Sarjakuvataiteilijoiden jälkeen oli tietokirjailijoiden vuoro. Muusajuhlien tuottaja Kari Ensio Miettunen oli keksinyt aiheeksi aution saaren tietokirjat. Niitä kävimme läpi Robert Brantbergin ja Henrik Rydenfeltin kanssa.
Keskustelussa pohdimme tietokirjan olemusta ja sen merkitystä autiolla saarella. Selviytymisopas oli ensimmäisenä mielessä, mutta Brantberg ei sellaista entisenä partiolaisena sanonut tarvitsevansa. Rydenfelt piti sellaista tarpeellisena. Itse mietin Tähtitaivaan atlasta, että saisi nimet päiväntasaajan seudun pitkien öiden taivaallisille näytelmille. Ajan kulumista ajatellen Brantberg pohti eroottista kuvastoa esittelevää kirjaa.
Daniel Defoen Robinson Crusoe lienee tällaisten pohdintojen taustalla, koko autio saari -idean takana. Brantberg pohti senkin mukaan ottamista, mutta päätyi kuitenkin Jouko Vahtolan Suomen historiaan.
Rydenfelt päätyi valitsemaan ystävänsä Thomas Shortin kirjoittamaan Peirce's Theory of Signs -teokseen. Teos sisältää tieteen tekemisen perusteet ja asiaa monelta eri alalta. Kirjan avulla saarta voisi lähestyä tutkimus mielessään. Lisäksi sitä lukiessa kuulisi ystävän äänen ja saisi seuraa.
Oma valintani oli Tietosanakirja 1900-luvun alusta. Teoksen vanhentunut tieteen kieli on muuttunut sadassa vuodessa tahattoman runolliseksi. Siitä saisi tietoa että viihdettä samassa paketissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti