kansan suusta kansien väliin painettu?
Näihin neljään kysymykseen vastaamalla voisi nykyisinkin pitää ansiokkaan kesäyliopistokurssin. Kaarle Krohnin ajoista näihin kysymyksiin vastaajien määrä on kasvanut, mutta edelleen ne ovat jossakin esitettyjen ääripäiden välissä.
Kansa ei ilmeisesti ollut suuresti ollut tieteestä, tai ainakaan tästä kirjassarjasta kiinnostunut. Kaikkiaan sarjassa ilmestyi vain kolme teosta. Vuonna 1903 Weilin & Göös julkaisi T. H. Järven Olemassaolon taistelusta luonnossa ja Leo Schadewitzin Gööteporin järjestelmän synty -kirjaset. Viimeiseksi jääneessä Schadewitzin teoksessa aiheena viina ja sen myyminen ei saanut kansaa hullaantumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti