Tänään 1911 syntyi Illinoisissa Tampicon pikkukaupungissa Ronald Reagan, tuleva elokuvanäyttelijä ja Yhdysvaltain 40. presidentti. Elokuussa 1994 hänellä diagnosoitiin Alzheimirin tauti ja hän kuoli kotitilallaan Kaliforniassa kesäkuussa 2004. Historiaan Reagan on jäänyt talouspolitiikallaan ja antikommunistisen taistelun voittajana. Nämä molemmat 1980-luvun linjaukset vaikuttavat suuresti arkeemme vieläkin.
Vaikka Reaganin nimeä enää harvemmin mainitaan, niin lähes jokainen nettikeskustelu ainakin sivuaa Neuvostoliiton romahtamista ja verotuksen kireyttä. Vaikka tapahtumista on yleisessä historiallisessa katsannossa kulunut lähes/yli sukupolvi (n. 25 vuotta) niin samat teemat toistuvat ja toistuvat.
Ronald Reaganin talouspolitiikassa oli neljä kulmakiveä. Ensinnäkin julkisten menojen pienentäminen, toisekseen verojen laskeminen (yllä kuvassa vuodelta 1981 Reagan esittelee virkahuoneessaan miten hänen ja republikaanien veroehdotus laskisi veroja verrattuna demokraattien ehdotukseen) ja kolmanneksi valtion sääntelyn purkaminen.
Lähes unohtunut on neljäs kulmakivi, rahan tarjonnan tiukka sääntely. 1990-luvulla tämän katsottiin olevan ristiriidassa kolmannen kulmakiven kanssa, ja niinpä siitä onkin luovuttu. Pankkimaailman säätelystä ja valvonnasta luovuttiin laajasti, siksipä olemmekin pari viime vuotta rahoitusmarkkinakriisiä ihmetelleet.
Reagan ajatteli rahan tarjonnan tiukan sääntelyn pitävän inflaation kurissa. Näkyvä inflaatio ei kuitenkaan ole ollut ongelma, se on pysynyt alhaisena, vaikka rahan tarjonta ei ole enää kenenkään kontrollissa.
Pahat kielet väittävät, että ainakin kaksi ensimmäistä reaganilaisen uusliberalismin peruskivestä tulisivat Floyd Gottfredsonin Mikki Hiiri -sarjakuvasta Monarch of Medioka (1937-38, suomeksi Suurverolan varjokuningas, viimeksi Aku Ankka Ekstra 14/2008). Mediokan korkeimmat virkamiehet havaitsevat Mikin olevan maansa kuninkaan Mikael XIV:n kaksoisolento. Mikkiä tarvitaan varjokuninkaaksi korjaamaan maan kuralla oleva talous.
Ensimmäiseksi Mikki varjokuninkaana puolittaa verot. Sen jälkeen myös kuningaskunnan menot puolitetaan. Sarjakuvassa kaikki toimii mainiosti, kansalaiset hurraavat, virkamiehistö myös, koska pääsee palkkojen puolituttua konkreettisesti osoittamaan isänmaallisuutensa. Talous kukoistaa, ja kaikilla menee hyvin paitsi Mikillä, jonka pitäisi mennä naimisiin naapurimaan prinsessan kanssa...
Ei tällaista ajattelua ainoastaan sarjakuvissa esitetty. On muutakin kirjallisuutta Reaganin ajattelun taustaksi kaivettu.
Lähestyvän satavuotisjuhlinnan alla on ilmestynyt Reaganin pojan Ron Reaganin muistelmateos My Father at 100: A Memoir (Viking 2010). Virallinen Reaganin kirjaston toimittama satavuotisteoskin on ilmestynyt. Ron Reaganin kirja on ollut julkisuudessa lähinnä Alzheimerin taudin vuoksi. Poika arvelee taudin näkyneen jo toisen kauden vaalikamppailussa 1983.
Reagan laski yhdysvaltalaisten verotusta. Mutta julkisen sektorin osuutta kansantaloudesta hän ei saanut käytännössä pienennettyä ollenkaan. Sosiaaliturvaa ja monia menoja pienennettiin rajusti, mutta säästetyt rahat menivät ja eivätkä riittäneetkään asevarusteluun ja Reaganin jälkeen kuopattuun Tähtien sota-projektiin.
Reaganilla oli mahdollisuus tehdä loppu suurista puolustusmenoista ja hävittää ydinaseet maailmasta. Mutta viime hetkellä hän jätti tarttumatta tähän mahdollisuuteen. Toisin kuin Mikki Hiiri hän ei kyennyt vapauttamaan armeijasta resursseja tavallisten kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti