Alkuiltapäivän olin Oulun yliopistolla väitöstilaisuudessa. Tarja Nahkiaisoja väitteli aiheenaan Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1749-1925 (Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, 2016). Väitöstilaisuuden rakenne on sellainen, että väistämättä työn heikot kohdat jäävät päällimmäiseksi mieleen vaikka vastaväittäjä toki hyviäkin puolia nostaa esille.
Nahkiaisojan aihe, asutushistoria, on suomalaisen historiantutkimuksen ydintä. Aihetta on käsitelty paljon takavuosikymmeninä, joskin saamelaisten osalta se on jäänyt selvittelemättä. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa näitä ajallisia ja alueellisia puutteita on paikattu.
Saamelaisten maat ja vedet ovat poliittisesti arka kysymys. Viime päivät ovat osoittaneet, että saamelaisen määrittely on hankalaa ja se ei ole pelkästään kansan itsensä tehtävissä. Nahkiasoja on asettanut itsensä ei-saamelaiseksi tutkijaksi ja sulkenut kaiken poliittisuuden tutkimuksensa ulkopuolelle. Mahdolliset johtopäätökset maanomistusoikeuksista hän jätti toisten tehtäviksi.
Inarissa ja Utsjoella uudistilojen perustajat olivat hyvin usein saamelaisia, jotka halusivat turvata elinkeinonsa. Sama päti myös myöhempiin kruununmetsätorppiin. Parhaana asiakirjalähteenä asutuksen selvittämiseen Nahkiasoja pitää käräjäpöytäkirjoja. Verotus on menneinä aikoina tehty pitkälti veronmaksukyvyn mukaan eikä siinä ole otettu huomioon omistus- tai nautintaoikeuksia. Tutkimusalueella oma erityispiirteensä oli perustetut kalastustilat, jotka tukivat vanhan jutaavan elämäntavan säilyttämistä.
Tutkimuksen pitkällä ajanjaksolla viranomaisten ote maankäytöstä kiristyi. Vastaväittäjä Jukka Nyyssönen kysyi olisiko tulos ollut toisenlainen erilaisella aikarajauksella, mutta tähän väittelijä ei yksiselitteisesti osannut vastata. Käsiteltyyn 176 vuoteen sisältyi jo valtava määrä eri tasoisten viranomaisten arkistoja, joiden läpikäymiseen, käsittelemiseen ja arvioimiseen väitöksen arvo perustuu.
Varmasti näistä jäsennellyistä tiedoista on apua myöhemmälle tutkimukselle ja mahdollisesti ratkaistaville maanomistuskiistoille tulevaisuudessa. Kiivaana käyvään identiteettipoliittiseen keskusteluun väitöksestä ei kuitenkaan ole rajausten vuoksi apua.
* Tarja Nahkiasoja. Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1749-1925.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti