Lucasin kertovan kuvataiteen museo

Tähtien sota -elokuvistaan tuttu George Lucas on jo pidempään suunnitellut säätiönsä kautta perustettavaa museota. Sen paikaksi on valittu Chicago ja heinäkuussa uudisrakennuksen pääarkkitehdiksi on valittu kiinalainen, plastisista rakennuksistaan tunnettu MAD Architects (Ma Yansong). Luultavasti Chicagoon nousee museorakennus, joka itsessään on näkemisen arvoinen. Nyt kaikessa hiljaisuudessa on avattu museon nettisivut.

Tulevassa museossa oletettavasti suuren osan saavat Lucasin omat elokuvat ja kaikenlainen Tähtien sotaan liittyvä esineistö. Museon toimiala on kuitenkin määritelty elokuvaa laajemmaksi, tuleva museo on nimeltään Lucas Museum of Narrative Art.

Suoraan käännettynä 'narrative art' suomeksi olisi 'narratiivinen taide'. Se ei kuitenkaan rajaa aluettaan samalla tavalla kuin alkukielinen ilmaisu. Helge Miettunen käytti Johdatus elokuvan estetiikkaan (1949) teoksessaan termiä 'kertova kuvataide'. Se sopii suomennokseksi mitä mainioimmin, se rajaa aihepiirin samoin kuin alkukielinen ilmaisu.

Lucasin kertovan kuvataiteen museo määrittelee toimialansa mahdollisimman laajasti, aina luolamaalauksista alkaen. Nettisivuilla kertovan kuvataiteen alalajeiksi määritellään muun muassa kuvitustaide, valokuvaus, pin-uptaide ja sarjakuvat.

Museota saanemme vielä useita vuosia odottaa. Nettisivuilta sen tulemista voi seurata.


* Lucas Museum of Narrative Art

Ei Nobelia Oksaselle

Muutama hetki sitten Tukholmasta ilmoitettiin, että Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty Patrick Modianolle (s. 1945). WSOY:llä lienee jo alkanut kiivas valmistelu hänen teoksiensa uudelleenjulkaisemiseksi. Taittaja ja kansigraafikko ovat jo täydessä työn touhussa.

Suomalaisessa lehdistössä pidettiin näyttävästi esillä mahdollisuutta, että Sofi Oksanen (s. 1977) voisi saada Nobelin. Iltapäivälehdissä mietittiin jopa miten hänen Frankfurtin kirjamessuilla pitämä puhe olisi edistänyt tätä tavoitetta.

Tällä kertaa Oksasen nimen arvailuihin nosti Dagens Nyheterin kirjallisuustoimittaja Maria Schottenius. Hänen arvelunsa päätyivät uutistoimisto AP:n juttuun, ja levisivät laajalti ympäri maailman. Pari vuotta sitten asian nostivat esille suomalaiset itse ja saivat pettyä palkinnon menemisestä Kiinaan.

Etukäteisarvailuissa vahvimpina niminä tänä vuonna olivat tsekki Milan Kundera, albanialainen Ismail Kadare, algerialainen Assia Djebar ja eteläkorealainen runoilija Ko Un. Vakioniminä suosikkilistalla ovat olleet myös israelilaiset Amos Oz ja David Grossman ja amerikkalaiset Richard Ford, Philip Roth ja Bob Dylan.

Vedonlyöjien suosikkeina tänä vuonna olivat kenialainen Ngugi wa Thiong'o ja japanilainen Haruki Murakami.

Kirjallisuuspalkinnon jakajat ovat yllättäneet monesti ennakkoarvioijat. Niin kävi tänäkin vuonna. Kun Schotteniukselta tiedusteltiin näitä mahdollisia yllättäjiä, niin hän luetteli norjalaisen näytelmäkirjailija Jon Fossen, valkovenäläisen tutkivan journalistin Svetlana Aleksijevitšin ja kroatialaisen esseisti Dubravka Ugresicin. Hän lisäsi myös listan jatkoksi suomalaisen Sofi Oksasen, nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien ja antigualaisen Jamaica Kincaidin.

Oksanen oli siis Schotteniuksen yllättäjien kakkoslistalla. Tämä ei estänyt vedonlyöjiä nostamasta häntä kärkikymmenikköön. 

Kirjallisuuden Nobelia ei ole koskaan myönnetty alle 40-vuotiaalle. Nuorin voittaja on ollut 42-vuotias Rudyard Kipling vuonna 1907. Voittajien keski-ikä on ollut 64 vuotta. Ikä on ollut hienoisessa nousussa, 2001-2010 voittaneiden keski-ikä oli 68 vuotta. Nyt valittu 69-vuotias Patrick Modiano on sopivasti linjassa aikaisempien ikärajojen kanssa.

Joten eiköhän odoteta 30 vuotta rauhassa ennen kuin ryhdytään vakavissaan odottamaan Nobelia Sofi Oksaselle.

Häntä pystyyn, Oulun taidemuseo

Eilen Oulun taidemuseon alakertaan avautui uusi taidenäyttely pitkästä aikaa. Alakerran tiloissa oli pitkään dinosauruksia, joiden läsnäolo keskustelutti Oulun taideväkeä paljon. Eikä tämä uusi teemanäyttely Häntä pystyyn! kissoineen ja koirineen avajaisissa puhuneen amanuenssi Elina Vierun mukaan ennakolta ollut saanut yhtään positiivisempaa vastaanottoa.

Oulun kaupungin museo- ja tiedeorganisaatiot on yhdistetty yhdeksi ja samanksi organisaatioksi, joka hakemisen jälkeen on vakiinnuttanut nimekseen Luupin. Alkutaival lienee osoittanut uuden organisaation johdolle mitä ei pidä tehdä. Aluetaidemuseon maine kolhiintui. Tässä ei ole tarvetta jatkaa elukkamuseosta irvailua, vaan toivottaa alaorganisaatiolle, että häntä pystyyn! Ehkä maineen saa vielä paikattua. Onhan monien mielessä vielä suursuosittu, museon yleisöennätyksen tehnyt Reidar Säreistöniemen näyttely.

Uuden näyttelyn suunnittelu alkoi kissoista, jotka saivat pian rinnalleen koirat. Epäilen alkusysäyksen syntyneen nykyisen kulttuuriministeri Pia Viitasen ensimmäisten työpäivien kissataulutoiveesta. Tällainen keskustelun herättäminen valtakunnan kulttuuripolitiikasta on epäonnistunut, ainakin paikallisesti jäänyt muun varjoon.

Taidemuseon tilajärjestelyjä oli hieman muutettu. Pitkään museokauppana ollut kadulle avautuva kaaritila oli jälleen omistettu taiteelle.

* Häntä pystyyn!

Corto Maltese palaa

Facebookissa kohkattiin paluu-uutisia. Moni oli innoissaan uudesta Twin Peaks-tv-sarjasta. Toinen paluu-uutinen otettiin vastaan varautuneemmin ja se jäi vähemälle huomiolle. Eilen Le Figarossa kerrottiin, että Corto Maltese palaa uusin seikkailuin.

Italialaisen Hugo Prattin (1927-1995) luoma onnensoturi, Maltalla syntynyt maailmankansalainen, laivaton kapteeni Corto Maltese on yksi eurooppalaisen sarjakuvan keskeisiä aarteita. Viimeisen vuosikymmenen aikana Prattin sarjakuvia on julkaistu uudelleen, toimitettuina ja väritettyinä. Klassikko on säilyttänyt suosionsa.

Tunnetun sarjakuvahahmon antaminen vieraisiin käsiin herättää pelkoja ja epäilyjä. Takavuosilta on varoittavia esimerkkejä. Toisaalta melko tuore Asterixin siirtyminen uusille tekijöille oli onnistunut, varsinkin kun entinen tekijä oli menettänyt otteensa käsikirjoittamisesta.

Le Figaron uutisen Corton paluusta jakoi facebookissa muun muassa käsikirjoittajaksi palkattu Juan Díaz Canales (s. 1972). Hänet tunnetaan Suomessa Blacksadin tekijänä. "Hyvä, nyt se on virallista", kommentoi Canales. Corto Maltesen uudeksi piirtäjäksi on valittu Rubén Pellejero (s. 1952), jonka kädenjälki on ehkä tuttua Heavy Metalista (Dieter Lumpen) ja Batmanista. Aikaisempien meriittien perusteella sarjakuva vaikuttaisi olevan hyvissä käsissä.

Uuden Corto Maltesen on tarkoitus ilmestyä vuoden kuluttua, lokakuussa 2015. Toivottavasti tapaamme hyvissä merkeissä.

Jemma, asekätkennän muistomerkki

Yksi sota-ajan tapahtumien muistamisen muoto on mennyt minulta kokonaan ohitse. Hieman Muhokselta Ouluun päin on Jemma-patsas, joka on pystytetty lokakuussa 2009 asekätkennän muistoksi. Näitä on muuallakin Suomessa, ainakin Haminan Vehkalahdella, Enossa, Kauhajoella, Peräseinäjoella ja Mäntsälän Sääksjärvellä. Kaikkiaan kätkentäpaikkoja oli 1311, joten siinä riittää puuhaa upseerikerhojen muistomerkkitoimikunnille.

Parhaillaankin on menossa useita kartoituksia, joissa etsitään sotamuistomerkkejä ja tietoja niistä. Hyvä idea olisi, että ainakin uudet tarkkoinen tietoineen ilmoitettaisiin saman tien Tammenlehvän perinneliittoon, joka valtakunnallisesti kokoaa tietoja. Paljon vielä puuttuu sotamuistomerkit.fi -sivuilta.