Savon Sanomien haastatteleman Seppo Kääriäisen (kesk.)mukaan viime aikaiset poliitikkojen touhuamiset henkilökohtaisessa elämässään ja eritoten naissuhteissaan tulevat laskemaan äänestysprosenttia. Politiikan muuttuminen 'kuvottavaksi' karkoittaa monet pois vaaliuurnilta.
Ei haluta olla mukana ilveilyissä.
Huolestuminen laskevasta äänestysprosentista ei ole uutta suomalaisessa politiikassa. Uutta on se, että keskustapuolueessa ollaan huolestuneita siitä.
Jos tarkastelee poliittista lähihistoriaa karkealla katseella, 1960- ja 70-luvuilla laskeva äänestysprosentti suosi sosialidemokraatteja. 1980- ja 1990-luvuilla siitä hyötyi keskusta ja nyt 2000-luvulla, kuten Kääriäinenkin on huomannut, se on kokoomuslaisten etu.
On oletettavampaa, että sellainen ihminen äänestää, joka tuntee äänellään olevan jotakin merkitystä. Poliittisissa trendeissä kovat oikeistolaiset ja uusliberalistiset aatteet ovat nosteessa. Kokoomuksen kannattaja siis saa äänensä hyvin kuuluviin.
Kolme-neljävuosikymmentä sitten hyvinvointivaltion rakentajat olivat samassa nosteessa. Siinä välissä vallitsevan systeemin suosinta oli valttia.
Voitolla olevan kannattaminen lienee jonkinlainen joukkoilmiö. Tuo suurta tyydytystä olla 'kriittisen massan' jäsen.
Kukin suuri puolue on vuorollaan julkisesti vastustanut ja piiloisesti kannattanut politiikan lokaantumista. Harmillista kansanvallan kannalta tällaisessa kehityksessä on ollut se, etä jokaisessa käänteessä on menetetty joukko ihmisiä, joiden saaminen uudelleen äänioikeutensa käyttäjäksi on äärimmäisen vaikeaa.
- Ennestään jo luvattoman alhaalla oleva äänestysprosentti laskee yhä ensi syksyn kunnallisvaaleissa, arvioi Kääriäinen.
On tietenkin äärimmäisen turhauttavaa havaita, että omat vanhat kikat pelaavatkin nyt naapurin laariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti