Koko loppu vuoden Kansaneläkelaitos on ollut ahkerasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Facebookissa on paljon pyörinyt video toimeentulotuen maksajan muuttumisesta ja twitterissä on mainostettu Sosiaalivakuutus-lehden artikkeleita.
Yllä olevan mainoksen linkki johtaa juttuun, jossa kerrotaan Eevan onneton tarina. Työttömäksi jäätyään hän putosi kaikkien yhteiskunnan tukiverkkojen läpi. Ongelmaksi jutussa nimetään lääkärit, jotka eivät suostuneet kirjoittamaan Eevalle sellaista diagnoosia, että hän olisi saanut sosiaaliturvaa.
Vikahan ei tietenkään ollut Kelassa, TE-keskuksessa tai kunnan sosiaalitoimessa. Ihmisille ei kannattaisi määritellä tauteja ainoastaan toimeentulon saamiseksi. Kreikka-keskusteluissa on usein hämmästelty, että erään saaren asukkaista yli kymmenen prosenttia oli sokeita. Kannattaisi pitää terveydenhoito ja toimeentulo erillisinä asioina.
1990-luvun lamasta lähtien valtiontalouden takia ja sosiaalitukihuijareiden pelossa myönnettyjen yhteiskunnan tukien rajoja on tarkennettu ja tarkennettu. Eevan tapauksen voisi tulkita niin, että koska hän ei ollut oppikirjatapaus työttömyysturvan saajaksi, niin hänet jätettiin ilman sitä. Siitä seurasi muiden mahdollisten tukien menetys ja kaikkien turvaverkkojen läpi putoaminen.
Jutussa pohditaan ratkaisuksi uudenlaista perusturvan määrittelyä. Se todetaan tosin mahdottoman vaikeaksi, koska lainsäädäntöön ja tukien jakamiseen liittyy valtarakenteita, joiden purkaminen on hankalaa.
Helpompi ratkaisu esitettyyn ongelmaan olisi palaaminen joitakin askelia takaisin päin tukien saajien määrittelyssä. Jos nykyisin edellytetään kahden ehdon yhtäaikaista toteutumista, lakia olisi helppo muuttaa jommankumman ehdon toteutumiseki. Korvattaisi lain ja-sana tai-sanalla. Näin Eeva ei putoaisi verkkojen läpi. Eikä syntyneitä valtarakenteita uhattaisi.
Suuremmat muutokset voitaisi sitten tehdä laajalla poliittisella valmistelulla ja perustuslakia uhmaamatta kaikessa rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti